keskiviikko 1. joulukuuta 2021

Hyrrät

Fikassa oli jo jouluisia koristeita

Tiistaina olin sopinut amerikkalaisen ystäväni   Nancyn kanssa, että  näytän hänelle  ruotsalaisen Fika-kahvilan täällä.   Fika-kahvilapisteitä on kaupungissa 3 ,  ja halusin näyttää Nancylle sen  minkä sijainti on mielestäni paras.
Aamulla odotin bussia joka veisi minut Nancyn luokse, ja  kodin edessä olevan puiston takaosa on bussipysäkin takana. Siellä oltiin juuri desinfioimassa puistoa.   Tuo mies kiersi  desinfiointisuihkunsa kanssa koko puiston alueen. Olin joskus vähän huolissani tuosta kissojen ja koirien vuoksi, mutta minulle on vakuutettu ettei se desinfiointiaine ole niille vaaraksi. Koko koronan aikana katuja ja muita paikkoja on desinfioitu ahkeraan tahtiin.
Nyt kun tämän viikon aikana on  Hanuka-juhla , johon kuuluvat myös munkit (ja muut öljyssä paistetut herkut..) niin munkkeja on joka puolella ,  ja näin myös Fikassa,  ja niitä Nancy halusi kokeilla. Nancy oli teininä vaihto-oppilaana Ruotsissa,  ja puhuu vieläkin aika hyvin ruotsia,  ja on myös yhteydessä  Ruotsin ajan perheen kanssa. Fikan munkit eivät oikeastaan ole munkkeja,  vaan  uunissa paistettuja, pehmeitä  pullan  tapaisia,  ja taikina on maustettu kardemummalla.  Näiden pullamunkkien sisällä on tosi reilu määrä täytettä,  esim. raparperia.  Itse en näistä Fikan pullamunkeista niin välitä,   enkä munkeista muutenkaan (suomalainen possumunkki on poikkeus).
Kaikissa Fikan pisteissä on jotain niin ruotsalaista...

Melkein kaikki Fikan työntekijät ovat myös ruotsalaisia.  Tämän mukavan myyjän  Skånen murretta oli hieman vaikeampaa ymmärtää... Nuo kuvan   korvapuustit ovat kyllä tosi hyviä Fikassa, ja   kaikki kyltit ruotsiksi;D
Fikasta menimme Tel Avivin satama-alueelle, sillä halusimme nähdä  sinne hanuka-juhlan ajaksi pystytetyt suuret sevivon-hyrrät.  Sunnuntai ja etenkin maanantai   ja eilinen  tiistai olivat  harvinaisen  helteisiä,  sillä päivälämpötila kipusi hieman yli 30 asteen.  Onneksi ei kuitenkaan kosteaa  kuumuutta kuten kesällä.  Ja tänään 3 hellepäivän jälkeen asteet alenivat,  saimme aamulla  niin tarvittua sadetta,  ja  näyttää siltä että vähän aikaan ei tule yli hellerajan ylittäviä päiviä.
Siinä ne hyrrät olivatkin.   Hanuka-juhlan  sevivon-hyrrässä  on neljä sivua,  joissa jokaisessa kirjain, jotka ovat  lauseen  "suuri ihme oli täällä "  alkukirjaimet.   Tuo lause viittaa hanukan  historian tapahtumiin  Näitä suuria hyrriä pystyy myös pyörittämään, mutta ne kirjaimet puuttuvat näistä.
Ihmisten vaatteistakin huomaa että oli kuuma päivä. Ja kun tänään oli noin 10 astetta vähemmän,   sadetta mutta ei kylmää,  ihmetytti taas kun näki niin monta ihmistä talvitakissa! Oli yli 20 astetta.....Minulla oli caprihousut ja ohut puuvillapaita, sillä ei tosiaankaan ollut kylmää;D
Nancy pitkine säärineen.

lauantai 27. marraskuuta 2021

Luulin kesän jo loppuneen

Aivan ihana lipasto intialaisia tavaroita myyvässä kaupassa. 

