lauantai 30. tammikuuta 2016

Lauantairetki

Lauantai on yleensä se päivä kun nukun kauemmin enkä herää todella aikaisin kuten muina päivinä.Siksi hätkähdinkin aamulla vielä nukkuessa puhelimen soidessa,mutta siellä olikin saman kadun naapuri Evelyn,joka kutsui mukaan retkelle. Bambinkin sai kuulemma ottaa mukaan. Normaalia kylmemmän viikon jälkeen päivästä näytti tulevan lämpimämpi sekä aurinkoisempi.
Ajoimme Evelynin ja tyttärensä kanssa Yarkonin kansallispuistoon. Tytär on kansallispuistossa töissä ja pääsimme maksutta sisälle. Yarkonin kansallispuisto on jaettu kahteen osaan:Tel Afek ja Yarkonin lähteet. Aloitimme Tel Afekista,joka on entisen Antipatriksen kaupungin kohdalla.Antipatriksen perusti Juudean kuningas Herodes Suuri .joka nimesi kaupungin isänsä Antipaterin mukaan. Tel Afekin alueella 3 eripituista reittiä,ja valitsimme niistä lyhyimmän...
Bambilla ja Evelynin  mopsilla Kailla oli mukavaa luonnon keskellä.Harvemmin pääsevätkin tekemään tällaisia reittejä.
Täällä on nyt kaikkein vihrein aika ja villikasvit olivat jo kasvaneet pitkiksi.Kuukausi pari ja nämä ovat kaikki kuivuneet pois....
Talvilammikko.Eri puolilla Israelia on talvilammikoita,jotka muodostuvat sateista .Niissä on rikas flora ja fauna;ne toimivat esimerkiksi sammakkojen kutupaikkoina .Monet talvilammikot ovat hävinneet rakentamisen alta;asuinkaupungissani Holonissa on talvilammikko jota pitäisi mennä tutkimaan,ja toivottavasti se saa siellä pysyä.
Heinäsirkka.Tuon pää on kyllä ihan ufon näköinen!
Ohitimme pienen Rooman ajan Cardon matkallamme.Taustalla näkyy Petah Tikvan tornitaloja.
Cardon jälkeen tulimme linnoituksen kohdalle.Kukkulan päälle rakennetun  Binar Bashi-linnoituksen rakensivat ottomaanit vuosina 1572-1574.
Linnoituksen sisäpuolella
Linnoitus toiselta puolelta katsottuna.
Linnoituksesta alaspäin tullaan tekojärven kohdalle.Lämmin sää houkuttel ihmisiä paikalle ja vähitellen ihmisiä ilmestyi lisää alueelle,joka on suosittu myös piknikpaikkana.
Tekojärvessä asustelee näitä rumia viiksikaloja,jotka kuuluvat kissakalojen sukuun. 
Ihmisiä piknikillä järven rannalla
Autoa kohti kävellessämme näimme lisää ihmisiä israelilaisten lempipuuhan parissa,eli piknikillä grillaten. Koirat tietenkin olisivat halunneet mennä tuonnepäin.,,,,,
Jatkoimme autolla matkaa (kävellen olisi päässyt pidempää reittiä..) kansallispuiston toiseen osaan eli Yarkon-joen alkulähteille.Joki on 27.5 kilometriä pitkä ja päättyy Välimereen.  Jokea olen kuvannut usein Yarkon-puiston kohdalla. Yarkon-joen alkulähteiden vieressä on Baptistikylä,jonne emme menneet tutustumaan.
Reitillä näkyi paljon villisinapin kukkia.
Tulimme pienelle lammelle jossa ulpukoiden lehtiä,Mutta ulpukat kukkivat tuolla vasta kesällä....
Lammen keskellä kasvavan eukalyptuspuun runko oli todella paksu.Mutta olikohan tuossa kaksi yhteen kasvanutta eukalyptusta....
Kotiin toin kimpun keltaisia villisinapin kukkia.Tuoksuvat hyvälle ja maistuvat salaatissa.

