Koskaan ei ole liian myöhäistä....;D

Aika uskomaton mies on tämä 96-vuotias Dov Perlman Ramat-David kibbutzista,haluaa perustaa opiskelijoiden puolueen.Perlman on itse opiskelija ja opiskelee tietokoneen sovellusohjelmointia toisella vuosikurssilla.Alunperin hän halusi opiskella valtiotieteitä,mutta huomatessaan tietävänsä enemmän kuin opettajat siirtyi hän opiskelemaan ohjelmointia.Kuva hieman huono;kuvasin sen kotiini ilmestyvästä ilmaislehdestä.

Sataman tapahtumia

Kävin tänään ystäväni E:n kanssa Tel Avivin satamassa,jossa oli Super-Pharm-ketjun (amerikkalaistyyppinen drugstore) järjestämä terveys-ja liikunta-aiheinen,kaikille avoin tapahtuma. 

Päiväsaikaan ei kauheasti ollut ihmisiä,mutta illalla tuolla varmaankin on täyttä. Oli maistiaisia,tuotenäytteitä ja sen sellaista.

Napatanssiin meren äärellä olisi voinut liittyä mukaan. Tuolla olisi ollut kaikenlaisia liikuntatapahtumia,mutta enemmän illalla.

Olin onnekas ja voitin tällaisen rantapallopelin. Tämä on erittäin suosittu peli täälläpäin rannoilla.

Menimme tapahtuman jälkeen viereiseen ruokahallin tapas-ravintolaan.jossa voi istua ja katsella keittiön touhuja.

Minä söin tällaisen munakoisoannoksen.Paahdettua munakoisoa ,tomaattirelishiä,basilikaa,vuohenjuustoa ja pinjansiemeniä,alla pestokastiketta.Oli hyvää.Vähän samantapaista munakoisoruokaa tein täällä

E otti fenkolisalaattiannoksen,jossa fenkolin lisäksi erilaisia salaatinlehtiä,paahdettuja manteleita ja manchego-juustoa.

Kissaperhe

Muutama päivä sitten viereisen talon naapuri kysyi,jos olin nähnyt uudet kissanpennut.En ollut,mutta pian löysin kissaperheen.Asuintaloni ja viereisen puiston välissä on parin metrin levyinen ruohikko(erittäin kuivassa kunnossa) ja sen ja puiston välillä pensasaita,jossa myös pari puuta. Sinne yhteen nurkkaan oli kissaperhe sijoittunut.  Muutaman päivän olen tuonut niille vettä.Luulin että puiston kaikki kissat on sterilisoitu,mutta eipäs tainnutkaan olla niin;tosin siitä kun viimeksi näin täällä pentuja on jo pitkä aika. Aamulla Bambin kanssa ulkoillessa otin kameran mukaan. Pentuja on 2  ja kun tulin kuvaamaan;äitikissa näkyi olevan kuin unessa ja toinen pennuista tuijotti uteliaana.

Uskallankohan tulla ....

Pennut ovat säikkyjä ja pian ne piiloutuivat,mutta toinen niistä on selvästi rohkeampi:se tuli vähitellen ulos piilosta.

Mitäpä jos sittenkin....

No .....äitihän on tuossa vahtimassa...

Jossain vaiheessa Bambi meni liian lähelle ja äitikissa yrittin näpsäyttää sitä kuonolle. Pikkukissa tuijotti uteliaana...

Värikollaasi numero #35

Viikon kollaasissa väreinä keltainen,musta ja valkoinen.Löytyi oikeastaan vain kukkamuodossa tuota keltaista.

Muut kollaasit löytyvät täältä

Kivoja yllätyksiä

Säät ovat jatkuneet oikein suotuisina;kuin suomalainen kesäsää parhaimmillaan.Jatkuisipa tämä tällaisena koko kesän...mutta jossain vaiheessa se kosteus taas tulee,ja sehän on kuumuutta pahempi.Mutta tästä säästä nautitaan nyt niin kauan kun vain voi!

Blogimaailma on ihana kun sitä kautta tulee kaikenlaisia yllätyksiä:) Joku aika sitten voitin Tuulan blogin arpajaisissa,ja tänään hain paketin postista.Oli jännää avata paketti ja tällaista sieltä löytyi.Etenkin tuo peikkokalenteri on ihana! Ja kuten tuossa Norjan lipun värisessä jutussa lukee,huomenna on Norjan kansallispäivä!

