Lokakuun ja marraskuun vaihteen Suomi-muistoja osa 2

Postaus sisältää mainoslinkkejä

Täälläpäin  marraskuun alkupuoli on ollut aika lämmin, mutta illat ja aikaiset aamut ovat ihanan viileitä. Ja tänään tuntui jossain vaiheessa  jopa hieman kylmältäkin, hetken aikaa.  Tässä kuvassa  näkyy kultakastepensas,  jonka marjat näyttävät tosi houkuttelevilta, mutta ovat myrkyllisiä.

Tuoreessa muistissa on vielä äskeinen Suomen-matka,  jonka aikana sain kokea yhden päivän ajan talvea; ensimmäistä kertaa vuosiin.

Kuvassa lapsuuteni kotikatu Helsingissä

Näytti tosiaankin talviselta, mutta ei ollut kuitenkaan erityisen kylmää. Tosin toisen viikonloppuni aikana oli niin kylmää,  että jouduin  ostamaan takin ja huivin, koska oma takkini on sen verran pieni etten saa vetoketjua enään  suljettua kuin puoliväliin,  ja olin ottanut vain kevyitä  huiveja mukaan.  UFF:sta löytyivät edullisesti hyväkuntoinen takki sekä huivi:)

Hyvin nopeasti sopeuduin taas Helsingin menoon, mutta minähän kävinkin siellä viimeksi vain puoli vuotta sitten , eli huhtikuussa.

Kävin tervehtimässä  poikani pientä perhettä Myyrmäessä,  ja ihailin taas näitä Myyrmäen juna-aseman värikkäitä seinämaalauksia.  Tällaiset niin piristävät ympäristöä:)  Muutama päivä tuli vietettyäkin Myyrmäessä.  Samalla taas totesin että  ulkopaikkakuntalaiselle  pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen liput ovat todella kalliita.   Luin että kantakortit uusiutuvat, joten kävin vaihtamassa  anonyymin kantakorttini uuteen, ja  toivottavasti   uusi vyöhykemuutos alentaa hieman ulkopaikkakuntalaisen lippuhintoja. Ainakin jos matkustaa Helsingistä vaikka Espooseen tai  Vantaalle..

Kuten aiemmilla Helsingin reissuillani, kävin nytkin usein lounaalla Keskuskadun  Deliberissä.   Mitä ulkosuomalainen kaipaa? Sellaisia ruokia mitä ei helposti saa asuinmaassaan,  ja Deliberin ihanasta salaattibaarista lautaselleni pääsi  etupäässä  lämminsavustettua  lohta, leipäjuustoa ja tuoreen ananaksen paloja ( vaikka ananasta kasvatetaan täällä Israelissa on se sikakallista...)   On ihan ikävä tuota ihanaa salaattibuffaa ,  joka on sekä herkullinen että edullinen.  Sinne myös menimme kahville Johannan kanssa  ,  sen jälkeen kun olimme treffanneet Stockmannin kellon alla. Oli aivan ihanaa tavata Johanna livenä kaikkien vuosien jälkeen, ja heti tunnistinkin hänet:  kauniin ja  , ystävällisen Johannan:)

Lomani aikana oli myös paljon tapahtumia joihin olin saanut kutsun.  Suuri osa niistä osui samoille päiville, mikä  oli mukavaa:)  Kävin esimerkiksi  Changen muotinäytöksessä, jossa esiteltiin  toinen toistaan upeampia alusvaatteita, uimapukuja ja pyjamiakin.   Malleina toimivat upeat Miss Helsinki finalistit.  Juontajana toimi aina niin upea Karita Tykkä.

Ihanaa nähdä että Changen asuja on kaiken kokoisille:)  Kuvassa oikealla ensimmäinen  Miss PlusSize Suomi Marjaana Lehtinen. Minulla on yhdet Changen rintaliivit, ja ne ovat ehkä kaikkein mukavimmat rintaliivini.  

Kävin  viestintätoimistojen  mediapäivillä,  ja Republicin mediapäivillä maistoin Härtelöä,  josta kuulin samalla ensimmäistä kertaa.  Härtelö on härkäpavuista tehtyä jäätelöä, enkä olisi tosiaankaan arvannut että jäätelö on tehty pavuista, ja vadelma-rosmariinihärtelö maistui hyvältä:) Härtelön syntytarina on mielenkiintoinen ,  ja siitä voi lukea täällä.

