sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Viimeinen pysäkki

Viime viikolla esittelin Nancylle  Tel Avivin jättimäisen pääbussiaseman.  Tämä kuva on otettu 7. kerroksen bussiaseman sisätiloissa,  jonka kaikki seinät on peitetty katutaiteella.
Nancy on etsinyt joka paikasta  maniokkisipsejä,  ja sanoin hänelle että jos niitä jostain löytyy niin valtavan bussiasemarakennuksen  4.  kerroksen aasialaisesta marketista. Samasta kerroksesta  löytyy suurin osa rakennuksen kaupoista.  En ole koskaan törmännyt maniokkisipseihin.  Mutta maniokkisipsien sijaan tuolta löytyi paljon muuta mielenkiintoista.  Kerroin Nancylle, että jättirakennus on saanut lopettamispäätöksen, joka tulee voimaan vuonna 2023. Sen pitäisi antaa tarpeeksi aikaa rakennuksen 400 yritykselle.  Kauppojen lisäksi tuolla on ruokapaikkoja,    lastentarha,  jiddishinkielen museo,  tanssistudio ym. 
Juuri kun tulimme  aasialaiseen kauppaan,  näimme pöydällä valtavan  jakkihedelmän.   Jäimme katsomaan kun sitä leikattiin,  ja suuren ruman hedelmän sisäosa olikin tosi kaunis. Tuosta syödään nuo keltaiset osat ja niitä ympäröivä osa, mutta keskiosaa ei syödä.
Ostosten jälkeen  menimme ylös 7.  kerrokseen , mistä vielä lähtee busseja.  Kaikki seinät sisätiloissa on peitetty katutaiteella.  Tuolla oli kovin hiljaista,  entisajan kova hälinä ja sadat bussia odottavat ihmiset olivat poissa.  Ja tänään sitten luin  että tuomioistuin päätti tänään että koko rakennus suljetaankin joulukuun 5. päivänä.   Tämä koska  palolaitos ei suostu turvaamaan  rakennusta , koska  rakennuksen omistaja,   iso rakennusyritys, on vuosikausia  laiminlyönyt valtavaa bussiasemaa, joka valmistuessaan oli maailman suurin pääbussiasema.   Ihan kamalaa  kun ajattelee  kaikkia yrityksiä, pääasiassa kauppoja ja pikku ravintoloita,  jotka tiesivät että heillä on aikaa  vielä yli vuosi , mutta nyt sitten vain vähän yli kuukausi.  Suurin osa kaupoista on pieniä kauppoja,  joissa ei käy erityisen paljon asiakkaita,  ja niiden omistajat menettävät kaiken toimeentulonsa,  sillä jos paikka todellakin suljetaan jo ihan pian,   rakennusyritys ei takuulla  korvaa kunnolla heidän omistamiaan kauppoja.  Rakennusfirma haluaa sen sijaan rakennutta tuonne uusia kalliita asuintaloja,  eikä ole  laittanut tikkuakaan ristiin kohentaakseen aseman  tilaa.
Nämä seinillä olevat taideteoksetkin sitten häviävät pian.

Pidän paljon tämän  teoksen tekijän, Michal Rubinin, töistä.  joita löytyy useasta seinästä Tel Avivissa.
Myös täältä yhä lähtevät bussit joutuvat etsimään itselleen uuden pääteaseman. 
Bussiasemarakennuksen jälkeen kävimme  vielä muutamassa  aasialaisessa kaupassa etsimässä maniokkisipsejä, joita ei löytynyt,  ja sitten  lähdimme etsimään lounaspaikkaa.  Bussiasemaa vastapäätä olevalla kävelykadulla on monta  pientä etnistä ruokapaikkaa,   ja tarkoitus oli mennä syömään  pikkuriikkiseen , takuulla autenttiseen kiinalaiseen paikkaan,   mutta siellä  olikin vesivahinko, joten piti etsiä toinen paikka.  Menimme sisään pikkuruiseen eritrealaiseen ravintolaan.
Sisällä oli nuori pariskunta,  jotka kehuivat paikan ruokia .
Ruokalista oli vain eritrean kielellä, mutta paikan ystävällinen omistaja/kokki tuli kertomaan meille  mitä listalta löytyy.  Pariskunnan tyttö kehui niin omaa annostaan , että  päätin ottaa samaa eli  kicha fit fit-annoksen,  joka on jonkinlainen pastan vastike,  joka löytyy sekä eritrealaisesta että etiopialaisesta keittöstä. Olen muutenkin huomannut ettei noiden kahden keittiön välillä ole mitään suuria eroja. Annokseni oli herkullinen mutta niin täyttävä ja suuri, etten jaksanut syödä siitä kuin puolet, ja sanoinkin Asgolle, omistajalle, että annos on aivan liian suuri.
Nancy otti  injera-lettuleivän  naudanlihalla ja vihanneksilla. Tätäkin löytyy sekä etiopialaisesta että eritrealaisesta keittiöstä.
Juttelimme paikan omistajan , Asgon(muistaakseni nimi oli noin...)  kanssa,   joka kertoi että hän toivoo pääsevänsä Kanadaan,  lähinnä 3 lapsensa vuoksi,  jolle hän ei näe tulevaisuutta täällä. Täällähän ei ole annettu pakolaistatusta kuin pienelle määrälle eritrealaisia; sen sijaan heillä on ollut suojeltu ryhmästatus, mutta  käytännössä   elämä ilman   tarkkaa statusta  on äärettömän vaikeaa,  ja monet tänne tulleet eritrealaiset ovat saaneet  turvapaikan Kanadassa.  Toivottavasti myös Asgo perheineen pääsee sinne joku päivä , vaikka kylmä sää hieman pelottaakin häntä. Eritreaan ei voi palata niin kauan kuin siellä on totalitaarinen diktatuuri. Myös Asgo pakeni sieltä aikoinaan, ja tapasi eritrealaisen vaimonsa täällä Israelissa.