maanantai 25. tammikuuta 2016

Rujoa kauneutta

Viikonloppuna tein hieman pidemmän lenkin Bambin kanssa lähiseudun omakotialueella. Alueella on autiotalo,hiekkatien varrella ja autiotalon edessä granaattiomenapuu,jonka hedelmistä osa on  jäänyt kuivumaan oksien varaan. Minusta näissä oli paljon rujoa kauneutta ,ja toivat mieleeni taideteoksen;luonnon muovailemaan taidetta. Hieman harmittaa etten ottanut tätä mukaani kotiin koristeeksi mutta toisaalta,sisällä saattaa olla vaikka mitä...
Tänään taas kuvasin asuinkaupunkini Holonin pääsisäänkäynnin alueella olevan pullokapokkipuun. Tuo puun runko on niin jännä! Täällä olen kuvannut sellaisesta tosi komean yksilön. Tämä pullokapokkipuu oli nyt lehdetön ja kukaton,ja vaikka monet pitävät tätä tässä muodossa rumana,niin minusta se on kauneimmillaan juuri tällaisena.Sen hieno runko ja oksat saavat silloin enemmän huomiota...
Kun kävelin hieman eteenpäin näin pullokapokkipuun jossa oli jo lehtiä...

Tänään täällä muuten taitaa olla talven kylmin päivä.Jopa minä hieman palelin (en yleensä palele...) .Lämpömittari näytti äsken 8 astetta ulkona ja 12 sisällä.Ei tuo 12 astetta niin haittaa;voin aina lisätä vaatteita ja juoda kuumaa mutta kesällä vaikka olisi ilman vaatteita niin on kuumaa ja kosteaa...Mieluummin siis näin ja tämä kuitenkin kestää päivän pari.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Onkohan jo kevät......

Hedelmä Billien kaupan sitruspuussa
Ensi sunnuntai-iltana nimittäin täällä alkaa Tu Bishvat eli puiden uusi vuosi,ja sehän yleensä tarkoittaa että kevät on alkamassa ja puiden kukinnan alkua.Puiden uusi vuosi kestää vuorokauden on sellainen pienempi ja hieman huomaamaton juhla ,ja en edes olisi sitä nyt huomannut ellei joka toisessa kaupassa olisi kuivia hedelmiä tarjouksessa;ne kuuluvat puiden uuden vuoden ruokatarjontaan. Enemmänhän tuota juhlaa viettävät koululaiset ja tarhalaiset,jotka silloin istuttavat ruukkuun jonkun uuden kasvin jonka sitten saavat viedä kotiinsa kasvamaan.
Viikon sääennuste lupaa kuitenkin kaikkea muuta kuin keväistä säätä,kylmää jopa (tykkään!!) En valita...
Mutta Tel Avivin persoonallisin kukkakauppias  Billie oli tänään järjestämässä kukkakauppaansa niin keväiseen kuntoon ,puiden uuden vuoden kunniaksi.
Värikästä Billien kaupassa
Billien kauppa oli myös täynnä joulutähtiä ,joita en paljon nähnyt joulun aikaan mutta nyt niitä oli.
Puiden uuden vuodeksi Billie oli myös tuonut kauppaansa nuoria sitruspuita. Voi että harmittaa etten voinut ostaa tuollaista sillä pitäisi olla vähintään parveke että saisi tuollaisen kasvamaan ja tuottamaan hedelmää. Olivat vielä aika edullisiakin eli 27 euroa per puu,joissa oli jo paljon hedelmiä.
Minisitruunaakin löytyi nuorten puiden joukosta. 
Myöhemmin Bambin kanssa kävellessä löytyi jo kruunukkaroitakin,kevään kukkia....

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Ihana kauppa!

Eräänä iltana matkalla rantakävelylle ystävän kanssa ohitimme kaupan,jonka ikkunassa oli huopatossut. Pakkohan sinne oli poiketa.Sisällä oli kaupan omistaja Frida,joka kertoi että hänen kaupassaan voi paitsi ostaa valmiita tuotteita myös oppia virkkausta ja kutomista ja huovuttamista. 
 Sisällä kaupassa oli ihania käsitöitä ,kauniita lankoja ja muuta.
Virkkaustaitoni on niin perusjuttua että pitäisi ainakin kerran mennä tuonne Fridan oppiin....

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Voihan laventeli!