Viime viikonloppu  oli sateinen ja hieman kylmäkin,  ja olin varma että  kuuma kausi loppui, mutta erehdyin.  Viikonlopun jälkeen alkoi jo hieman lämmetä,   ja tulevan viikon alkupuolella  asteet lähentelevät jo 30 astetta, mutta onneksi  vain keskiviikkoon saakka.   Epänormaalia säätä siis tulossa, mutta ei pitkään , onneksi. Olen jo aika kyllästynyt lämpimään säähän.  
Aamulla aikaisin alkuviikolla päätin kävellä  ranta-alueelle.   Lähdin liikkeelle torin kahvikaupasta ,  ja ohitin tämän oranssin rakennuksen, Kukakohan tuolla  asuu?  Talolla on ihan täydellinen sijainti, lähellä toria ja lähellä rantaa.

Joissain rantaa päin vievien katujen varrella on  vanhoja matalia rakennuksia,  mutta huomasin että monet röttelöt ovat vaihtuneet moderneiksi kaupunkitaloiksi.
En ollut pitkään aikaan käynyt ranta-alueella,  ja oli mukavaa taas kävellä tuolla ja katsella ympäristöä, Tämä oli pari päivää ennen shokki-uutista,  siitä koronan uudesta supervariantista.  Täällä olivat luvut jo laskeneet niin alas, että marraskuun alusta  sallittiin taas turistien tulo tänne,  puolentoista vuoden tauon jälkeen. Sen jälkeen luvut nousivat hieman , mutta vain  lapsilla ja rokottamattomilla, ja  5-12 vuotiaiden rokotukset   aloitettiin viikko sitten.   Mutta nyt  on siis tuo Omikron,  ja täälläkin löytyi jo  Afrikasta tulleiden joukosta  pari tapausta, jotka ovat nyt  karanteenissa.   Täällä puhuttiin jo lentokentän sulkemisestakin,  joten   pitkään kärsinyt  turismi täällä koki uuden vastoinkäymisen,  juuri kun sen piti alkaa uudelleen.  Tosi masentavaa; tuntuu melkein kuin oltaisiin menty taaksepäin tämän koronan kanssa.    Vaikeaa on myös kun ei tiedä miten vaarallinen tuo Omikron on, mutta Etelä-Afrikan koronavastaava sanoi että tartunnan saaneet rokotetut saivat taudin vain lievänä.

Edit: täällä päätettiinkin tosi nopeasti rajoituksista, jotta  tuon Omikronin lisääntyminen täällä  estyisi (onkohan sellainen mahdollista,,,,,) . Nyt kaikki! tänne tulevat  joutuvat kahden PCR-testin (lähtömaassa ja tänne tullessa) jälkeen karanteeniin: rokotetut 3 päiväksi ja muut 7 päiväksi.  Ja turistien tulo peruttiin taas.
Tuossa edessä näkyy melkein valmis  Kempinski-hotelliketjun   Tel Avivin hotelli, mutta mistäköhän hotelleihin riittää asiakkaita kun  uusi koronan supervariantti jyllää maailmalla... 
Rantakatu taitaa sitten olla edelleenkin ilman turisteja.
Tuossa oikealla pelattiin rantapalloa.
Kun katsoin mikä on veden lämpötila tuona päivänä, niin se oli 24 astetta, eli ihan sopivan lämmintä uimista varten.
Rantaravintola näkyy olevan vieläkin auki, vaikka  rantasesonki on ohi. 

Hyvää 1. Adventtia  huomenna kaikille


perjantai 19. marraskuuta 2021

Tuli sade

Pomeranssit ovat vaihtaneet väriä vihreästä oranssiksi

Nyt se sitten tapahtui ,  eli se kauan odotettu sade.  Eilen jo tiedotusvälineissä luki että "talvi " on vihdoinkin tulossa, ja sadetta.  Eilen illalla satoi  , mutta vain lyhyen aikaa,  ja edelleenkin oli lämmintä.   Tänään on sitten satanut aina välillä,  ja ensimmäistä kertaa sitten vuoden alun olen nähnyt lätäkköjä,  sillä ne kaksi tähänastista sadetta olivat niin vähäisiä ettei lätäkköjä syntynyt.   Nyt illalla kun vein Bambin ulos niin  eipä löytynyt hajuja sateen jälkeen... Lämmintä on kyllä edelleenkin ,  mutta   vähemmän lämmintä. En ole vielä  ottanut minkäänlaisia  viileämmän sään vaatteita esille;  ihan kesävaatteilla olen edelleenkin. Mutta aivan ihanaa että satoi!  Ehkä nyt alkaa  luonto hieman viheriöimään.

