Retkellä pohjoisessa 2

Retki pohjoiseen oli matka oliivien ja hunajan maailmaan.

Ensimmäinen kohteemme oli bysantin aikainen oliiviöljypuristamo. 

Tästä piirroksesta selviää jotenkuten miten oliiviöljyn puristus tuohon aikaan sujui.Tuo ylemmän kuvan oikealla näkyvä kivi on se,mikä näkyy piirroksessa numero 6 kohdalla.

Vanhasta oliiviöljypuristamosta suuntasimme paikkaan nimeltä Manot,jossa on suuri mehiläistarha.

Mehiläistarhaaja Noga piti meille tosi mielenkiintoisen luennon ,opimme paljon mehiläisten elinkaaresta sekä miten niitä kasvatetaan. Mielettömän mielenkiintoista!En tiennyt,että kun vastakuorineita toukkia  syötetään tietyllä tavalla,syntyy joko kuningattaria (kuningatarhyytelöllä syötettynä) tai työläisiä (siitepölyrakeiden ja hunajan sekoituksella).

Noga on erikoistunut mehiläiskuningatarten kasvatukseen.

Mehiläiskuningattaret myydään toisille tarhoille tällaisissa pienissä muovikoteloissa,joissa on mehiläiskuningatar sekä pari häntä palvovaa työläistä,pitäähän kuningattarella olla hovikin! Ihan suoraan ei kuningatarta voi päästää uuteen pesään,vaan kuningatarta pidetään muutaman päivän ajan kotelossaan ,mutta pesässä,kunnes muut mehiläiset siellä tottuvat uuteen hajuun.

Tarhalla on 11 erilaista hunajaa,ja me saimme maistaa niistä 8 erilaista. Mehiläiset kasvatetaan tällä tarhalla luonnollisesti,niitä ei ruokita millään sokerilitkulla eikä hunajaa lämmitetä,sillä lämmittäessä hunajan antiseptiset tehot häviävät.

Arvatkaapa mitä nuo kolot tuossa kennossa ovat? Ne ovat meidän sormiemme jälkiä sen jälkeen kun iskimme ne tuonne kennoon josta niin tehdessä pursui hunajaa.Miten voikaan suoraan kennosta maistettu hunaja ollakin niin hyvää! Ja selväähän se,ettei tuolta selvinnyt ilman hunaja-ostoksia:ostin mukaani tummaa ja mineraalipitoista avokaadohunajaa sekä aivan tuoreita siitepölyrakeita.

Mehiläiset hommissa.... Nogan tarha tarjoaa myös pölytyspalveluita hedelmätarhoille,mikä tarkoitettaa sitä ,että esimerkiksi  avokaadopelloille tuodaan mehiläispesiä. Tämä pölytys lisää hedelmien satoa kymmenillä prosenteilla ja avokaadoilla kuulemma melkein kaksinkertaistaa sadon. Mitä tekisimmekään ilman mehiläisiä.Albert Einstein sanoi,että jos mehiläiset katoavat maailmasta tarkoittaa se myös ihmiskunnan loppua..

Kibbutsissa syödyn lounaan jälkeen menimme oliivitarhoille;lähelle Clilin ekologista kylää.

Tapasimme oliiveja keräävän druusiperheen. Oliivipuun alle on laitettu muovikangasta,johon oliivit putoavat.

Oppaamme,joka on myös mango-ja litsihedelmänviljelijä,piti kokeilla oliivien keruuta,joka nykyään hoituu jonkinlaisella sähköisellä haravalla.

Druusiperheen 75-vuotias isoisä,Mazyad Abbas, on legendaarinen henkilö (linkki vain hepreaksi)

Perheen naiset erottelivat oliivit oksista.

Oliivitarhasta suuntasimme viereiseen Jattin druusikylään,josta myös tuo perhe on kotoisin. Siellä on oliiviöljypuristamo,johon suuntasimme ,ja jonka edessä oli suuri lava juuri poimittuja oliiveja. Kuvatessani tuota lavaa minuun luotiin kummallisia katseita ja minulle tultiin sanomaan,että ei saa kuvata,sillä se tuo heille huonoa onnea.Olin aika pettynyt,sillä halusin kuvata oliiviöljypuristusprosessin, vanhanaikaisin menetelmin,sillä he käyttävät yhä vanhaa mekaanista,kovatöistä menetelmää,kun taas monet ovat siirtyneet nykyaikaisiin laitteisiin. Näitä vanhan ajan oliiviöljypuristamoita on kuulemma jäljellä vain 5 tai 6 ja vähitellen nekin häviävät.Kaikkien oli tietenkin ostettava tuolta juuri puristettua öljyä,ja siihen menikin aikaa,sillä jo valmiit pullot eivät riittäneet,vaan siinä odotellassa noista lavalla olleista oliiveista puristettiin öljyä.Ostin litran pullon,mutta monet ostivat 4 litran kanisterin. 