Sain kokeiluun purkillisen  KSM66-kapseleita, jotka ovat äskettäin ilmestyneet  luontaistuotekauppoihin.   Kapselit sisältävät  ashwagandhaa eli rohtokoisiota , jota kutsutaan Intian ginsengiksi. Näiden kapseleiden luvataan harmonisoivan  elimistöä stressitilassa,  lisäävän fyysistä ja henkistä vireyttä ym. ,   ja olenkin muutaman kerran ottanut kapselin kun en ole saanut unta, 

Republicin toimistoon oli pystytetty PicaDelin  salaattipöytä, mikä oli ihana juttu, koska rakastan salaattibaareja:) 

Milttonin pressipäivillä  maistoin Kyrö Distilleryn  Koskue-giniä, joka on valmistettu rukiista. Hyvältä maistui drinkissä:)  

Riannon mediapäivilläkin oli pöydässä herkkuja.

Ihaninta Riannossa oli tämä paras ikinä  hierontatuoli,  joka ensin skannaa  hierottavan ihmisen, ja hieroo sitten kropan joka kohdan, jopa jalkapohjat. Tällaisen tuolin pitäisi olla  jokaisessa toimistossa, eikä leasing-hintakaan ole paha. Kuvassa hierottavana  Pauliina.   Olispa tällainen kotona...

Mikä mekko ja sen kantaja,  Riannon perustaja ja toimitusjohtaja Riitta Auvinen. Mekko täynnä bling blingiä:)

Mitä pidin kauppakeskus Redistä?

Kun tulin tällä kertaa Helsinkiin niin yksi asia mihin halusin  ehdottomasti tutustua oli vastikään avattu Kauppakeskus Redi Helsingin Kalasatamassa. Hieman yli 3 vuotta sitten poikani pikku perheineen asui vielä Kalasatamassa,  ja silloin Redi oli vasta  kuoppa, mutta nyt kun se oli valmis niin halusin nähdä miltä siellä näyttää.

Yksi kauppakeskuksen parhaista puolista on ehdottomasti se että metroasemalta pääsee sinne suoraan: kun Rediin  tullaan keskustasta päin ,  aseman  rullaportaat laskeutuvat torimaiselle alueelle, joka heti ihastutti. 

Alakerroksen mehukioski.

Voi miten nätisti oli sipulit aseteltu  K-Supermarketissa .

5. kerroksen kattoalue oli myös pakko nähdä.  Voin kuvitella että kesällä tämä on todella mukava paikka, Nyt se oli vielä hieman kolkko.

Kattokerroksen eri puolilla oli hyvät näköalat. Kun poikani asui Kalasatamassa,  oli alue vielä aika pieni, mutta muutamassa vuodessa se on todella kasvanut kunnolla.

Merinäköalakin löytyy katolta.

Kattoalueella voi vaikka lenkkeillä.

Näköala Sörnäisiin päin.

Mukavaa oli nähdä  että Kalasataman Vapaakaupunki oli saanut kauppakeskuksesta  tilat olohuoneelleen  (600 neliön tilat).  Sinne voi mennä ihan vapaasti ,  ja myös järjestää toimintaa, kunhan se on kaikille avointa   ja maksutonta.  Seinällä oli taidenäyttely,  ja istuin sohvalla tappamassa aikaa,  sillä olin sopinut tapaamisen ystävän   kanssa hieman myöhemmin.  Ihmiset ovat moittineet Rediä siitä että kauppakeskus on  sokkeloinen,  mutta minäpä pidin siitä sokkeloisuudesta,  ja Redistä  tulikin lempikauppakeskukseni Helsingissä.  Sen sijaan se ei kyllä  tuo mieleen Italiaa vaikka kauppakeskuksen suunnitellut arkkitehti on sellaista ajatellut.

Tapasin Redissä meksikolaisen ystäväni Evan. Olipa mukavaa rupatella espanjaksi pitkästä aikaa:)  Eva myy kuvassa näkyviä laukkuja ja huiveja,  ja jos joku on näistä kiinnostunut niin minulta saa Evan yhteystiedot.

