maanantai 20. toukokuuta 2019

Ulkoilmasaunaa loppuviikolla

Tuo otsikkoni viittaa tulevan loppuviikon säähän , joka huipentuu  perjantaina,  kun pitäisi olla peräti 43 astetta tässä minun alueellani. Ihan karmeeta.... Kuumat aavikkotuulet kuuluvat täällä kevään sääilmiöihin,  ja kesän kynnyksellä ne aiheuttavat hyvin korkeita lämpötiloja,  mutta ihan tuollaista 43 asteen lämpötilaa en muista täällä kokeneeni.  Pitää varmaan laittaa   paljon jääpaloja tekeille pakastimeen,  ja parasta pysyä sisäilmoissa.  Pahaksi onneksi inhokkijuhlani  Lag BaOmer osuu keskiviikkoillalle/torstaille,  ja tuohon juhlaan  kuuluvat kokkotulet.  Luin että kuuman sään johdosta kiellettiin kokkotulet sellaisilla paikoilla missä voi helposti  syttyä tulipalo, tuulen ja kuumuuden voimasta, ja toivon että ihmiset ovat silloin järkeviä.   Olen niin tyytyväinen siitä että kodin viereisen puiston edessä olevan kadun toisella puolella on iso rakennusprojekti,  sillä ennenkuin aluetta alettiin rakentamaan  oli se suosittu kokkopaikka tuon juhlan aikana,
Mutta eilen ja tänään on ollut tosi miellyttävä sää,  ja päätin jatkaa kävelyä siitä mistä päätin sen viime kerralla , eli Tel Avivin satamasta.    Kuvassa näkyvä  karuselli merinäköalalla  on pysyvä juttu, ja kiva näky kauempaakin. 
Edessä on suosittu selfie-paikka,  ja se näkyi myös erään euroviisulaulun postikorttiosassa.   
Meren edessä  olevan dekkialueen takana on alue jossa kauppoja ja ravintoloita.  Alue oli aikoinaan Tel Avivin messualue,  ennenkuin nykyinen messualue rakennettiin.  Itse satama-alue , joka ei toimi tänään satamana, on 80 vuotta vanha. Entiset näyttelyrakennukset on muutettu liiketiloiksi   ,
Kävin myös sataman ruokahallissa: kirsikat ovat kypsyneet,  ja niitä on joka paikassa, mutta hinta on vielä korkea.
Pitkästä aikaa kävin tällä alueella, enkä muista aiemmin nähneeni näitä punaisia istuimia.  
Soikohan tämä oikeasti...
Halusin myös nähdä IKEAn pop-up-keittiökaupan , joka avattiin muutama kuukausi sitten satama-alueella.    IKEA on avannut pop-up-kauppoja ympäri maailmaa viime aikoina, mutta tällaisia pieniä IKEAn keittiökauppoja on vain muutamassa paikassa .
Sisäpuolella oli tosi tyylikkään näköistä,  ja ihan erilaista kuin tavallisissa IKEAn  liikkeissä,  Henkikökuntaa tuolla oli mielestäni enemmän kuin  yleensä Ikeoissa, ja tuonne voi tilata ajan keittösuunnittelijalle.
Tämä kohta viinihyllyineen oli tosi tyylikäs, ja nuo nahkaiset, tai ehkä tekonahkaiset vetimet ovat ihania. Mutta musta keittiö  ei ole minun juttuni.
Enemminkin tällainen keittiö on minun makuuni.  Oma keittiöni on niin uudistuksen tarpeessa,  mutta ehkä sitten joskus jos vaikka voitan lotossa;D   Tuollainen vain keittiöihin keskittyvä IKEA-kauppa on tosi kätevä jos on uudistamassa keittiötään.
Kysyin kauanko pop-kauppa on pystyssä, mutta henkilökunta ei sitä tiennyt.
Ennen poislähtöäni kävin kurkkimassa miltä näyttää  äskettäin avatussa The Spot Hostellissa, joka on hotellin ja hostellin välimuoto. Tuo The Spot on siitä mielenkiintoinen että siellä on niin monta erityyppistä majoitusmahdollisuutta_: minihuoneita yhdelle tai kahdelle,  hieman isompia huoneita kahdelle,  kimppahuoneita, galleriahuoneita ja kapselihuoneita. Tel Avivin hotellihinnat ovat aika korkeita,  ja halvemmille vaihtoehdoille on kysyntää,  joten tällaisia hostelli-hotellipaikkoja on parin viimeisen vuoden aikana avattu aika montakin,  mutta tässä erikoisuutena ovat nuo kapselihuoneet. Television uutislähetyksessä oli muutama päivä sitten juttu kapselihuoneista: uusia kapselihuonehotelleja on nyt tulossa montakin.  The Spotin aulatila näytti tosi mukavalta ja avaralta, mutta en ottanut sieltä kuvia.