Retkellä pohjoisessa osa 1

Kävin pitkällä retkellä pohjoisessa Israelissa ja kasveja tuli kuvattua jonkun verran. Kuvassa näkyy Rhamnus Lycioides,joka kuuluu  paatsamakasvien sukuun.Linnut syövät ja näin levittävät tätä kasvia;ihmiset voivat tätä syödä,mutta vain vähän,sillä sillä suurissa määrissä syötynä se on myrkyllinen. Opas sanoi,että se on pahanmakuinen,enkä maistanut,mutta syötävien villikasvien kirjassani oli ohje näistä marjoista tehdylle kiisselille.Kauniita ne ovat;muistuttavat mustikoita.

Tammenterhoja

Cuercus ithaburensis-tammen terhoja. Näitä terhoja myös syödään,ja syötävien villikasvien kirjassa onkin ohje voissa paistetuille terhoille....

Erikoisen näköinen puu,jonka nimeä en tiedä (tietääkö joku täällä asuva?) Tämä puu oli pohjoisessa ,mutta myös täällä asuinkaupungissani on muutama tällainen keskustan alueella. 
Eli tämä onkin ceiba speciosa eli pullokapokkipuu

Puun pinta on erikoinen

Tässä vielä lähikuva puun pinnasta,aika kiehtova!

Puun kukkakin on kaunis

Oliivitarhassa törmäsin tähän suureen  hämähäkkiin,tarantellasukuiseen. Kiljuin samalla kun yritin kuvata sitä...Oppaan mukaan sen pistos on jonkunverran myrkyllinen,mutta netin mukaan Chaetopelma olivaceumin pistos vastaa mehiläisen pistoa. Tämä oli jalkoineen kaikkineen noin 6-7 sentin kokoinen. Tämä oli ensimmäinen kerta,kun tällaiseen törmäsin,ja jos en olisi kiljunut,olisin saanut terävemmän kuvan;D

Käpypalmu

Tein nyt iltapäivällä hieman tavanomaisesta poikkeavan reitin Bambi-koiran kanssa ja matkan varrella huomasin pari tällaista matalaa palmukasvia.

Muistin,että keväällä olin nähnyt Elegian kanssa kierrellessä tällaisen jännän keskiosan omaavan palmukasvin lähellä Tel Avivin Yarkon-puistoa ja mietin ,oliskohan sama kasvi kyseessä.

Menin hieman lähemmäksi tutkimaan tuota jännän näköistä pesää.Myöhempi googlettelu sopivilla hakusanoilla selvitti,että kyseessä oli Cycas Revoluta eli käpypalmu.Käpypalmu on suosittu huonekasvi mutta täällä niitä on ulkona puutarhoissa.

Pesän sisällä oli punaisia hedelmän tapaisia palleroita:kasvin siemeniä. Käpypalmu ei itse asiassa ole oikeastaan palmu,vaikka siltä näyttääkin.

Yhdessä neidonhiuspuiden kanssa käpypalmut ovat vanhin nykyään elävä siemenkasviryhmä.Niillä on sekä maskuliini että feminiini muoto, eli tuo jonka näimme keväällä Elegian kanssa on maskuliini käpy kun taas tämä tänään kuvaamani on feminiini "käpy" tai kukka.Nuo punaiset siemenet tuolla valkoisten lehtien joukossa ovat houkuttelevan näköisiä,mutta erittäin myrkyllisiä:jos koira haukkaa tuosta palasen kuolee se todennäköisesti muutaman tunnin kuluessa,joten seuraavan kerran tuolla kulkiessa pidän Bambin visusti tuosta kaukana.Kissoillekin kuulemma ovat vaarallisia.

Paluu normaaliin pyhien jälkeen

Bussin ikkunasta otettu kuva.Välimeren siniseen ei ikinä kyllästy!

Pyhät ovat täällä nyt toistaiseksi ohi,ja edessä on tavallinen viikonloppu. Lehtimajoja purettiin tänään,talteen ensi vuodelle. Tuntuu,että viime aikoina näitä pyhiä on ollut ihan koko ajan:tälläkin viikolla oli ikäänkuin 2 viikonloppua;keskiviikko lyhyt päivä,torstai pyhäpäivä,tänään lyhyt päivä perjantai ja huomenna sapatti.Mutta sunnuntaina kaikki on sitten taas normaalia;koulut taas auki ja kaupat auki normaaleihin aikoihin. Tällä viikolla myös sää viileni:ensimäistä kertaa tunsin että yöllä on hieman viileää ja se ohuempi talvipeitto otettiinkin käyttöön tällä viikolla.Tänään on taas hellettä,mutta kosteus on onneksi paljon alempana kuin kesällä.

Tällä viikolla kävin juomassa kahvit torin lähelle avatussa uudessa kahvilassa

Kahvilassa paahdetaan kahvi itse, ja yhdessä nurkassa olikin iso pino kahvipapusäkkejä.