Kun lähdin Suomeen ,  kotitaloni takapihalla asuva kissanpentu oli  hieman sairaan oloinen,  ja toivoin että se selviytyisi.  Kun palasin kotiin , huomasin että Nipsun toisesta korvasta  puuttuu pieni pala,  eli poissaoloni aikana kissa (4 kk) oli sterilisoitu, mikä on hyvä asia,   ja Nipsu on myös täysin terve:) 

Torstaina kävelin Israelin kansallisteatterin aukion ohi, ja huomasin siellä installaation,  jonka ympärillä parveili suuri joukko ihmisiä.   Siinä oli kulttuuriministeriä esittävä patsas, sekä patsaan  edessä  oleva suuri peili.    Yleisön joukosta kuului ministerin eroa vaativia ääniä,   sillä hän on esittänyt lain joka rajoittaa taiteellista vapautta..,,,,;(

Lokakuussa Helsingissä 1

Ihana  2 viikkoa ja 1 päivä tuli juuri vietettyä kauniissa syksyisessä Helsingissä.   Toivoin ehtiväni nähdä ruskaa, ja sitähän oli vielä kunnolla kun tulin. Kyllä oli kaunista ! 

Eihän tästä saanut tarpeekseen, niin kauniita ovat syksyn värit.

Vielä yksi ruskakuva.... Minulle kertyi  puhelimeeni valtava kasa kuvia, joita jaan täällä blogissa muutamassa postauksessa.  Kameralla en ottanut yhtäkään kuvaa,  eikä vanha kamerani enään edes toimi kuten ennen. Puhelimessakin on enemmän pikseleitä....

Luonnon vihreys loka-marraskuun vaihteessa ihmetytti: en muista ennen nähneeni niin vihreää luontoa tähän aikaan vuodesta.

Tulin torstaina aikaisin aamulla, ja seuraavana päivänä  kävin ensimmäistä kertaa I Love Me-messuilla.    Maistelin proteiinijäätelöä...

Ja Jalotofun tofua.

Hänellä oli kivoja tuotteita, mutta hävitin yhteystietoesitteen, joten en muista nimeä ...

Hurja määrä kosmetiikkaa oli messuilla, niin että pää meni ihan pyörryksiin.

Menin messuille myös seuraavana päivänä, eli lauantaina. Ei ehkä ihan paras päivä noin suosituille messuille,  sillä ihmispaljous oli sellainen että hyvä kun pääsi siellä eteenpäin.

Messukeskuksen ulkopuolella jaettiin RisiFrutteja.

Kun tulin takaisin tänne lauantaina aamuyöllä,   ulkona oli todella lämmintä. Liian lämmintä..... Nyt alkuviikosta sää hieman kylmeni, ja eilen illalla ja viime yönä satoi kunnolla, mutta vielä on aika lämmintä päiväsaikaan. Aamut ja illat sen sijaan ovat ihanan viileitä, ja jos vielä toissayönä peittona oli pelkkä lakana, niin eilen illalla otin ohuemman peittoni esille...Mukavaa viikkoa:)

Messuliput arvottu💗

Yritin aiemmin tehdä postauksen  Bloggerin aplikaatiolla, mutta sepäs ei onnistunutkaan. Joten uusi yritys kännykällä ilman aplikaatiota.. Sunnuntaina kävin uudessa Kalasataman Redissä, jossa kävelin kokonaiset 3 tuntia. Kuva tornitalosta on otettu  kauppakeskuksen  5. kerroksen kattopuutarhassa, joka varmaankin on tosi kiva kesällä. 

Messuliput on nyt arvottu,  ja ne voitti Melissa ja Mimon Mami-Arja. Mukavia messuhetkiä heille 😀

Terveiset Helsingistä

Terveiset täältä Helsingistä, jonne tulin eilen aikaisin aamulla, yölennon jälkeen. Ensimmäinen  päivä  meni vähän sumussa kun en ollut nukkunut, mutta tänään olo oli jo parempi. Tämän postauksen olen muuten tehnyt kännykällä.