Tämä on  Sykomoriviikuna
Tämän postauksen piti alkaa kauniilla laventelikuvalla,mutta menin vahingossa poistamaan sen tietokoneen levyltä ja olin jo poistanut sen kamerastakin...Laventelin tilalla on tämä puu,jossa näitä jänniä "marjoja",sykomoriviikuna.. Menin nyt iltapäivällä keräämään taas yrttejä puistosta ystävän kanssa ja poimimme muutaman kauniin laventelin kukan. Toin laventelin kukan nenäni eteen,sillä halusin tuntea sen miellyttävän tuoksun. Ja silloin se tapahtui...elämäni ensimmäinen kunnon allerginen kohtaus,joka oli todella kamala:aivastamista,silmien vuotamista,hapen puutetta. Istuin penkille puoleksi tunniksi ja yritin saada kohtauksen rauhoittumaan mutta vasta nyt kun tuosta allergisesta kohtauksesta on kulunut pari tuntia alkaa olo pikkuhiljaa tuntua paremmalta. Bussissa matkalla kotiinkin aivastelin koko ajan ja nenäntiehyet olivat aivan tukossa.Olen siis altistunut laventelille,mutta toivottavasti en muille kukille... Olen ennen kerännyt laventelia ilman minkäänlaisia oireita,mites nyt näin kävi.Huomenna on onneksi jo kauan sitten tilattu aika lääkärille,ja taidanpa pyytää antihistamiinireseptin...
Ehdin sentään kerätä ihanaa meiramia juuri ennenkuin tuoksuttelin laventelia...
Sekä kuvata papukaijan ,joka oli maan  pinnalla,mikä on harvinaista. Papukaijoja oli montakin;kai siellä oli jotain hyvää syötävää.Huomatkaa miten hyvin tuo papukaija sulautuu ympäristöönsä,sitä ei helpolla edes erottanut  kasvien seasta.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Miksi niin rakastan talvea...

Etualalla kiiltomalvaa,Malva Sylvestris,joka on hyvää paistettuna
Tämä kuva selittää otsikon kysymyksen...Eli rakastan talvea täällä itäisen Välimeren puolella tämän vihreyden ja vehreyden johdosta,jolloin luonto näyttää parhaita puoliaan,jolloin ei ole liian kuumaa,vaan on välillä kylmääkin,josta pidän,ja välillä on myös harmaita pilviä ja sadetta. Kesäähän inhoan täällä:silloin on kuumaa,kosteaa ja suurin osa vihreästä on viljeltyä.
Ihanaa vihreyttä kävin hetken ihailemassa Tel Avivin eteläisessä osassa sijaitsevassa puistossa. Onneksi kaupunki antaa syötävien villikasvien ,kuten kiiltomalvan,kasvaa puistossa kunnes ne alkavat kuihtua pois.
Puiston laidalla on venäläisortodoksinen St.Tabithan kirkko,joka ei kannusta ketään asiaan kuulumatonta vierailemaan siellä mutta jossa kuitenkin kävin toissavuonna. On kyllä kaunis kirkko ja puutarha muurien takana...
Ekologista lammikkoa ,toisin kuin muissa puistoissa,ei pääse katsomaan muuten kuin pienen rakennelman kautta. Yleensä tuolla on vesilintuja ja monen monta muuta lintua,mutta nyt sorsat rääkkyivät yläpuolella enkä ehtinyt nähdä muita lintuja..Tässä ekologisessa lammikossa on paljonkin elämää,minkä voi nähdä tässä upeassa videossa. Lammikon reunalla kasvavat kasvit sen sijaan ovat talvella kuivia ja kesällä vihreitä.
Tuossa rakennelmassa siis on aukot lammikolle päin,mistä voi seurata lammikon elämää. Rakennelmassa tosin istui 3 venäjää puhuvaa, selvästikin liikaa alholia nauttinutta miestä ,joten visiittini rakennelmassa jäi hyvin lyhyeksi.,
Tämä puisto on hiljainen ja kaunis,ja joka puolelle on istutettu yrttejä. Kuten sitruunaiselle tuoksuvaa geraniumia. Geraniumithan kuuluvat pelargonioihin,ja niitä on useita eri lajikkeita,joilla kaikilla oma tuoksunsa. Sitruunaiselle tuoksuvat geraniumin lehdet voi käyttää teenä,leivontaan ja moneen muuhun.Nämä ovat siis tuoksupelargonioita(kiitos Eeviregina!)
Puistossa kasvaa runsaasti myös meiramia,joten sitä tuli poimittua kotiin,Senhän vuoksi nuo siellä ovat että niistä otetaan vähän tarpeen mukaan...Meiramin ja geraniumin lisäksi puistossa kasvaa myös  rosmariinia,laventelia,salviaa sekä sitruunaruohoa. 
Lasten leikkialue tuolla saa aina huokailemaan hetkeksi että miksi en ole lapsi...
Mutta onneksi aikuisiakin varten on oma leikkipaikka eli ulkokuntosali.Tuossa kohtaa kuului kukon kiekuntaa ja kanojen kotkotusta: ne tulivat puiston laidalta,korkean muurin takana olevasta hökkelikylästä.
Ei ollut paljon ihmisiä...
Katoksen alla varjoisa istumapaikka ja oikealta löytyy puiston sitrustarha
Sitruspuita
Vaikka tähän aikaan vuodesta sitruspuitten hedelmät ovat kypsiä niin näissä puissa ne olivat vielä raakileita.
Ennen poislähtöäni löysin puistossa villisyklaameja.Kauniita ja rauhoitettuja,joten katsella saa mutta ei poimia.

