torstai 18. lokakuuta 2012

Ystävyys ei tunne rajoja

S.A.C.H-talosta lähti tällä viikolla pois Aminatu takaisin kotimaahansa Ghanaan.  Etiopialaisesta Martasta (vasemmalla) ja Aminatusta tuli lyhyessä ajassa parhaat ystävät,mutta nyt he joutuivat jättämään hyvästit.
Eikö olekin hellyttävä kuva!
Tuolla talossa aina huomaa,miten eri kieliä puhuvat ja eri kulttuureista tulevat lapset löytävät nopeasti jonkinlaisen yhteisen kielen. Ihanaa seurata sitä prosessia!

17 kommenttia:

  1. Jael, lapset tulisivat aina juttuun keskenään elleivät vanhemmat pitäisi vuosituhannesta vuosituhanteen yllä riitaa ja sotaa. Pahimmat käyttävät jopa lapsia vihapolitiikassaan.

    Mitkä silmät heillä onkaan, mikä toivo, että lapsuus saisi jatkua!

    VastaaPoista
  2. Ihanasti olet vanginnut ystävyyden kuviin: <3

    VastaaPoista
  3. Irmastiina vei sant suustani: Suloiset kuvat!<333

    VastaaPoista
  4. Irmastiina:noista kahdesta ei voikaan saada kuin ihania kuvia:)

    Leena:näin se ,surullista kun ajattelee miten lapset tulevat toistensa kanssa toimeen,vaikka olisi mikä väri,uskonto jne kyseessä.Etenkin Martalla on uskomattoman ekspressiiviset silmät.

    Hippu:)Tuossa onkin 2 ihanaa ystävystä,toinen tosin jo kaukana.Marta on vielä jonkun aikaa täällä.

    Aili:) Nuo tytöt ovat niin suloisia:)

    VastaaPoista
  5. Ihanat kuvat, niin hellyttävät ja suloiset!:)

    VastaaPoista
  6. Oi...toivottavasti he kohtaavat vielä jonain päivänä! Töissä olen huomannut, että eri kieltä puhuvat lapset löytävät kyllä yhteisen kielen. Ja myös aikuiset ja lapset; siskonpoikani (ja veljieni lapset) vetävät aina R:n mukaansa leikkihuoneeseen, vaikka he tietävät, että R ei heitä juurikaan ymmärrä..hyvin ne siellä kommunikoivat, kun ovenraosta käy kurkkimassa :)

    VastaaPoista
  7. Susanne:nuo tyttöset ovatkin niin hellyttävän suloiset:)

    Helmi-Maaria:On kyllä ihanaa nähdä miten lapset löytävät yhteisen kielen vaikkei sitä varsinaista yhteistä kieltä olekaan.Ja annoit hyvän esimerkin;D jos toinen osapuoli on lapsi ja toinen aikuinen,jolla on lapsenmieltä,niin helposti silloinkin löytyy se yhteinen kieli;D

    VastaaPoista
  8. Suloisia kuvia. Olet mukana tekemässä hienoa työtä sydänsairaiden lasten hyväksi.

    VastaaPoista
  9. Lasten avoimmuus ja ennakkoluulottomuus on kyllä hienoa. Pitäisi aikuisten ottaa heistä oppia, eikö vaan.
    Ystävyys jatkuu, ainakin ajatuksissa, luulen.

    VastaaPoista
  10. Totta on, että lasten ystävyys ei tunne rajoja. Kunpa aikuiset pystyisivät samaan - joskus ihminen taantuu kasvaessaan.

    VastaaPoista
  11. Ihanat kaverukset. Saivat varmasti toisistaan iloa ja lohtua tuossa elämäntilanteessa...

    VastaaPoista
  12. Toivottavasti pystyvät pitämään yhteyttä kuitenkin =)

    VastaaPoista
  13. Arleena:näin on:)

    Unelma:ihania nuo lapset.Tänään kävelin Bambin kanssa talon ohitse ja kaikki lapset riensivät tervehtimään,pihan aidan kautta,oikein sydän suli;D

    Kiiris:olisi kyllä ihanaa jos aikuisillakin olisi noin,mutta ikävä kyllä useimmiten ei.

    Mine:suloiset kaverukset tosiaankin. Ja samassa elämäntilanteessa molemmat,se yhdistää:)

    Girl of the Blog:Toivottavasti!

    VastaaPoista
  14. Suloista! Toivottavasti ystävyys säilyy rajojen yli <3

    VastaaPoista

Vaikka näkyy että on sanavahvistus niin sen voi ihan hyvin jättää väliin,se kummittelee tuolla enkä saa sitä pois...