Voihan nenä!

Peltophrum pretocarpum eli keltainen tulipuu,tai joskus myös keltaiseksi poincianaksi kutsuttu puu
kukkii  juuri nyt. Muistuttaa kovasti punaista poincianaa,muta on kuitenkin eri lajike.

Voihan nenä! Perjantaina  pikku kamerani (Olympus VR320) putosi lattialle ja hajosi.Siitä ei mikään osa lähtenyt irti,ja kuvittelin että se putoamisesta huolimatta on kunnossa,mutta kuin eilen halusin kuvata jotain,niin huomasin,että pelkkää sumua vain näkyy ruudussa:(  Olin todella tyytyväinen tähän pokkariin,joka aina on laukussani,ja suurin osa viime vuoden aikana tässä blogissa esiintyneet kuvat on sillä otettu,eli nyt on sitten uuden pikkukameran osto edessä.Minullahan on myös vanha Canon järjestelmäkamerani,mutta sen otan mukaani vain jos tiedän kuvaavani jotain,eli eniten käytän pikku pokkaria.  Viime vuonna entinen pokkarini hajosi juuri ennen matkaa ja nyt sitten tämä. 

Viime päivinä

Nämä ihanuudet olivat lempikahvilassani yhtenä aamuna.

Viimeinen viikonloppu ennen Suomeen lähtöä ja kaikenlaista järjestelyä on ollut tällä viikolla ennen matkaa.Myös tapahtumia...

Kartush-kissa tulee usein mukaan aamulenkille

Olen muutama aamuna, hyvin aikaisin,tehnyt vähän pidemmän lenkin parin muun tutun koiranomistajan kanssa.Toinen heistä ottaakin Bambin viikoksi,ennenkuin Suomesta takaisin tuleva P ottaa Bambin loppuajaksi.

Bunnyn ja Shelegin(Sheleg=lumi) aamurutiiniin kuuluu tämäkin... Bambikin kokeili sitä viimeksi.

Muutama iltapäivä sitten tein pitkän lenkin rantakadulla S.A.C.H-talon etiopialaisen sairaanhoitajan Worken kanssa.Ilmaislehti oli järjestänyt tapahtuman eräällä Tel Avivin rannalla. Kävelin muuten ilman hattua ja se kostautui illalla päänsäryllä...

Tapahtumassa oli jättikokoinen SheshBesh-peli ja jonkunlainen kilpailu.Myös rantapalloja jaettiin tuolla ja otimmekin S.A.C.H-talon lapsille muutaman sellaisen.

Viedessäni toisen vapaaehtoispaikan muutamaa tyttöä puistoon leikkimään,huomasin siellä olevat puut. En ole tainnut tällaisia ennen nähdä,ja nuo "hedelmät" olivat tosi suuret. Mitäköhän ne ovat...Olisin ottanut yhden noista mutten ylettynyt...Edit:Anulta sainkin tietää,että tämä on makkarapuu,kotoisin Afrikasta.Kiitos vaan Anu:) Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassakin on tällainen

Kauppakeskuksessa en voinut olla kuvaamatta lasten vessaa,joka juuri sillä hetkellä oli tyhjä.

Elefanttikraanat ihastuttivat!

Siis mikä tämä voisi olla....+edit.

Menin tänään aikaisin aamulla,joskus klo 6 aikaan,kierrokselle lähiympäristöön parin muun tutun koiranomistajan kanssa.Reitin varrella oli kaikenlaisia kasveja,mutta sitten näin tämän....

Aitakasvi,suurikokoinen kukka,ja tuollainen pussukka vieressä,eli ehkä joku ötökänsyöjäkasvi.Kukan pinta oli aivan samettimainen.Yleensä löydän kasvien nimet aika helposti oikeilla hakusanoilla,mutta tämän kanssa eivät minkäänlaiset hakusanayhdistelmät onnistuneet.Tunnistaako joku lukijoista tämän? Edit.nimi löytyi! Lepis löysi tämän kirjastaan,eli kasvi on Aristolochia gigantea eli pelikaaniköynnös. Kiitos Lepis!

Kukkia ja koirankuljettajia

Eikös ole hurmaavan kaunis  kukka...Istuin tämän vieressä aamukahvilla ja ihastuin.En tosin muista nimeä.(se onkin Stargazer lily,eli kiitos Heljä)

Vieressä oli vaalea samanlainen.