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Euroviisuhuumaa ja beachiä

Sunnuntaina, päivä ennen Euroviisujen avajaisia,  keskustan vanhassa  kauppakeskuksessa,  josta niin tykkään,  jaettiin euroviisumaitten lippuja.  Tietysti pyysin  Suomen lippua,  ja sainkin sellaisen:)  En ole mikään euroviisufani,  ja parina viime vuotena en ole jaksanut katsoa kisoja kuin hetken, mutta nyt kun kisat ovat täällä niin aihe hieman kiinnostaa.  Tel Aviv on panostanut paljon  turisteihin:  on painettu kirjasia,   esitteitä ja uusia karttoja  turisteja varten.   Euroviisuturisteille on myös varattu  valmiiksi ladattuja bussikortteja;  minullekin  meinattiin antaa sellainen ennenkuin infopisteessä tajuttiin etten olekaan turisti;D

Täällähän odotettiin turistitulvaa,  mutta  siinä kyllä liioiteltiin kunnolla , sillä ensinnäkin tänne ei pääse junalla kuten pääsee Euroopan sisällä moneen maahan,  ja toiseksi, hotellit  ym. nostivat hintojaan  kun ajattelivat  että kysyntä on huipussaan,  mutta se saikin monet potentiaaliset turistit muuttamaan mieltään, ja  hotellit ym, jäivät nuolemaan näppejään... Mutta monet  todelliset Euroviisufanit ovat sellaisia että tulevat olkoon kisat vaikka missä,  Mitenköhän kävisi jos Australia voittaisi kisat....
Euroviisujen avajaispäivänä avattiin myös Euroviisukylä,  ja alkuillasta seuraavana päivänä oli vielä väljää.  Suurimman osan  tilasta valtasi  vuotuinen  Eat Tel Aviv-ruokafestivaali,  joka tänä vuonna  on normaalia suurempi. Euroviisujen vuoksi ruokafestivaali kestää myös koko viikon eikä muutaman päivän kuten muina vuosina. 
Virallisen Euroviisukrääsän kojun edessä oli jonoa.   
Viisujen pääsponsorilla  My Heritage-sukututkimusyrityksellä oli suuri osasto tuolla.  Olin jo pitkään  ajatellut ehkä hankkivani My Heritagen DNA-kitin,  ja yllätyksekseni sain kuulla että koska asun Israelissa en voikaan  tehdä sellaista, ja nuo kitit olivat vain turisteja varten tuolla. Tosin tällä   euroviisuviikolla voisin minäkin poikkeuksellisesti ostaa  kitin jos tulisin tuonne passini kanssa.  Mistä tämä johtuu?  Ikivanhasta yli 2000 vuotta vanhasta  laista,  jolla vielä tänäkin päivänä voi olla negatiivinen vaikutus joihinkin ihmisiin,  ja sellainen voi tulla esille  jos tekee tuon DNA-testin.  Jos olisin  Suomessa  kitin hankkiminen ei olisi mikään ongelma.  Syynä on Raamatun ajan mamzer-laki,  ja siitä enemmän täällä.
Euroviisukyläalue on meren äärellä,  ja siellä täällä oli esiintymislavoja.  Myöhemmin (ja joka päivä tällä viikolla) alue oli aivan täynnä ihmisiä jotka tulivat seuraamaan  ilmaiskonsertteja ,  ja kuulin että tunnelma oli huikea.  Suurilta  screeneiltä  näkee myös kaikki Euroviisujen kilpailut livenä.
En ollut lainkaan nälkäinen mutta kiersin katsomassa mitä kojuissa oli tarjolla.  Tuossa edessä näkyy Dan Panorama -hotelli, missä olin  töissä kauan sitten.
Olisi ollut viiniä.
ja Aperolia,
Alkuillasta ei vielä ollut suuria jonoja.
Benedictin koju, ja pannareita. Benedict on ketju jossa saa aamiaista 24/7 ,  ja Benedictin voi löytää myös Berliinistä.
Meksikolaisen ruuan koju. Vaikka  tuona iltana oli tiedossa tosi hyviä esiintyjiä,  lähdin kotiin juuri kun alkoi olla pimeää,  ja ihmismassoja alko valua tuonne.  Turistejakin näkyi tuolla aika paljon.
Tänä aamuna päätin sitten tehdä aamukävelyn rantakadulla.  Oli vielä aika tyhjää, ja euroviisuturistitkin  olivat vielä unten mailla kun  tapahtumia on niin paljon iltaisin tällä viikolla, ja täällähän juhlitaan tosi myöhään.