Hursot-puisto (metsikköpuisto) on yksi 5 lapsiystävällisestä ja vierailun arvoisista puistoista Tel Avivissa. Niistä olen kirjoittanut lisää täällä.

torstai 7. tammikuuta 2016

Auringonlaskun aikaan nro 2

Joulun alla kävin ystäväni kanssa kävelemässä auringonlaskun aikaan Jaffaa kohti,josta kirjoitin täällä. Muutama päivä myöhemmin kävelimme vastakkaiseen suuntaan ,ja taivas oli sinä iltapäivänä aivan eri näköinen auringonlaskun aikaan kuin edellisellä kerralla.
Taivaan puna oli ihan mieletön ,enkä saanut siitä tarpeekseni.
Seuraavat kuvat on sitten otettu kun taivaan puna haalistui ja alkoi olla hämärää.Kaikki tämän postauksen kuvat on otettu iltahämärässä,juuri ennenkuin alkoi olla kunnolla pimeää. Rannalla tapahtuu aina jotain,oli sitten vuorokauden aika mikä tahansa,ja sen vuoksi rantakadulla onkin niin mielenkiintoista kävellä. 
Ooppera-asuintalo ,jonka alakerroksissa on kauppoja,etualalla ja kun katselin kuvaa huomasin kodittoman ihmisen nukkuvan kaktuspensaan juurella.
Rantabulevardin uudistamisen myötä myös rantaravintolat kokivat muodonmuutoksen,eli itse rakennuksilla on yhtenäinen ilme,mutta ravintoloitten sisäpuoli ja terassit ovat sitten erilaisia jokaisessa rantaravintolassa. Nuo punaiset valot näyttävät aina niin upeilta kun kävelee illalla rantakadulla. Tästä alkaa tie joka kulkee rantaa pitkin.
Tässä pelattiin rantapalloa
Lisää rantapalloa. Joulukuun loppupuolella oli lämmin ilta.
Lapset keinuissa
Tasanteilla on hyvä katsella mitä rannalla tapahtuu ,ja onneksi niiden päällä on katos,joten tuolla pystyy istumaan myös kun aurinko paahtaa...
Rantaravintolan tuoleja.Oli aika tyhjää vaikka oli lämmintä.  
Osa saman ravintolan  kalusteista ovat hiekan päällä. 
Sitten saavuimme jo sataman alueelle,ja oli jo niin pimeää etten ottanut lisää kuvia. Kokonaisuudessaan rantakatu on 14 km pitkä,ja vaikka sen kävelee osittainkin niin se on sen verran hyvä lenkkipolku että pitäisi kävellä tuolla useammin.

P.S. Appelsiinipuun Alla-blogilla on nyt vihdoinkin oma  FB-sivusto,(yhdessä Rantapallo-blogini kanssa). Blogin Facebook-widgetti on blogin sivupalkissa.