Erään eteläisen Tel Avivin talon seinällä oleva horoskooppiaiheinen suuri seinäkello |
Eilen aamulla,ennen sateenkaariparaatia,osallistuin hieman erilaiselle kaupunkikierrokselle.Se oli siirtotyöläisten ja turvapaikan hakijoiden tukipalvelun järjestämä,ja olin ilmoittautunut kierrokselle jo muutama kuukausi sitten,mutta suuren suosion vuoksi pääsin sille vasta nyt.Kierroksella mennään tutustumaan siirtotyöläisten ja turvapaikan hakijoiden elämään,ja kierrokset syntyivät joissain lehdissä olleiden kielteisten kirjoitusten vuoksi,ja halusta näyttää,että siirtotyöläiset ja pakolaisetkin ovat tavallisia ihmisiä.Ja koska jouduin odottelemaan kierrokselle pääsyä muutaman kuukauden,kiinnostusta riittää. Vaikka toimin vapaaehtoisena siirtotyöläisten ja pakolaisten lasten iltapäiväkerhossa,halusin nähdä kuitenkin hieman enemmän ja saada lisätietoja.
Ryhmämme lähti liikkeelle Rogozin-Bialik-koulun vierestä (koulu,josta tehty dokumentti voitti tänä vuonna Oscarin lyhytdokumenttikategoriassa) Kuvassa näkyvä sinimekkoinen nainen on tukipalvelussa työskentelevä Sigal,joka toimi oppaanamme.Ensin hän kertoi hieman kaupunginosasta ja sen historiasta ja antoi kaikenlaisia faktoja turvapaikan hakijoista.Ongelma täällä on se,ettei ole minkäänlaista lakia heihin liittyen,eli ei ole minkäänlaista käytäntöä,jossa turvapaikan hakijoilla on tietynlainen prosessi,jonka jälkeen he voivat vaikka saada kansalaisoikeudet. Joillekin tietyille ryhmille sellainen on kuitenkin myönnetty,kuten alussa tulleille 500 Darfurin pakolaisille.Jotkut turvapaikan hakijat ja siirtotyöläiset ovat perustaneet yrityksiä,ja kuulemma maksavat kaikki yritykseen liittyvät maksut vaikka oma status olisi epäselvä.Yksi näistä oli kuvassa näkyvän Darfurin pakolaisen Adamin perustama pubi lähellä keskuslinja-autoasemaa.
Erään kadun varrella ohitimme talon seinällä olleen hienon grafiittimaalauksen.
Kävimme Ismailin,myös Darfurista,tietokonetarvikekaupassa. Ismail,tietokoneinsinööri myy,korjaa ja myös opettaa maanmiehilleen tietokoneen käyttöä.
Ismailin kaupan kyltti.Sisällä kaupassa oli kuva Ismailin kylästä,jota ei enään ole.Hän kertoi kuvan olevan ainoa muistonsa kylästä,jota ei enään ole.
Tapasimme myös eritrealaisen Gabrielin.Egyptin rajan yli tulleista suurin osa on eritrealaisia,ja vastoin yleistä luuloa myös kristittyjä. Darfurista tulleet sen sijaan ovat muslimeita.Eritrea on tänään mailman vaarallisimpia paikkoja ja sinne ei saa ihmisiä palauttaa.Gabriel on perustanut maustekaupan vanhan linja-autoaseman aluuelle.Hän kertoi meille miksi joutui lähtemään pois Eritreasta. Kierrosten tarkoitus on tavata ihmisiä kodeissaan,ja yleensä kierrokset ovatkin lauantaina,jolloin heillä on vapaata.Nyt kierros oli perjantaina,jolloin suurin osa on töissä,joten tutustuimme näihin yrityksiin ja niiden perustajiin.
Neve Shaanan-kaupunginosa on värikästä ja eksoottista seutua,ja voisi kuvitella olevansa muualla kuin Israelissa.Neve Shaanan-kadulla on monen monta eritrealaista ja etiopialaista kahvilaa/ruokapaikkaa ja vihanneskaupoissa löytää usein aasialaisia kasviksia,joita ei muualla löydy.Kuvassa näkyvä punapaitainen luuli minun kuvaavan häntä ja yritti poseerata....
Lopuksi kuitenkin menimme yhteen kotiin.Oscar on entisestä Belgian Kongosta ja asunut Israelissa jo 16 vuotta.Työnsä ohella (siivoustyössä kuten niiin monet muut) hän toimii aktiivisesti siirtotyöläisten etuja ajavassa järjestössä.Kuvassa on hänen tyttärensä,suloinen Ester,joka on minulle ennestään tuttu;hän on iltapäiväkerhossa "minun ryhmässäni".Kierroksen lopussa Sigal jakoi meille kirjasen,minne on kerätty eritrealaisten turvapaikan hakijoiden kertomaa matkastaan Egyptistä Israelin puolelle:orjuutta,väkivaltaa,raiskauksia. He joutuvat maksamaan maltaita siitä,että heidät kuljetetaan rajalle.Salakuljettajat Egyptin puolella(erämaan tuntevia beduiineja) ovat sitten vanginneet ihmisiä ja pyytäneet lisämaksua,jota ei ole.Ihmisiä on pidetty Siinailla vangittuna,kunnes sukulaiset ovat suostuneet maksamaan lisämaksun.Ihmisiä on systemaattisesti raiskattu ja pahoinpidelty. Rajalla on vielä se vaara,että joutuvat egyptiläisten sotilaiden ampumaksi,ja sitä onkin usein tapahtunut. Ja tällä puolella joutuvat ensin suljettuun tilaan,jossa tarkistetaan missä ja mistä ja kuka,ja jossa joutuu viettämään pahimmassa tapauksessa pitkänkin ajan.Mutta näin kai on joka puolella;ensin joutuu jonkinlaiseen vastaanottokeskukseen.