Erikoista kahvilassa oli se,että sai valita minkälaisesta kahvipavusta haluaa kahvinsa. Vaihtoehtoja on 5 kappaletta ja seinätaululla on selitetty kaikkien kahvilaatujen ominaisuudet. Kokeilin Naranjo-pavuista tehtyä kahvia;vulkaanisella alueella kasvatettuja papuja. Hyvää oli ja seuraavan kerran kokeilen toisenlaisista pavuista keitettyä kahvia.Pavut tulevat Costa Ricasta.

Löysin alkuviikosta myös Tel Avivin kierrätyskartan.Siihen on merkitty kaikki koirapuistot,yhteisölliset puutarhat,puistot joissa on kuntovälineitä,pyöräreittejä,virkistyspaikkoja ja muuta. Minulla on heikkous karttoihin,ja suuri kokoelma niitä,eri paikoista.Navigointikykyni ei ole mitenkään hyvä,mutta silti minulla on heikkous karttoihin...

Ruokamakro

En ole pitkään aikaan osallistunut makrohaasteeseen,mutta nyt oli sellainen aihe,että oli ihan pakko! Ruoka on niin kiitollinen kuvausaihe:)

Tähän tuli tänään syömiäni ruokia:granaattiomenaa,mantelilastuja,melonia,oliiveja ja kirsikkatomaatteja.Basilika oli siinä vieressä,joten sekin tuli kuvattua..

Muut herkulliset ruokamakrot löytyvät täältä

Kollaasi nro 52

Viikon kollaasi oli kiva siinä mielessä,että värien lisäksi siihen liittyi "päivä elämässä" eli kollaasissa tuli olla jotain päivästä. Tähän tuli päivääni seuraavanlaisesti: aamuisin vien Bambi-koiran puistoon,jossa löytyy paljon kuvattavaa näissä väreissä.Poimin puiston toisesta oliivipuusta joitakin oliiveja.Osa oli jo tummentuneita ja osa vielä vihreitä, mutta nämä ovat tosi pieniä ja käyvät ehkä vain koristeiksi.Myöhemmin join kahvit uudessa kahvilassa,jossa kahvi paahdetaan itse ja kahvisäkkejä olikin siellä runsaasti.Bussin ikkunasta kuvasin tuon vasemmalla  näkyvän rakennuksen. Oikealla Bambin alla on makrokuva puun pinnasta.

Muut kollaasit löytyvät täältä

Makea festivaali

Nyt lehtimajajuhlan aikana koulut ovat kiinni ja monet ovat lomalla töistä,ja tapahtumiakin on normaalia enemmän.Eilen iltapäivällä menin ystävän kanssa Tel Avivin vanhalle juna-asemalle:siellä piti olla makea festivaali,makean ystäville ja paljon touhua lapsillekin.Heti sisäänkäyntiä lähestyessä alkoi kuulua kaunista Mozartin musiikkia ja alueen sisäpuolella musisoi tämä viehättävä trio. Onneksi sää oli suhteellisen miellyttävä,sillä nuo peruukit ja asut ovat varmaan aika lämpimät!

Olin kuvitellut,että siellä olisi suuria valmistajia tuotteitaan esittämässä,mutta lähinnä siellä oli pienten makeita herkkuja myyvien yritysten myyntipöytiä.De la Paix-leipomon herkut näyttivät tosi hyviltä,mutta saivat pysyä silmänruokana....

Pronssinvärinen elävä patsas oli aika upea ilmestys!

Lapsille oli siellä järjestetty kaikenlaista kivaa

Yhdessä pöydässä myytiin tuoretta,Dominikaanisesta tasavallasta tuotua ananasta.Rakastan tuoretta ananasta ja kaipailen päiviä,jolloin Caracasin kaduilla tuli ostettua aivan tuoretta ananasta.Ananas on täällä tosi kallista,ja sitä myös viljellään täällä,pienimuotoisesti.Koska ananas on trooppinen kasvi,ja täällä on puolitrooppinen ilmasto,vaatii ananaksen kasvatus tietyt olosuhteet,jotka nostavat reippaasti hintaa.Täällä viljelty ananas on myös kovin pienikokoinen verrattuna tuohon tuontiananakseen,joka oli sikakallis. Suomessa syönkin usein tuoretta ananasta,sillä sitä saa siellä aika edullisesti.

Hauskin juttu tuossa tapahtumassa oli näyttely,josta tutuista pikku esineistä oli tehty suurennoksia.Jokaisen suurennetun esineen vieressä oli alkuperäinen pieni esine. Näyttely olí asuinkaupunkini Holonin teknologisen instituutin teollisen suunnittelulinjan ensimäisen vuosikurssin tekemä.Tuo jättipurkka oli tosi hauska!Työt oli tosi taitavasti toteutettu:)

Festivaalialueelle oli myös pystytetty tekojäärata. Katsoin tuota ja teki kauheasti mieli mennä luistelemaan,vaikkei tuo huvi mitään halpaa ollutkaan. Toin Suomesta mukaan luistimeni tänne takaisin muuttaessa,mutta en ole niitä kertaakaan käyttänyt,vaikka Tel Avivin messualueen lähellä onkin pieni tekojäähalli.