Hei taas:)   Sormeni voi jo sen verran paremmin  että onnistun jonkin verran kirjoittamaan  etusormella , ja  olen tehnyt niin että laitan kuvat,  ja sitten puhelimen puheesta tekstiksi-toiminnalla laitan nämä tekstit. Tosin se toiminta ei ole täydellinen eli  pitää aina korjata koska jotkut sanat tulevat väärin, ja pilkut ja pisteet pitää lisätä jälkikäteen.   Sormeni murtuma on  nivelen kohdalla, ja onneksi hiusmurtuma , ja pystyn jo jonkin verran taivuttamaan sormea,  mutta pidän sellaista sormisuojaa joka varmistaa että sormi lepää ja  eikä taivu, ja toivon että ehkä ensi viikolla voin olla ilman tuota suojaa ja teippausta.  Vasen käsi on joutunut harjoittelemaan oikean käden toimintoja,  ja  kun ei ole  vaihtoehtoja niin sekin voi onnistua.
Mutta tänään menimme eksän kanssa katselemaan  vuokkojen kukintaa eteläiseen Israeliin. Täälläpäin on 3 punaista villikukkaa  jotka muistuttavat toisiaan: villivuokko,  villiunikko ja  jaloleinikki.  Ensimmäisenä kukkivat  vuokot ,  tammikuusta maaliskuuhun. Villivuokot kukkivat täällä myös muissa väreissä ,  mutta eteläisessä Israelissa näkyy vain punaisia vuokkoja.
Kävimme ihailemassa vuokkoja kahdessa eri paikassa.  Tässä vuokkoja  ja keltaisia villisinapin kukkia.  Vuokkoja saa ihailla mutta ei poimia;  ne ovat rauhoitettuja kukkia ja onneksi niin.
Nämä punaiset kukkameret aiheuttavat ihastuksen huokauksia.  Takana harsoilla peitetty banaanitarha.
Ensimmäisessä paikassa   kävelimme tätä puista dekkipolkua pitkin,  joka vie kohti Jonatan Vermeulin muistopaikkaa.   Vermeulin perhe oli kristitty perhe Hollannista,  ja kun  Jonatan oli 4 -vuotias, perhe päätti muuttaa Israeliin.  Myöhemmin Jonatanin perhe ´muutti takaisin Hollantiin, mutta Jonatan   palasi tänne Persianlahden sodan aikana,  ja vaati päästä armeijaan.  Vuonna 2000 Jonatan sai surmansa  Gazan rajalle jätetyn pommin räjähtäessä.  Dekkipolun  päässä olevassa muistolaatassa on teksti sekä hollanniksi että  hepreaksi.
Toisessa paikassa oli paljon laajempi  vuokkoalue.   Siellä täällä näkyi  ihmisiä piknikillä ,  mutta viikonloppuna täällä on todella  täyttä tähän aikaan vuodesta.   Helmikuussa  eteläisen Israelin alueella vietetään punaista kuukautta,  johon liittyy paljon tapahtumia.
Että  osaavatkin olla niin kauniita:)
Kaiken kauneuden keskellä  näkyi monen monta katkaistua  puunrunkoa.   Tällä alueella on ollut lukemattomia  tulipaloja jotka ovat alkaneet rajan toiselta puolelta tulleista  leijoista,  joihin on kiinnitetty polttopullo tai muuta tulipalon aiheuttavaa materiaalia.   Luonto on ihmeellinen,  sillä viime kuun sateet ovat saaneet poltetun maan taas viheriöimään ja kukkimaan.   Puut taas eivät ole yhtä onnekkaita.
Toisessa paikassa oli myös kaikenlaisia kojuja. 
Tästä sai ostaa juuri poimittuja sitruksia edullisemmin kuin kaupoissa,  ja 3 kilon pussi oli sen verran edullinen että  oli  pakko  ostaa mukaan appelsiineja, sitruunoita , greippejä ja klementiinejä.  
Kaikkialla  niin vihreää nyt, ja muutaman kuukauden kuluttua kaikki on kuivunut pois.  Tästä täytyy nauttia nyt:)










 
 
Oi miten ihania vuokkoja, todella kauniin syvä puna noissa.
VastaaPoistaIhanaa viikkoa sinulle Jael ja kiva, että sormesi voi jo paremmin <3
Outi: Nuo on kyllä niin upeita, olin ihan ah ja ooh noiden edessä., TÄällähän on 3 punaista kukkaa jotka niin muistuttavat toisiaan mutta eri lajikkeita, ja nyt näin selvästi mikä ero on tuolla vuokolla ja lähelläni myöhemmin kasvavan unikon välillä:)
VastaaPoistaOikein ihanaa viikkoa sinullekin OUti, ja kiitos:)
Ihania kukkameriä! <3
VastaaPoistaIhmisen typeryys tekee niin surulliseksi. En voi ymmärtää, millainen ihminen saa päähänsä sytytellä tahallaan tulipaloja. :-(
Ja mukava kuulla, että sormesi voi jo paremmin!
Minä luulen aina jo näitä punaisia villiunikoiksi. Siellä pohjoisessa kasvaa villinä salkoruusua...
VastaaPoistaEthän voisi olla kirjoittamatta, mutta toivottavasti sormesi toipuu siitä huolimatta.
Halit♥
Oi että, kun nuo vuokot on ihania! Mieli tekisi sinne niitä ihailemaan, katotaan onnistuuko. Siskoni aiemmassa asuinkylässä kiertelin rinteitä ja kuvasin niitä. Ihana kevät jo teillä!
VastaaPoistaLuulin unikoiksi. KAUNIITA, niin kauniita. 🌺
VastaaPoistaJa banaanitarhaa tekisi mieli mennä katsomaan lähempää.
Meillä oli joskus banaani huonekasvina.
Sain työväenopiston italian oppilaalta 🍌
Kiva että olet toipumaan päin 💚
On kaunista. Äiti maa ei hevillä lannistu, vaikka ihmiset tekisivät sille mitä pahaa tahansa.
VastaaPoistaOi ei, nyt iski kukan kaipuu - meill tulee taas lunta ja on harmaata...
VastaaPoistaMutta onneksi niitä voi täällä ihailla - kohta meilläkin kevätaurinko paistaa! juu, kyllä se tulee :)
Vihreää, kukkia, nauti!
VastaaPoistaTulemme perässä, kyllä, kaipa tännekin aikanaan kevät tulee :D
Paranemista sormelle!
Tervetuloa sairaslomalta tänne!!
VastaaPoistaToivon sydämestäni että sormen paraneminen jatkuu hyvin!
Ihania, kauniita kuvia!!
Nuo vuokot on kyllä todella kauniita!
VastaaPoistaOi ihanat kukkaniityt ja värit!
VastaaPoistaToivottavasti toivut pian, sillä tiedän kyllä miten hankalaa kaikki on, kun sormet eivät taivu, toimi ja tottele.
Mukavaa loppuviikkoa :)
Hyvään aikaan jätit kysymyksen koska blogiani päivitetään parhaillaan. Jätin apuihmiselle kysymyksen onnistuuko ko. muutos.
VastaaPoistaEn tiennyt ettei se toimi jo nyt niin! Kuten esim. täällä, tosi kätsyä kun ei tarvitse kaikkea kirjoittaa joka kerta.
Suuri kiitos kun kysyit!!!!
Aaah, aurinkoa ja kukkia, niissä silmät ja sielu lepää. Onneksi sormesi on lähtenyt paranemaan, toivokaamme että on pian entisessä ehossa kunnossaan!
VastaaPoista