keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Mamma Varis ja Holokaustin muistopäivä

Ystävän parvekkeen edessä olevassa puussa hautoo varismamma muniaan. Yritin ottaa siitä kuvaa,mutta tämän parempaa en saanut. Jännää sitten näkyykö poikasia kun ne ovat kuoriutuneet.
Varismammalla on niin vihreää pesänsä ympärillä.Nämä  ystävän parvekkeen edessä olevat puut ovat talvella lehdettömiä mutta nyt kun katsoo ulos niin luulisi melkein olevansa viidakossa.
Iltapäivällä kun vein Bambia ulos ;puiston reunan holokaustimuistomerkkiaukiolla valmisteltiin illan muistotilaisuutta . Tässä kohtaa on joka vuosi muistotilaisuus. Huomenna on holokaustin muistopäivä,Jom HaSoa,täällä Israelissa.
Nyt illalla kun vein Bambin ulos (oli kyllä pimeämpää kuin mitä puhelimen kameran kuva antaa ymmärtää...)  oli muistomerkin 6 kynttilää sytytetty.Ne palavat vain kerran vuodessa. Huomenna aamulla klo 10 sireeni soi muutaman minuutin ajan,ja kaikki pysähtyy täällä hetkeksi,muistamaan.

15 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

Hienoja kuvia taas Sinulla! Mainio kuva tuo mamma varis pesässään hautomassa!

Eeviregina kirjoitti...

Teillä onkin nyt noita muistopäiviä monta peräkkäin. On holokaustin ja kaatuneitten muistopäivät ja sitten itsenäisyyspäivä.
Pari ensimmäistä on surullisia muistamisia, itsenäisyys on upeaa. Hyviä vapaapäiviä ja viikonloppua!

Allu kirjoitti...

Hyvinhän tuon variksen tunnistaa.

Unelma kirjoitti...

Hienoja kuvia. Mammavarikset täälläkin jo ovat pesäpuuhissa.

Matkatar kirjoitti...

Jännää että olet saanut kuvat variksesta hautomassa, minä en ole ikinä niitä nähnyt. Taitavat tehdä pesänsä usein aika piiloon. Hyvää helatorstaita sinne!

Jael kirjoitti...

Marja-Leena:kiitos:)Tuota varismammaa on kiva seurata,tai siinähän se on paikallaan koko ajan. Vielä jos olisi ollut vähän lähempänä olisi tullut parempi kuva.,

Eeviregina:niinpä,odotan jo niiden loppumista ja paluuta "normaaliin" Minä en pidä itsenäisyyspäivästä täällä koska kaikki grillaavat,se on se päivän suuri huvi kaikilla. Tulevat tähän ikkunani alla olevaan puistoonkin grillaamaan,vaikka se ei ole sallittua.Joten taidan lähteä muualle silloin;D

Allu:muutama metri oli väliä puuhun ja sitten vielä varikseen,mutta kyllä sen lopulta tuolta tunnistaa,vaikkei kuva ihan selkein ole.

Unelma:kiitos:) Terveisiä tältä mammavarikselta sinne teidän mammavariksille;D

Matkatar:Tämä oli mullekin ensimmäinen kerta.Odotan että pikku varikset kuoriutuvat,ehkä onnistun kuvaamaan niitä.Itse asiassa tuokin on tuolla puun suojassa vähän piilossa.

Outi Krimou/Outi's life kirjoitti...

Upeita kuvia Jael <3
Ihanaa torstaita ja hyvää muistojen päivää.

Tiia K kirjoitti...

Ikinä en ole nähnyt variksenmunia. Hyvää muistopäivää ja toivokaamme, ettei kukaan koskaan unohda. <3

Nelli L kirjoitti...

YouTubeen onkin taas ladattu uusia videoita tuosta kun sireenit soi ja kaikki pysähtyy. Uskomaton hetki vaikka sitä katsookin ruudun takaa.

Tiina Kervinen kirjoitti...

Upeita kuvia. Ja hyvää muistopäivää. Toivon, ettei seuraava sukupolvi unohda ja ettei ikinä tapahtuisi mitään vastaavaa. Aurinkoa päivääsi. <3

Sirokko kirjoitti...

Koskettava muistomerkki. Kävin youtubessa katsomassa hiljaisen hetkenne, aivan uskomaton tunnelma, kun koko kaupunki seisahtuu, upeaa muistamista.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Muistaminen on tärkeää. Liian monella on "dementia" ja historiasta ei opita mitään.

Rita A kirjoitti...

Jännä kuva variksesta. Se on komea lintu omalla tavallaan, ja ääntäkin ainakin toiset varikset varmaan ihailevat. Meidän pihapiirissä niitä näkyy aina toisinaan ja joskus hyppivät peltikatollamme, mikä saa meidät hymyilemään jos olemme sisällä :)

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Mielenkiintoisia kuvia.

Leena Lumi kirjoitti...

Hieno tuo muistomerkki valaistuna ja tärkeä muistopäivä, joka ei saa ikinä unohtua!

<3