Ja Lissulta Titityy-blogista tuli tällainen  kortti,joka esittää edellistä paavia ,Johannes Paulus kakkosta.Oli niin lempeän näköinen mies..

Kaunista mutta epätavallista säätä

Violettikukkainen jacaranda pudottelee nyt kukkiaan

Eilen ja tänään on ollut ihanan epätavallinen toukokuinen sää täällä. Eilen aamupäivällä jo satoi jonkun verran  ja lämpötila laski,niin että oli ihanan miellyttävää. Yöllä klo 4 aikaan heräsin siihen,että satoi päälleni.Ikkuna on heti sängyn takana ja kaihtimet auki...Katsoin ulos ja näin kunnon sateen;eihän tällaista  voi olla toukokuussa,mutta nyt oli:) Toukokuussa yleensä on sateiden aika jo loppu,mutta nyt saimme nauttia tästä harvinaisesta toukokuisesta sääilmiöstä koko viikonlopun;huomenna sen pitäisi sitten olla ohi.Tänään sitten tein Bambi-koiran kanssa aamupäivällä kunnon lenkin lähiympäristössä,kun ilmat olivat noin suotuisat eikä ollut kuumaa.

Omakotitalon pihalla oli puusta veistetty kyyhkypariskunta

Seuraavan talon kohdalla oli japaninmispelipuu,jonka hedemät näyttivät hieman kitukasvuisilta ja muutenkin huonoilta

Oliivipuissa oli pienen pieniä oliivin alkuja

Eilen torin sisäänkäynnin vieressä olevalla aukiolla joukko ihmisiä teki kaikenlaisia liikkeitä ohjaajan ohjeiden mukaan,ja sitten he kerääntyivät ryhmäksi ja nauroivat oikein kunnolla.Selvisi ,että kyseessä oli naurujooga ja kansainvälinen naurupäivähän oli tänä vuonna toukokuun ensimmäisenä eli vappuna.

Torilla oli vielä mansikoita ja nyt kun ne kohta ovat loppu on hintakin laskenut.

Gabriel Cousensin luennolla

66-vuotias Gabriel on elämänsä kunnossa ja ikäistään nuoremman oloinen.

Edit.Kirjoitin tämän eilen ,mutta bloggerin ongelmien vuoksi tämä hävisi vuorokaudeksi,ja tuli nyt vähän aikaa sitten takaisin.
Gabriel Cousens on lääketieteen tohtori,shamaani,visionäärinen mystikko, maailmanrauhan puolestapuhuja,kirjailija, sekä Arizonassa Yhdysvalloissa sijaitsevan Tree of Life-keskuksen perustaja.Tree of Life-keskuksessa voi opiskella ,ottaa hoitoja,meditoida, olla puhdistavalla mehupaastolla ja ylipäänsä saada työkalut uuden ruokavalion tai elämäntavan aloittamiseen. Toinen Tree of Life-keskus toimii täällä Israelissa,mutta sillä ei ole pysyvää paikkaa kuten Arizonassa, vaan kaksi kertaa vuodessa tohtori Cousens tulee tänne pitämään 9 päivän mehupaasto-ja meditointileirin. Tree of Life-keskuksessa Arizonassa  tarjoillaan ainoastaan raakavegaaniruokaa,ja siellä voi myös opiskella raakaruokakokiksi. Nuo leirit ovat hurjan kalliita,ja kun kuulin,että hän pitää ihan normaalihintaisen luennon Tel Avivin Reidman Collegessa(vaihtoehtoisen lääkinnän opisto),halusin ehdottomasti mennä sitä kuuntelemaan..Minulla oli hyvin vähän tietoa luennon sisällöstä,ja mennessäni eilen illalla Reidman-opistoon yhdessä ystäväni kanssa,kuvittelin,että Gabriel puhuu enimmäkseen raakaruosta ja ravinnosta,jonka piirissä hän on tunnettu auktoriteetti ja josta hän on kirjoittanut useita kirjoja,kuten vaikka  800-sivuisen kirjan nimeltä "Conscious eating "(tietoinen syöminen) joka on eräs kattavimmista raakaruokaan keskittyneistä kirjoista.

Tullessame paikalle huomasimme,että luento onkin joogasalissa,ja istuimmekin tyynyjen päällä.Koska tilaisuutta oli mainostettu ainoastaan Tree of Lifen omilla sivuilla ,tuli paikalle vain noin 30 ihmistä,joista osa näytti olevan ennestään tuttuja keskenään. 