Siirtolaisia ja maahanmuuttajia on siellä varmaan aivan toisessa mittakaavassa kuin täällä. Meilläkin puhutaan ongelmista, mutta siellä pakolaiset ovat joutuneet täydellisen riiston ja väkivallan kohteeksi paetessaan maansa huonoja oloja. Onneksi Israel voi tarjota heille turvaa elämään.
VastaaPoistaMikä ihmisiä riivaa, kun lähimmäinen on riistettävä eikä rakastettava ?
Arleena;Afrikasta tulleita on aika suuria määriä,ihan melkein ongelmaksi asti. Mutta ei heitä voi takaisinkaan lähettää,jos kotimaissa on vaaralliset olot ja Egyptissä kohdeltiin huonosti. Esim,Oscar on ollut niin kauan jo,ja voisi toisaalta mennä takaisin,mutta silloin hänen tyttärelleen tulisi ongelma,hän on Israelissa syntynyt ja kasvanut eikä sopeutuisi hyvin muualle. Siinä dokumenttiohjelmassa oli yksi kohta,jossa eritrealaisen oppilaan isä sanoo koulun johtajattarelle,että hän vain halusin perheineen tulla rauhalliseen maahan,jolloin johtajatar sanoo hänelle:"etkö ole kuullut,eihän meillä ole rauhaa" Mutta vaikka olot täällä voivat monelle olla tosi vaikeat,on se kuitenkin turvallisempi kuin kotimaassa,tällä hetkellä.Monet palaisivat kotiinsa,jos olot sen sallisivat. Tuntui pahalta lukea sitä raporttia heidän kokemuksistaan Siinaissa,kamalia tarinoita.
VastaaPoistaNyt taidetaan elää taas uutta kansainvaellusta, ihmisset joutuvat jättämään kotinsa ja sukunsa.
VastaaPoistaTuo sinun kertomuksesi oli kiinnostava, ehkä täällä Suomessakin pitäisi järjestää jotain vastaavaa.
Unelma;aina on syitä ihmisten pakenemiseen.Joku aika sitten se oli Norsunluurannikko ja muut Afrikan maat,nyt Eritrea. Helsingissähän on Kulttuurikeskus Caisa,missä tapahtuu kohtaamisia,sellainen paikka olisi täälläkin hyvä...
VastaaPoistaOlipa mielenkiintoinen postaus! Kiitos!
VastaaPoistaOn upeaa, että tuommoisia kierroksia järjestetään ja että ne ovat vielä noin suosittujakin. Kun ihmiset tapaavat oikeita ihmisiä, ongelmat saavat kasvot, ja ehkä sitä kautta tapahtuu myös muutosta parempaan.
Hihii, mä katoinkin, että mitä tuo punapaitainen oikein heiluu... :-)
Varmasti mielenkiintoinen kierros lisänä siihen mitä jo olet nähnytkin. Hienoa, että siellä järjestetään tuollaisia tutustumiskierroksia ja vähän valotetaan ihmisten elämän taustoja. Mitä kaikkea monet ovat joutuneetkin kokemaan, hui hirveää.
VastaaPoistaOngelmiahan siitä tulee kun paljon ihmisiä lähtee vaeltelemaan, vaikka turhaan eivät lähdekään.Ihmettelen vaan miten Italia selviää kaikista Pohjois-Afrikasta tulleista.
Hippu:-) Aika yllättävää että kierrokset ovat noinkin suosittuja,mutta hyvä niin;monet haluavat nähdä itse eikä päätellä siitä mitä ovat kuulleet. Hih,punapaitainen tuli vielä tuon jälkeen lähelle ja yritti poseerata mutta kun hän ei ollut kuvauskohde;D
VastaaPoistaSirokko:oli todellakin mielenkiintoista,sillä tuli lisätietoa,ja myös itse näiltä turvapaikanhakijoilta. Ihan kamalia kokemuksia on monella taustalla ja täälläkään elämä ei heille ole helppoa. Italiaan on todellakin tullut paljon Pohjois-Afrikasta,ei mikään helppo tehtävä...
Koskettavaa luettavaa.
VastaaPoistaJa niin totta!
Hyvä että kirjoitat näistä asioista, kiitos.
Rosina:Kiva että kommentoit ja pidit.Kotinsa pakosta jättäneiden ihmisten tarinat ovat aina koskettavia.
VastaaPoistaOvat usein aika surullisia noiden maahanmuuttajien kohtalot.
VastaaPoistaMarja-Leena:Näin se ikävä kyllä on.
VastaaPoistaMaailmassa on niin paljon vääryttä..
VastaaPoistaElisabeth:näin on...
VastaaPoista