sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Sunnuntaiklassikko 26.9


Sunnuntaiklassikkona vaihteeksi ranskalaista klassikkoa,hieman uudempana versiona.Georges Moustaki on Egyptissä syntynyt ranskalainen laulaja ja lauluntekijä,joka on kirjoittanut/säveltänyt lauluja  esimerkiksi Edith Piafille (Milord). Hänellä  oli myös lyhyt suhde Piafin kanssa.Vuosia sitten asuessani täällä ensimmäistä kertaa tapasin Moustakin työskennellessäni hotellissa.Tällä videolla 76-vuotias Moustaki duetoi yhdessä ranskalais-israelilaisen laulajan Orlikan kanssa ja laulun loppupuolella lauletaan myös hepreaksi.Ihanan pehmeästi laulavan  Moustakin tämä kappale saattaa olla tutumpi.Moustakilta on ilmestynyt albumeita ahkeraan tyyliin,joista viimeisin,Solitaire,ilmestyi vuonna 2008.


Muut sunnuntain klassikot löydät täältä

17 kommenttia:

Tuima kirjoitti...

VArsinainen valintasi oli aivan tuntematon laulu, mutta kaunis kaunis Le Meteque on kovin tuttu Cumuluksen suomenkielisenä versiona Hän joka harvoin hymyilee. Sanat, jotka ovat Hectorin ja aivan runoa, voi lukea tuolta: http://www.hectorfanit.net/hanjokaharvoinhymyilee.html

Kari kirjoitti...

Kaunis laulu. Ranskan kieli soi kauniisti, mutta niin myös heprea noin sointuvaäänisen naisen esittämänä.

Rita kirjoitti...

Ranskan kieli jo valmiiksi otollinen tunteellisille lauluille ja siihen vielä lisäksi nuo ihanat äänet - ooh. C'est fantastique!

Tuula kirjoitti...

Olipas ihanan rauhallinen ja tunteikas laulu näin sunnuntaiaamuksi. Olisi pitanyt silloin aikaisemmin opetella tuo ranskankieli.

Kimmeli kirjoitti...

Ah kuinka kaunista, ranskan kieli on aina uponnut minuun ja nyt se oli niin pehmeätä ja tunnelmaa luovaa.

Allu kirjoitti...

Nätti. Moustaki on kyllä tuttu kaveri vuosien takaa. Toi toinen linkki ei valitettavasti avaudu Saksassa. Mikä laulu se oli? Kivaa sunnuntaipäivää, Yaelian.

Yaelian kirjoitti...

Tuima:Nyt muistinkin että Hector olikin tehnyt Le Metequesta suomenkielisen version,pitää tarkistaa onko se minun Hector-kokoelmalevyllä jota en ole kuunnellut pitkiin aikoihin.Moustakilla on kauniita kappaleita.

Kari;minustakin kaunis,miellyttävä kappale,ja ranskan kieli niin kaunista.

Rita:samaa mieltä;Ça me plait!

Tuula;Rauhallisen tunteikas,ja Moustakilla(ja tuolla naisellakin)niin ihanan pehmeä ääni. Ranskan kieli on kyllä kaunista.

Kimmeli:minäkin tykkään ranskankielisestä musiikista;ja siellä onkin paljon klassikkoja.

Yaelian kirjoitti...

Allu;Moustaki onkin tehnyt pitkän uran,ja varmaan tunnettu just keski-Euroopassa. harmi ettei tuo toinen linkki avautunut mutta varmaan löydät sen jos googletat "Le Meteque"

Viides rooli kirjoitti...

Tällaisia lauluja kuunnellessa jää miettimään, miksi meillä tuotetaan musiikin nimissä niin paljon huttua, tyhjänpäiväistä soopaa. Moustakin sävellyksissä soi kauneus, tietty ylistys ilolle, surulle, rakkaudelle, elämälle. Toki ranskan kieli avittaa vahvasti tuota mielikuvaa. ;)

Hieno valinta sunnuntaimusiikiksi. Kiitos.

BLOGitse kirjoitti...

@Viides rooli, olen samaa mielta!

Yksinkertaisesti tyylikas ja kaunis esitys!

Yaelian kirjoitti...

Viides Rooli:miten hyvin sanottu!Olen kuunnellut paljon Moustakin lauluja,ja useissa on juuri tuota,mitä kirjoitit.Ja ranskankieli,oui!

BLOGitse:Niin se on:-)

lepis kirjoitti...

Kaunista ja rahallista tältä upeaääniseltä artistilta. Hyvää sunnuntaitunnelmointia.

Yaelian kirjoitti...

Lepis;kaunista ja rauhallista tosiaankin,olen kuunnellut tuota jo useamman kerran kun on niin kaunista.

Vaiheinen kirjoitti...

Tämäpäs on viehättävää meininkiä. Tavallaan yksinkertaista, mutta sanen hienosti koristeltua fiilistä. Hyvä sunnuntaimeininki.

Yaelian kirjoitti...

Vaiheinen:Totta yksinkertaista,mutta kaunista,minä ainakin voisin kuunnella tätä montakin kertaa.

Omenaminttu kirjoitti...

Aivan ihana. Kiitos tästä!

Yaelian kirjoitti...

Omenaminttu:kiitos,minustakin tämä on aivan ihana,olen kuunnellut jo lukemattomia kertoja!