Vaikka olin hieman pettynyt,ettei luento käsitellytkään raakaruokaa ja sen merkityksestä elimistöön,mistä hänellä on niin kattava tietomäärä,oli luento kuitenkin erittäin mielenkiintoinen.Gabrielillä on miellyttävä ääni ja häntä kuuntelee mielellään ja kiinnostuneena..Luento käsitteli tietoisuutta ja mielen asioita enemmän kuin ravintopuolta,ja Kundaliini-joogaan liittyviä asioita mainittiin siinä usein.Se ei kuitenkaan häirinnyt luennon ymmärtämistä. Ravinto tuli siinä esille siinä mielessä,että jos haluaa kehittää tietoisuuttaan tulee myös elimistön olla puhdas, eli syödä mahdollisimman puhdasta ja vähän käsiteltyä ruokaa.

Gabriel jakoi kaikille mantra-kortit

Luennon loputtua sai kysyllä mitä halusi,ja Gabriel vastasi kysymyksiin.  Sen jälkeen olikin yllättäen meditaatiohetki. Kävin viime syksyn puoliväliin saakka säännöllisesti joogatunneilla täällä lähistöllä,ja puolentoista tunnin joogaamisen päätimme aina lyhyeen meditaatioon.Eilen kun kaikki valot sammutettiin ja hiljaisuus laski joogahuoneeseen ,oikein tunsin miten yhtäkkiä minun olikin lämmin,vaikka ennen meditaatiota  kärsinkin hieman liian vahvasta ilmastoinnista. Pystyin aika pitkään olemaan ajattelematta melkein mitään ja rentoutumaan,mutta jossain vaiheessa meditaatio alkoi tuntua liian pitkältä ja näin,miten Gabriel kävi jokaisen paikalla olleen kohdalla,ja painoi tiettyä kohtaa otsasta.Tunnustan,että kun alussa näin Gabrielin siellä kiertelevän painelemassa otsia,melkein purskahdin nauruun,mutta onnistuin hillitsemään itseni. Itse asiassa Gabrielin kosketus tuntui ikäänkuin sähköiseltä ja energiaa antavalta.   Kahden ja puolen tunnin kuluttua koko tilaisuus oli ohi,ja painelimme Maryn kanssa kohti linja-autoasemaa.Pysäkille tuli myös nainen,jonka kanssa aloimme juttelemaan.Selvisi,että hän on Reidman-opiston ruokalan keittiöpäällikkö ja myös järjestää raakaruokakursseja.Hanna kertoi olleensa Arizonan Tree of Life-keskuksessa melkein 4 kuukautta,jossa hän opiskeli raakaruokakokiksi. 

Arizonan Tree of Life-keskuksessa on myös kuvattu dokumentti nimeltä Simply Raw-reversing diabetes in 30 days. Dokumentissa on kuvattu kuinka  6 eri puolelta Yhdysvaltoja olevaa diabeetikkoa tuli Tree of Life-keskukseen 30 päiväksi,syöden vain raakaruokaa,ja miten se vaikutti heidän terveyteensä.Dokumentissä on kuvattu henkilöt ennen Arizonaan menoa,heidän siellä ollessaan ja sen jälkeen,ja on aika uskomatonta,miten nämä ihmiset tekivät täydellisen elämänmuutoksen,joka selvästi vaikutti heidän terveyteensä. Dokumentin mukaan sokeritaudista voi päästä eroon oikealla ja nimenomaan raakaruokavaliolla.En ihan sataprosenttisesti usko,että sokeritaudista voi kokonaan päästä eroon sen kerran saatuaan,mutta tuota dokumenttia katsellessaan ei voi kuin ihmetellä.Sehän on selvää,että kun roskaruokaa ja epäterveellistä ravintoa syöneet ihmiset syövätkin yhtäkkiä puhdasta ja luonnonmukaista ruokaa,tapahtuu heidän elimistössään jotain,parempaan suuntaan.Mutta miten paljon sitä tapahtuu? Ja miten sitä pystyy jatkamaan kotoisessa ympäristössä,kaikkien houkutusten edessä.

Dokumentin voi kokonaisuudessaan katsella YouTubessa.Se on siellä jaettu 7 osaan,ja yhden osan loppuessa klikataan seuraavaa osaa.Suosittelen tämän katsomista,sillä se antaa ajattelemisen aihetta.