Viimeksi kun kävelin rantakadulla oli vielä talvisesonki.  Silloin rannoilla ei ole  uimavahteja, eikä kuvassa näkyviä  lasten leikkipaikkoja,   eikä  tuolejakaan näe samalla tavalla rannoilla. Pitkän rantakaistaleen jokainen ranta on erilainen.
Aurinko on nyt tosi kirkas, ja napsin kuvia kännykällä ilman että edes näin mitä napsin.  
Tässä oli joku kiva vesijuttu lapsille.  Vettä tuli sammioon  vipua nostamalla,  mutta en tiedä tarkalleen mikä ajatus tuon takana on. Kivalta se näytti kuitenkin.  Pidän tosi paljon ranta-alueesta, ja tänne tulevien turistien mielestä se onkin yksi kaupungin parhaista ominaisuuksista, mutta olen niin herkkä auringolle etten voi olla tuolla päiväsaikaan,  paitsi kävellä ohi..
Minusta paras aika kävellä  tuolla on ennen auringonlaskua,  ja teimme usein kävelylenkkejä tuolla juuri siihen aikaan  ystäväni Maryn kanssa,  joka ei enään pysty tulemaan tänne.
Rantaravintoloitten päällä olevat dekit ovat hyviä levähdyspaikkoja.
Jättituolit ovat hyviä selfie-paikkoja.
Joitakin kuukausia sitten Tel Avivin kaupunki etsi vapaaehtoisia ,  jotka neuvoisivat turisteja  Euroviisuviikon aikana.  Mietin silloin lähtisinkö siihen mukaan,  mutta en sitten lähtenytkään.  Näin tuolla rantakadulla   monta violettipaitaista vapaaehtoista,  ja tämän herran kanssa keskustelimme siitä:  kuulemma  vaadittiin minimi 2 kertaa ,  4 tuntia per kerta,  ja  palkaksi sai tuon paidan sekä liput Euroviisujen harjoituksiin. Aamulla aikaisin tuntui ettei vapaaehtoisilla auttajilla ollut ketä auttaa...
Tällä rannalla  oli  pingispöytä sekä rantapallo-ottelu menossa.  Pysähdyin hetkeksi seuraamaan pelaajia, eikun peliä ;D  
Rantakuntosali
Menin muutama ranta eteenpäin ja ohitin koirien rannan.  Tuolla on jopa oma suihku koirille:) En ole koskaan tuonut Bambia rannalle,  mutta Bambi ei erityisemmin välitä vedestä mikä tulee esille kun on aika kylvettää Bambi.
Ohitan  kauan sitten niin suositun Atarim -aukion, joka näyttää tosi surkealta; alhaalla on vielä joku krääsäkauppa  sekä jäätelöpaikka,   ja ylhäälläkin näkyy olevan vielä joku  ravintola, mutta tarkoitus on purkaa tämä  alue pois.   Tilalle  rakennetaan tornitaloja,  joiden piti olla tosi korkeita, mutta nyt niissä saa olla maksimissaan 25  kerrosta.  Lähialueen asukkaat tietysti vastustivat tornisuunnitelmaa,  mutta hävisivät kiistan,  ja ystäväpariskunnalta tulevat tornit vievät merinäköalan
Kun tullaan Hiltonin kohdalle maisema taas muuttuu , ja oikealla on jyrkänne,  joka on peitetty verkolla jotta kivet eivät putoaisi kävelijöiden ja pyöräilijöiden päälle.  Huomasin keltakukkaisen aloen,  ja sitä piti kuvata, sillä omalla alueellani,  ja kodin viereisessä   kaktuspuistossa aloeiden kukat ovat oransseja.  Taustalla  näkyy Hilton-hotelli.
Eteenpäin kohti seuraavaa rantaa..
Tällä rannalla ei ollut telineitä  eikä tuoleja; ihan tavallinen ranta.
Tulen satama-alueelle, mutta en jatka matkaa vaan kävelen bussipysäkille.  Huomaan että koko matka  oli vain vajaa 5 kilometrin pituinen, vaikka luulin sen olevan pitempi. 