Edit: sen jälkeen kun olin kirjoittanut postauksen alkoikin sataa  enemmän, ja koko lauantai-aamu oli hurjan sateinen , ukkosti ja salamoi. Joten sadetta tuli kunnolla. Joskus aamupäivällä kovimman sateen aikana  näytti siltä että vettä tulee rakennuksen sisälle, mutta onneksi sade loppui ajoissa eikä sisälle tullut vettä. Muualla täällä on sitten ollut tulviakin, mutta ei onneksi omalla alueellani. Näin se on, joka ei sada lainkaan tai sitten tulee välillä liikaa sadetta kerralla. Lämpötilatkin laski, ja otin esille viileämmän sään vaatteita:)
Keskiviikkona kävin ruokamessuilla. Viimeksi nämä messut olivat   ennen koronaa, ja paljon suuremmat silloin.  Nyt oli yksi messupaviljonki kahden sijaan, ja paljon vähemmän osastoja.  Maistoin  tuolla hieman pizzaa,  yllättävän hyviä vegaanisia juustoja ja seurasin jonkun aikaa  kondiittorien mestaruuskisoja.  Messupaviljonkin sisääntulossa meni aikaa,  sillä   vartijat tarkistivat  QR-koodinlukijalla jokaisen messuvieraan  vihreän passin  QR-koodin. Sen jälkeen oli vielä toinen odotus,  kun sisällä tarkistettiin messukutsut.    Tämä oli ensimmäistä kertaa kun olin jossain missä tarkistettiin vihreän passin QR-koodi.  Syyskuun alusta  koronaluvut ovat laskeneet lähes olemattomiin, mutta tällä viikolla  tuli taas  nousua,  mikä huolestuttaa.   Puolet uusista tartunnoista on lapsilla,  ja niin taitaa olla Suomessakin,  sillä pojantyttären koko luokka on karanteenissa.
Kävellessä tuli taas otettua kuvia. Tämä kumkvattipuu torin viereisellä kävelykadulla on aina niin upea, ja tekee mieli napsia tuosta muutama hedelmä,
Ei niin kaukana sieltä on  restauroitu talo melkein valmis. Tähän lisättiin pari kerrosta,  mutta tästä kulmasta sitä tuskin huomaa.  
Pienen matkan päässä on toinen restauroitu talo,  joka sekin on viimeistelyä vaille.

