 |
| Erään eteläisen Tel Avivin talon seinällä oleva horoskooppiaiheinen suuri seinäkello |
Eilen aamulla,ennen sateenkaariparaatia,osallistuin hieman erilaiselle kaupunkikierrokselle.Se oli siirtotyöläisten ja turvapaikan hakijoiden tukipalvelun järjestämä,ja olin ilmoittautunut kierrokselle jo muutama kuukausi sitten,mutta suuren suosion vuoksi pääsin sille vasta nyt.Kierroksella mennään tutustumaan siirtotyöläisten ja turvapaikan hakijoiden elämään,ja kierrokset syntyivät joissain lehdissä olleiden kielteisten kirjoitusten vuoksi,ja halusta näyttää,että siirtotyöläiset ja pakolaisetkin ovat tavallisia ihmisiä.Ja koska jouduin odottelemaan kierrokselle pääsyä muutaman kuukauden,kiinnostusta riittää. Vaikka toimin vapaaehtoisena siirtotyöläisten ja pakolaisten lasten iltapäiväkerhossa,halusin nähdä kuitenkin hieman enemmän ja saada lisätietoja.
Ryhmämme lähti liikkeelle Rogozin-Bialik-koulun vierestä (koulu,josta tehty dokumentti voitti tänä vuonna Oscarin lyhytdokumenttikategoriassa) Kuvassa näkyvä sinimekkoinen nainen on tukipalvelussa työskentelevä Sigal,joka toimi oppaanamme.Ensin hän kertoi hieman kaupunginosasta ja sen historiasta ja antoi kaikenlaisia faktoja turvapaikan hakijoista.Ongelma täällä on se,ettei ole minkäänlaista lakia heihin liittyen,eli ei ole minkäänlaista käytäntöä,jossa turvapaikan hakijoilla on tietynlainen prosessi,jonka jälkeen he voivat vaikka saada kansalaisoikeudet. Joillekin tietyille ryhmille sellainen on kuitenkin myönnetty,kuten alussa tulleille 500 Darfurin pakolaisille.Jotkut turvapaikan hakijat ja siirtotyöläiset ovat perustaneet yrityksiä,ja kuulemma maksavat kaikki yritykseen liittyvät maksut vaikka oma status olisi epäselvä.Yksi näistä oli kuvassa näkyvän Darfurin pakolaisen Adamin perustama pubi lähellä keskuslinja-autoasemaa.
Erään kadun varrella ohitimme talon seinällä olleen hienon grafiittimaalauksen.
Kävimme Ismailin,myös Darfurista,tietokonetarvikekaupassa. Ismail,tietokoneinsinööri myy,korjaa ja myös opettaa maanmiehilleen tietokoneen käyttöä.
Ismailin kaupan kyltti.Sisällä kaupassa oli kuva Ismailin kylästä,jota ei enään ole.Hän kertoi kuvan olevan ainoa muistonsa kylästä,jota ei enään ole.
Tapasimme myös eritrealaisen Gabrielin.Egyptin rajan yli tulleista suurin osa on eritrealaisia,ja vastoin yleistä luuloa myös kristittyjä. Darfurista tulleet sen sijaan ovat muslimeita.Eritrea on tänään mailman vaarallisimpia paikkoja ja sinne ei saa ihmisiä palauttaa.Gabriel on perustanut maustekaupan vanhan linja-autoaseman aluuelle.Hän kertoi meille miksi joutui lähtemään pois Eritreasta. Kierrosten tarkoitus on tavata ihmisiä kodeissaan,ja yleensä kierrokset ovatkin lauantaina,jolloin heillä on vapaata.Nyt kierros oli perjantaina,jolloin suurin osa on töissä,joten tutustuimme näihin yrityksiin ja niiden perustajiin.
Neve Shaanan-kaupunginosa on värikästä ja eksoottista seutua,ja voisi kuvitella olevansa muualla kuin Israelissa.Neve Shaanan-kadulla on monen monta eritrealaista ja etiopialaista kahvilaa/ruokapaikkaa ja vihanneskaupoissa löytää usein aasialaisia kasviksia,joita ei muualla löydy.Kuvassa näkyvä punapaitainen luuli minun kuvaavan häntä ja yritti poseerata....
Lopuksi kuitenkin menimme yhteen kotiin.Oscar on entisestä Belgian Kongosta ja asunut Israelissa jo 16 vuotta.Työnsä ohella (siivoustyössä kuten niiin monet muut) hän toimii aktiivisesti siirtotyöläisten etuja ajavassa järjestössä.Kuvassa on hänen tyttärensä,suloinen Ester,joka on minulle ennestään tuttu;hän on iltapäiväkerhossa "minun ryhmässäni".Kierroksen lopussa Sigal jakoi meille kirjasen,minne on kerätty eritrealaisten turvapaikan hakijoiden kertomaa matkastaan Egyptistä Israelin puolelle:orjuutta,väkivaltaa,raiskauksia. He joutuvat maksamaan maltaita siitä,että heidät kuljetetaan rajalle.Salakuljettajat Egyptin puolella(erämaan tuntevia beduiineja) ovat sitten vanginneet ihmisiä ja pyytäneet lisämaksua,jota ei ole.Ihmisiä on pidetty Siinailla vangittuna,kunnes sukulaiset ovat suostuneet maksamaan lisämaksun.Ihmisiä on systemaattisesti raiskattu ja pahoinpidelty. Rajalla on vielä se vaara,että joutuvat egyptiläisten sotilaiden ampumaksi,ja sitä onkin usein tapahtunut. Ja tällä puolella joutuvat ensin suljettuun tilaan,jossa tarkistetaan missä ja mistä ja kuka,ja jossa joutuu viettämään pahimmassa tapauksessa pitkänkin ajan.Mutta näin kai on joka puolella;ensin joutuu jonkinlaiseen vastaanottokeskukseen.