Ja tällaista näkee usein keskipäivän aikaan Tel Avivin keskustassa.Dogsitteri toiminnassa ja tuossakin taisi olla ainakin 7 koiraa. 

Sunnuntaiklassikko 1.7.2012

Sunnuntaiklassikkona tällä kertaa brasilialainen klassikko.Brasilialainen kitaristi,säveltäjä ja laulaja Guinga sävelsi ensimmäisen kappaleensa jo 14-vuotiaana.Guinga sekoittelee musiikissaan eri tyylejä,kuten jazzia,sambaa,bluesia  ja klassista musiikkia, ja häntä pidetään Brasilian parhaimpiin kuuluvana kitaristina.


Muut heinäkuun ensimmäiset klassikot löytyvät täältä

Kaikenlaista

Suomi-matka lähestyy:puolitoista viikkoa vielä ja Bambin hoidosta meinasi tulla päänsärky,sillä eräs vapaaehtoistuttavani lupasi ottaa Bambin viikoksi,kunnes Suomesta tulee takaisin ihana P.joka ottaa Bambin loppuajaksi.Kävimme jo tutustumassa H:n kotiin ,jossa Bambi heti tunsi olevansa kotonaan,mutta muutama päivä myöhemmin H sitten ilmoitti,ettei jaksakaan ottaa Bambia viikoksi.Olin jo ihan onneton,sillä en millään haluaisi jättää Bambia Eläinsuojeluyhdistyksen  pensionaattiin,jossa se joutuu olemaan yksin kopperossa koko päivän,paitsi silloin ,kun sitä ulkoilutetaan. Ihana viereisen talon naapurini tarjoutui sitten ottamaan Bambin tuoksi viikoksi;niin että Bambi on kotona;naapuri hakee Bambin ulos ja yöt Bambi viettää S. luona kunnes P tulee takaisin Suomesta. Eli kaikki järjestyi tosi kivasti:)

Asuintaloni edusta kuun alussa,jolloin puut olivat vielä täynnä keltaisia kukkia.

Täällä on kerrostaloissa yleensä sellainen käytäntö,että talon juoksevat kulut kerätään taloneuvoston puolesta,joka taas koostuu talon asukkaista. Yleensä tuon homman pitäisi kiertää,vaikka niin,että joka vuosi sitä tehtävää toimittavat tietyn kerroksen asukkaat.Tässä minun asuintalossani tosin tehtävää on hoitanut jo kuulemma 16 vuotta sama ihminen,mikä toisaalta ei ole mikään hyvä juttu,mutta toisaalta hän on kuitenkin suht koht hyvin tuota hommaa hoitanut. Viime kuussa talon eteisessä sitten oli lappu,jossa luki että nyt hän hän on tuohon hommaan kyllästynyt,eikä enään aio sitä hoitaa. Hänen olisi pitänyt kutsua koolle asukaskokous,mutta sellaista ei koskaan tapahtunut. Kukaan muu ei hommaa näköjään halunnut(minä olisin halunnut ulkpuolisen yhtiön hoitamaan talon asioita) joten mies päätti jatkaa.Tässä talossa taitaa asua aika passiivisia asukkaita.....

Tältä nuo kukat näyttävät läheltä katsottuna.

Ihana piirretty aikuisille

Fernando Trueban ja Javier Mariscalin  ihana aikuisten piirretty,"Chico ja Rita" tulee tänne tänään elokuvateattereihin ja etenkin musiikki siinä on aivan ihana:jazzia ja kuubalaisia soundeja.Elokuva oli viime Oscareissa ehdokkaana parhaaksi animoiduksi elokuvaksi.

Tässä yksi elokuvan lauluista:"Sabor a mi".Bebo Valdes soittaa pianoa ja Idania Valdes laulaa.

Tänään on kuumaa ja kosteaa,ja odotan jo pääsyä Suomen raikkaaseen ilmastoon.Nyt illalla ja yöllä on Tel Avivin valkoinen yö,mutta puh,tämä kuumuus ei ainakaan minua saa sinne,vaikka tarkoitus olikin.Erityisen kiinnostava olisi ollut ranskalaisen muotisuunnittelijan Jean Charles de Castelbajacin ja Nouvelle Vague-yhtyeen yhteisesitys.