Hieman siitä eteenpäin on  muutama vuosi sitten restauroitu talo,  jonka katukerroksessa on Rahamimin  vaatekauppa.  Rahamim istuu tuossa kauppansa ulkopuolella:  hauska ukkeli, joka  huutaa kovaa "Jael" jos näkee minut kauempana.  Rahamimin kauppaa hoitaa nykyään enimmäkseen hänen poikansa,  ja Rahamimin olen tänne blogiin kuvannut muutaman kerran, koska Purim-juhlan aikana hän on aina pukeutunut niin hassuihin  naamioasuihiin.
Rahamim hassussa asussa muutama vuosi sitten😁
Tällä viikolla oli tosi surullinen tapaus, kun kuvan Misu -kissa löytyi kuolleena  talomme pommisuojasta.  Talon sisääntulokerroksessa haisi pahalta yhtenä päivänä,  ja myöhemmin kuulin että  sieltä oli löytynyt kuollut kissa.  Tiesin heti että se oli Misu,  sillä öiden hieman viilennettyä se aina  pyysi päästä sisälle ja meni alas pommisuojaan.   Aamulla kun vein Bambin ulos se yleensä pyysi päästä ulos. Olinkin ihmetellyt missä  se on kuten en nähnyt Misua muutamaan päivään.
Tuo ilme.....Tässä Misu pyytää päästä sisälle
Misu ei ollut mikään nuori kissa,   ja tämän kuvan Misusta otin  vuonna 2010.  Mutta se oli hyväkuntoinen kissa,  ja  en tiedä mihin se kuoli, koska  Misu ei ollut näyttänyt mitenkään sairaalta.  Kaupungin eläinlääkäriasemalta käytiin hakemassa kissan ruumis pois,   mutta jos soittaisinkin niin en varmasti saisi tietää; sillä  ulkona eläviä kissoja kuolee usein.  Olin niin tottunut siihen että Misu on tämän talon takana, edessä tai sivuilla. 
Tällä viikolla muistin jo täysin unohtuneen hamsterihaasteen , vuodelta 2014,     kun  Melissa oli    käynyt laittamassa  kommentin vanhaan postaukseen. Päätin osittain uusia tuon haasteen ,  ja tyhjensin taas  keittiön kulmakaapin   alimman hyllyn.  Poistin siitä vain osan , eli ruokatavarat,  ja jätin astiat paikoilleen. Sieltä löytyi seuraavaa:  gluteenitonta maissipastaa,  valkoista suklaata (leivontaan),  purkki kondensoitua maitoa,   oliiviöljyä spray-pullossa,  pieni määrä kaakaovoita,  iso kimpale mehiläisvahaa, sardiinipurkki, sardellipurkki,  kookoskermaa,  pakastekuivattua  pikakahvia,   ja valkopapuja  tetrapakkauksissa.  Tästä huomasin  että  nuo maissipastat pitäisi käyttää pois, olin melkein unohtanut ne...  Lähiseutuni jättimarketissa oli aiemmin  todella  hyvää  gluteenitonta   maissipastaa Puolasta.  Sitten sitä ei yhtäkkiä ollut, ja kun kirjoitin siitä maahantuojalle, selvisi että tehdas oli mennyt konkurssiin, mikä oli kummaa, sillä heillä oli tosi hyviä tuotteita.   Muutamia kuukausia sitten  markettiin ilmestyi uutta  gluteenitonta maissipastaa, lähes  samanlaisissa pakkauksissa,  joskin pienemmässä koossa  kuin   se puolalainen pasta, mutta tämä oli valmistettu Romaniassa, eikä läheskään niin hyvää kuin se puolalainen.   Tuota Jacobsin pakastekuivattua  pikahvia minulla on  nyt enemmän kuin tuossa näkyy,  sillä  lähiseudun  jättimarketissa oli taas 50% -viikot, jolloin monia tuotteita on puoleen hintaan,  kuten tuota kahvia, jota tuli nyt vähän hamstrattua...
Kulmakaapin alimmalla hyllyllä on myös paljon astioita , ja tässä näkyy noin puolet niistä. 

perjantai 12. marraskuuta 2021

Tulisipa jo hieman viileämpää

Oliivipuu viime viikolla maustekaupan pihalla.

Otsikko viittaa siihen että täällä on todellakin ollut liian lämmintä  ja kuivaa marraskuuksi.  Päivälämpötilat ovat viimeisten päivien aikana olleet lähellä 30 astetta, mutta onneksi ilman sitä kesän kamalaa kosteutta,  ja yöt ovat olleet jo sen verran mukavia että vaihdoin peittona olleen ohuen lakanan ohueeseen peittoon.   Katselin mitä kirjoitin viime vuonna tähän aikaan,   ja silloin oli ollut jo ensimmäinen kunnon sade,  ja vihreää oli jo alkanut ilmestyä luontoon.  Nyt on ollut 2 sadetta, mutta   ei kunnon sateita.  Katselin ensi viikon säätiedotusta,  ja siinä ainakin luvattiin hieman viileämpiä säitä.
Keskiviikkona  vietin muutaman tunnin Eliseten ja hänen Mishka-koiransa, kanssa.  Elisetestähän olen täällä muutamia kertoja kirjoittanut:  Brasiliasta kotoisin oleva  laulaja,   joka on asunut täällä jo suurimman osan elämästään. Elisete on niin kuvauksellinen,  ja otan hänestä aina kuvia kun tapaamme.
Mishkalla on aina töppöset päällä, väri yleensä menee   Eliseten päivän asun mukaan;D