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Itsenäisyyspäivä ja sen sellaista

Upeat ruusut  kotikadun erään talon pihalla. Ja mitä parasta ,  niiden tuoksu on hurmaava.  Viime vuonna kun ruusut olivat jo muuttuneet ruusunmarjoiksi, otin yhden ja laitoin siemenet ruukkuun. Niistä ei kuitenkaan kasvanut mitään...Jos olisi kasvanut,  olisin istuttanut sen meidän talon puutarhaan.
Ruusupuskan takana   rakennetaan vanhasta hissittömästä  ja rumasta talosta uutta hienoa taloa, ja uusia kerroksia on jo lisätty tuohon.  Kadun rumimmasta talosta tulee kadun hienoin talo. 
Tänään oli kaatuneitten päivä,  surullinen päivä,  ja aamupäivällä 2 minuutin sireeni,  jolloin kaikki pysähtyi.  Ja kun aurinko laski,  muuttui surullinen päivä  itsenäisyyspäiväksi , joka on siis huomenna.   Nämä kaksi asua bongasin tänään erään vaateliikkeen ikkunassa.  Israelin lippuhan on sinivalkoinen kuten Suomen lippu.   Itsenäisyyspäivä on myös kansallinen grillauspäivä täällä,  mistä pidän vähemmän, etenkin jos grillaaminen tapahtuu puistossa ihan kotini edessä, vaikka se on kiellettyä.  Huomenna pitäisi tavata  Amerikan pikkuserkku, jota en ole  vielä tavannut. Minulla on Yhdysvalloissa suuri liuta pikkuserkkkuja,  sekä äidin että isän puolelta,  mutta olen tähän mennessä tavannut heistä vain 2  ,  molemmat isän puolelta. Huominen pikkuserkku, joka on täällä käymässä , on sitten kolmas tapaamani pikkuserkku.
Ihana Rambo-kissa torin kahvikauppa/kahvipisteessä . Rambo on hieman laihtunut viime aikoina , ja luulen että se johtuu siitä että kahvikaupan edessä olevan kojun omistajat menivät eläkkeelle.  He toivat Rambolle ruokaa joka päivä.  Minullakin on ikävä herttaista pariskuntaa: mies oli ollut torilla töissä 60 vuotta! ja hänen vaimonsa hieman vähemmän. Rambo saa kyllä ruokaa muualtakin, mutta se ei varmaankaan tajua minne pariskunta on hävinnyt.
Ensi viikolla on sitten Euroviisut Tel Avivissa.  Huomasin että bussipysäkeille oli laitettu bussipysäkkien reitit englanniksi.
Pop-Up turisti-infopaikkoja oli pystytetty moneen paikkaan,  normaalien turisti-infopaikkojen lisäksi. Taitavat olla auki vasta ensi viikolla . Tämä oli vanhassa lempparikauppakeskuksessa  Tel Avivin keskustassa.
Kauppakeskuksessa on joka tiistai  kävely-ja voimistelutunti  eläkeläisnaisille.  Ensin he tekevät ohjaajan kanssa pitkän kävelylenkin  kaupppakeskuksessa (myös minun kävelypaikkani kun on liian kuumaa) ja sen jälkeen on venyttelyä ja jumppaa. Osuin paikalle juuri venyttelyn aikaan.