Upea ruska, ehdin nähdä onneksi🐱🍁

Tänään olin I Love Me -messuilla, tosi mukavat messut. Tämä postauksen teko puhelimella on yhtä hankalaa kuten ennenkin, joten lyhyt postaus. 

Torikissa Rambo ja messulippuarvonta

Tässä on Rambo, yksi Tel Avivin Carmel-torin kissoista.   Torilla on monta kissaa,  mutta Rambo on tullut tutummaksi kuin muut kissat.  Torin kissoilla on  kissanpäivät,  sillä monet torimyyjät ovat "adoptoineet  " kissoja,  ja myös syöttävät niitä.

Rambo on tullut tutuksi sillä se viettää joka aamu muutamia tunteja  torin kahvikauppa&kahvilassa.  Ehkä koska Rambo on tottunut saamaan siellä maitoannoksen..

Rambo on todella ystävällinen kissa, ja pitää rapsutuksista. Oikeastaan Rambolla ei ole lupa maata jakkaralla, mutta kun siinä oli helpompi kuvata kisua.  Rambo olisi mielellään jäänyt tuohon makaamaan pidemmäksi aikaa.

Täällä on viime päivinä ollut hieman pilvistä säätä,  ja sadettakin on luvattu, mutta yhtäkään tippaa en ole vielä nähnyt.  Mutta tänään tuntui ensimmäistä kertaa hieman syksyiseltä.

Asiasta toiseen,  minulla on 2 lippua  arvottavana lokakuun viimeisen viikonlopun    Viini ja Ruoka-messuille. Messulipulla pääsee myös kirjamessuille.    Liput ovat sähköisessä muodossa, joten laittakaa   sähköpostinne kommenttiin ,  jos haluatte olla mukana arvonnassa.  Arvon liput ensi viikon alussa.

Flunssainen viikko

Kaunis kiinanruusu kodin lähellä olevassa pensaassa

Viime sunnuntain ja  maanantain välisenä yönä heräsin siihen että kurkkua särki ja oli vaikeaa niellä. Seuraavana aamuna oli jo kuumeinen olo,  ja pari seuraavaa päivää olivat tosi kamalia: kuumetta ja lihassärkyä joka paikassa.   Nyt kun on kulunut viikko olo on parempi mutta räkää on vielä sekä keuhkoissa että nenäonteloissa, mutta muuten olo ok.

Torstaina tuntui jo paremmalta , ja tapasin kolumbialaisen ystävättereni.  Kävelimme Tel Avivin sydämessä ja ihailimme taas vanhoja rakennuksia.  Tähän taloon olen aina halunnut tutustua, ja kun ovikin oli  raollaan päätimme katsoa mitä sisältä löytyy.

Rakennus on varmaan restauroitu joitakin vuosia sitten, ja siellä oli kauniita, erilaisia lattiatiilejä.

Rakennuksen terassialue toisessa kerroksessa.  Emme kuitenkaan olleet toivottuja  vieraita,    sillä eräs nainen tuli hieman närkästyneenä sanomaan että rakennuksessa opiskellaan,  ja me hieman häiritsemme... Rakennus on  Alman,  heprean kielen kulttuurikeskuksen käytössä.   Poistuimme kiltisti, mutta ainakin vihdoin näimme ja opimme mitä siellä sisällä tapahtuu..

Aina yhtä komeat näkymät suurlähetystöstä, ja Välimerikin näkyy sieltä

Perjantai-aamuna suomalaisen kirjaston väki oli kutsuttu  Suomen suurlähetystöön, tutustumaan uusiin toimitiloihin. Minähän kävin tutustumassa tuolla jo kesäkuussa,  ja kerroin siitä täällä.  

Meille näytettiin kuva kuvalta miten suurlähetystön uudet tilat syntyivät.  Alussa tilat olivat täysin alastomat,  oli vain seinät. Kuvassa Suomen suurlähettiläs  Israelissa Anu Saarela, joka palaa Suomeen uuteen tehtäväänsä tulevan vuoden alussa.

Tässä suurlähettiläs Saarela yhdessä kirjastohoitaja Anun kanssa (Juudean Jupinoita -blogista) Olipa mukava tapahtuma:)