Seuraava juhla täällä on Hanukka eli valon juhla,  ja tänä vuonna sitä vietetään  marraskuun lopussa ja joulukuun alussa.  Viimeksi taisi olla  samoihin aikoihin joulun kanssa, mutta koska nämä pyhät täällä menevät juutalaisen kalenterin mukaan ,   joka on kuu-aurinkokalenteri , niin niiden ajankohta vaihtelee  greroriaaniseen kalenteriin suhtautettuna. Ensi vuonna hanukka on taas samanaikaisesti joulun kanssa. Hanukka kestää 8 päivää, ja on arkipyhä, eli ei mitään  kaikki kiinni-päiviä silloin. Hanukkaan kuuluvat mm. hyrrät , joissa on 4 puolta, (kuvan hyrrät ei sellaisia) ja niitä on jo hyvissä ajoin  esillä ennen hanukkaa,  lähiseudun jättimarketissa,  
Yhdeksänhaaraiset kyntteliköt kuuluvat hanukka-juhlaan. Joka päivä sytytetään yksi kynttilä lisää, kunnes kynttelikkö on juhlan lopussa täynnä.  
Myös munkit kuuluvat hanukkaan. Nämä  jättimarketin munkin ovat aika peruskamaa;  parhaimpien leipomoiden munkit täällä ovat ihan gurmeeta,  ja tosi kauniitakin.
Roladin -leipomon  munkkikokoelmassa on joka vuosi kauneimmat munkit, tässä yksi niistä, kuin  taideteos  melkein, ainakin noihin marketin  munkkeihin verrattuna. Itse en välitä munkeista.
Viime viikolla näin ensimmäiset joulunamut.   Täällähän joulu ei ole virallinen juhla; osa täällä viettää sitä, mutta eniten nämä on suunnattu  venäläisille , joiden uuden vuoden  koristeet ovat kuin  joulukoristeet.
Joulunamuja.

Hyvää viikonloppua toivottaen
Jael

sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Mausteparatiisi

Keskiviikkona sähkölaitos  katkaisi taas sähköt tästä meidän pikku kaupunginosastamme (taas jotain korjauksia..)  ja sopivasti  juuri siksi päiväksi olimme sopineet  retkestä eksän kanssa.  En olekaan pitkään aikaan ollut missään,  joten oli kiva lähteä retkelle.  Eksä halusi mennä erääseen arkeologiseen puistoon,  jossa kävellään  vedessä roomalaisten 2000 vuotta sitten  rakentamissa  tunneleissa,  mutta ensin oli tarkoitus mennä  maailman suurimpaan maustekauppaan.
Aamulla oli tosi tosi aikainen herätys, ja olimme sopineet että hyppään hänen autoonsa    erään rakennuksen edestä.
Tässä kävelen tapaamispaikkaan. Olimme sopineet että odotan tuolla edessä olevan Toha-rakennuksen kulmassa. Toha näyttää erilaiselta , riippuen mistä sitä katsoo, ja on voittanut jonkun parhaan pilvenpiirtäjän palkinnonkin, mutta  tämä  näkymä ei ole se paras., 
Tapani mukaan olin hieman etuajassa,  ja tapoin aikaa  Tohan edessä olevassa viheralueessa.  Perinteisten penkkien sijaan  alueella oli kuvassa näkyviä tuolia ja puisia pöytiä/jakkaroita. 
Nämä oli kai tarkoitettu pöydiksi, mutta näissä oli mukavempaa istua kuin noissa tuoleissa.

Siinä istuessa edessä näkyivät nämä 3 pilvenpiirtäjää,  joiden alimmissa kerroksissa iso  kauppakeskus. Kuvassa näkyvä katos on juna-aseman odotushallin katos.
Ajoimme kohti pohjoista , ja Binyaminan  pienessä kaupungissa etsimme avoinna olevaa kahvilaa, mutta emme löytäneet sellaista.  Sen sijaa pysähdyimme vanhan matalan kivisen rakennuksen eteen,  joka on entinen karavaaniseralji,  jonka ottomaanit pystyttivät  bysanttiraunioiden päälle.  Vuonna 1898 Saksan keisari Wilhelm II  pysähtyi täällä seurueineen, matkalla Jerusalemiin. 1900-luvun alussa paroni Rothchild osti rakennusta ympäröivän alueet ,  joka osoittautui suurimmaksi osaksi suoalueeksi, Djemal Passan veljeltä.
Nyt paikka on kunnostettu  ja toimii juhlatilana. Yhden kohdan pikku ikkuna oli auki, ja sisällä näytti viihtyisältä.
Kahvipaikka löytyi lopulta aika läheltä,  Tishbin  viinitilan kahvilasta. Kuumana päivänä oli  mukavaa istua  viininlehtikaton alla. Samassa paikassa on  iso viini&suklaakauppa, leipomo ja muuta, mutta ei ollut aikaa kuin käydä pieni hetki viinikaupassa,  jossa on suuria viinitynnyreitä.