torstai 2. toukokuuta 2019

Ihmeellisen lämmintä

Manta Rayn rannalla oli vielä tyhjää aikaisin aamulla
Jo yli viikon on ollut todella lämmintä; enemmän kuin keskimääräisesti tähän aikaan vuodesta. Lämpö tuli  niin äkkiä että en ollut kunnolla edes varautunut siihen, vaikka   olin jo vaihtanut talvipeiton kevyeen peittoon,  ja viime viikonloppuna siirsin kylmemmän sään vaatteet pois ja laitoin tilalle lämpimän sään  vaatteet.  Mutta se tottuminen lämpöön,   huh!   Tuuletinkin on ollut jo muutaman päivän päällä, sillä asunto tuntuu jo tosi lämpimältä,   mutta 2 viikon sääennusteen mukaan jo ensi viikolla olisi normaalimmat säät, eli ei yli 30  asteen  ja   melkein 30 asteen helteitä,  vaan maltillisempaa, hellerajan pinnassa olevaa säätä. En varmaan koskaan totu tähän puolen vuoden  lämpimään ja sadettomaan kauteen....
Eilen illalla täällä alkoivat Yom Hasoan  eli holokaustin muistopäivän seremoniat,  jotka  asuinkaupungissani Holonissa alkavat  lähellä kotiani,   kuten joka vuosi.  Illalla kun vein Bambin iltalenkille  seurasin seremonian harjoittelua ennenkuin se alkoi. En kuitenkaan  jäänyt seuraamaan itse seremoniaa tällä kertaa.
Lämpö on taas saanut ihmeitä aikaan: toisaalta luonnon kasvit ovat lähes kaikki kuivuneet pois,  mutta puut kukoistavat,  Tämä kotikatuni lopussa oleva  avokaadopuu on jo pitkään näyttänyt lähes kuolemassa olevalta puulta, mutta   se johtuu siitä että puu on täynnä kukintoja ja lehtiä on nyt vähemmän.
Huomasin ensimmäiset pienet  avokaadon alut, ja näitä oli siellä täällä,  tämän kokoisia ja ihan nuppineulankin kokoisia.  Saapa nähdä miten monta niistä kehittyy kunnon avokaadoiksi.  Puu kuuluu omakotitalolle, mutta iso osa puuta kasvaa kadun puolella.  Minulla on jo pitkään ollut kolme avokadon kiveä  odottamassa että niistä putkahtaisi jotain vihreää, mutta eipä ole vielä sellaista tapahtunut.
Bussipysäkin viereisen pienen puutarhapläntin alueelle oli joku istuttanut pienen  avokaadopuun alun, ja lapussa luki näin:  "Olen pieni kasvuvaiheessa oleva avokaadopuu. Jos näette että maa on kuivaa, voitteko ystävällisesti kastella minua, kiitos jo etukäteen". Toivottavasti pieni avokaadopuu saa kasvaa rauhassa; tänään se oli hieman nuutuneen näköinen joten pitää huomenna viedä sille hieman vettä. Tästä tuli mieleen että voisin viedä   tuonne taatelipalmuni, jolla ei ole enään kasvuvaraa kukkaruukussa....
Mulperipuu, joka koko talven näyttää  surkealta ja lähes lehdettömältä,  on nyt täynnä suuria lehtiä ja mulperin raakileita.