Sieltä ajoimme maustekauppaan , joka on tosiaankin maailman suurin.  Siellä ei ole pelkästään  mausteita, vaan kaikenlaisia maustesekoituksia, siemeniä,  valtava määrä erilaisia yrttiteesekoituksia ,  lääkeyrttejä, pähkinöitä , siemeniä  ja vaikka mitä.  Kauppa on valtava, eikä sitä saa mahtumaan yhteen kuvaan, se tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan.
Mitäköhän sitä tarvitsisi tuolta....
Tässä pöydässä oli vaikka minkälaista suolaa..
Voisin viettää kokonaisen  päivän tässä kaupassa.  Se alkoi omistajan vanhempien yrttitarhasta,  ja on tänään valtava kauppa,  jolla myös nettikauppa.  Omistaja on tutkinut yrttejä koko elämänsä ajan, ja on tunnettu herbalisti,  ja yhdessä pöydässä olikin kaikenlaisia  kuivattuja kukkia  ja yrttejä,  joista en ollut kuullutkaan. Itse kauppa on ollut olemassa vuodesta 2003,  mutta muistan kerran käyneeni täällä, ja se oli silloin pienempi.
Eksoottisempia mausteita.
Yksi pöytä oli täynnä riisiin ym,  laitettavia sekoituksia, jotka ovat täällä suosittuja. Niissä on yleensä  mausteita ,  kuivattuja vihanneksia , yrttejä  ja siemeniäkin,  jotka lisätään useimmiten riisin sekaan.
Tällaisia maustemyllyjäkin oli myynnissä tuolla.
Tällaiset puulaatikoista rakennetut hyllyköt ovat aina niin kivan näköisiä.
Teesekoituksia.
Tässä paikassa on runsauden pulaa..
Ulkona on yrttipeltoja, joissa kasvatetaan  maustesekoituksiin ym. päätyviä luomuyrttejä.   Talvella näyttää varmaan paremmalta tuolla,  pitkä kuivuus näkyi tuollakin.
Tämä tila oli aivan ihana! Paikka jossa  pidetään konsertteja, luentoja  ym. yrteistä ja tilan toiminnasta  ym.
Yrttitarhat -ja kauppa  ovat lähellä  Galilean  Betlehemin kylää.   Joskus  muutamia tuhansia vuosia sitten  tässä kohtaa oli kylä nimeltä Bethlehem Zorea (leipätalo)   ja koska etäisyys tästä paikasta  Nasarettiin on vain 10 km,  jotkut uskovat että  tämä onkin se paikka  missä Jeesus syntyi. 1800-luvun loppupuolelle tänne saapuivat saksalaiset templerit,  Templerit olivat  saksalaisia pietisti-herätysliikkeeseen kuuluvia saksalaisia,   jotka tulivat  Pyhään maahan  1800-luvun loppupuolella,  ja perustivat tänne useita yhdyskuntia,  joista  kuuluisin on alue, joka tänään  tunnetaan Saronan alueena. Ikävä kyllä heistä tuli myöhemmin kunnon natseja,    ja britit, jotka silloin hallitsivat täällä, karkoittivat heidät Australiaan.  Tässä kylässä oli yksi heidän yhdyskunnistaan,  ja  templerien rakennuttamat kauniit talot  on kunnostettu asuinkäyttöön.
Tuolla oli ihanan rauhallista, hiljaista ja vihreää.
Tuolta ajoimme paikkaan ,  minne eksä oli alunperin halunnut mennä, eli niihin roomalaisten rakentamiin tunneleihin, missä kahlataan vedessä.   Vedessä kahlailu ei niin kiinnostanut minua, ja kun  tulimme perille,selvisi että siellä pitäisi kävellä kengät päällä,  ja taskulamppukin olisi hyvä olla mukana,   ja  kun siellä vielä sattui olemaan 3 bussilastillista meluavia koululaisia, päätimme jättää tunnelit väliin,  ja siihen retki sitten loppuikin. Kun tulin kotiin, oli onneksi jo sähköä.