Jotta eritrealainen  pääsee lähtemään täältä Kanadaan, hän tarvitsee kanadalaisen tukijan. Kanadassa on "Sponsor a refugee-ohjelma" , jossa  yksityinen ryhmä  tai järjestö,   sponsoroi pakolaisen tarpeet yhden vuoden aikana,   Tämän ohjelman ansiosta pakolaiset eivät rasita valtion kassaa,  ja ohjelman avulla Kanadaan on vuosien aikana tullut jo muutama sata tuhatta pakolaista , eri puolilta maailmaa.

16 kommenttia:

  1. No voi harmi, että bussiasema puretaan ja yrittäjät joutuvat luopumaan kaupoistaan. Surulllista.

    Minullekin maistuisi eritrealainen ruoka, en ole koskaan maistanut, mutta yleensä tykkään kaikesta :D

    Mielenkiintoinen tuo Kanadan sponsorijuttu, mahtaisikohan onnistua täällä Suomessa? Asunnon löytäminen Hgistä olisi kyllä tuhottoman vaikeaa.

    VastaaPoista
  2. SusuPetal: Sitä ei vielä pureta, se tapahtuu vasta 2023, mutta nyt se suljetaan, mikä on katastrofi kaikille joilla joku yritys tuolla, kun sen piti olla vasta 2 vuoden kuluttua eikä nyt. Eritrealainen ja etiopialainen ruoka on simppeliä mutta hyvää. Mulla on esimerkiksi keittiössä aina etiopialaista (Eritreassa myös) maustesekoitusta berbereä, joka antaa hyvää makua kaikelle. Kanada onkin hoitanut tuon pakolaisten asuttamisen tosi hyvin, ja varmaan ehkä onnistuisi ainakin pienimuotoisesti muuallakin. Joo, Helsinki niin kallis että asunto pitäisi kyllä olla Helsingin ulkopuolella...

    VastaaPoista
  3. Berbereä löytyy myös mun maustehyllystä :)
    Muistan hyvin bussiaseman, tuli käytyä sielä pariin otteeseen v-84, oli tosiaan paljon porukkaa.
    Kivaa viikon alkua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulrika:Berbere on kyllä mahtava maustesekoitus:)
      Joo tuo bussiasema oli ennen niin täynnä ihmisiä, busseja ym., mutta nyt on hiljaista,tosiaankin tuo ensimmäinen kuva sen sanookin. Kivaa viikkoa sinullekin Ulrika.

      Poista
  4. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista! Pluspisteitä Kanadalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lissu: Kiva kun tykkäsit:) Jeps, Kanada on tosiaankin hoitanut tuon asian hyvin.Valtava maa, joka tarvitseekin lisää asukkaita ja työvoimaa.

      Poista
  5. Siellä vaikuttaa olevan jatkuva uudelleenrakentamisen buumi kaikkialla. Liikkeiden omistajilla on varmaan yöunet vähissä, kun yrittävät selviytyä jatkossa.
    Yläkuvasta tulee mieleen Tylypahkan juna-asema, jonne mennään seinän läpi ;) Ehkä tuostakin pääsisi jonnekin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sartsa:Tel Avivissahan ei enää ole oikeastaan tilaa rakentaa, joten yleensä rakennusprojektit ovat sellaisia että vanha röttelö puretaan, ellei se ole historiallisesti arvokas, ja uusi tulee tilalle, tai sitten vanha talo kunnostetaan ja lisätään kerroksia. Mutta jos on tilaa niin rakennetaan, kuten tänne lähelleni , minne on noussut monta toimistotaloa siitä lähtien kun muutin tänne..,
      Hih, Tylypahkan juna.asema;D Melkein luulis kun tuota katsoo että sieltä pääsee jonnekin.

      Poista
  6. Voi harmi tuon rakennuksen kanssa, harmittaa kaikkien noiden upeiden töidenkin vuoksi. Oletko muuten nähnyt yhtään Final destination leffaa...huh huh!
    Kaunista viikkoa sinulle Jael <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outi: Tosiaankin harmi.Ongelma tuolla on ollut etupäässä bussiliikenne , joka on saastuttanut lähialueita. Minusta rakennus, joka on tosi valtava, voisi vain luopua siitä liikenteestä, ja sitten sitä voitaisiin korjata muita juttuja varten, mutta ei ikävä kyllä käy niin . En ole muuten nähnyt tuota leffaa.
      OIkein hyvää viikon jatkoa sinulle Outi.

      Poista
  7. Hienoja seinämaalauksia! Onkohan tuolla sinisen oven viereen maalatulla nuorella naisella Minna Parikan pupukengät jalassa?
    Mutta siis: tosi kurjaa, että yrittäjät joutuvat noin yllättäen jättämään liikkeensä. On kyllä aika vaikea selvitä sellaisesta.
    Etiopialaista (enkä myöskään eritrealaista) ruokaa ole koskaan kokeillut, vaikka mielelläni uusia etnisiä makuja maistelenkin.
    Iloinen ajatus sinne. Voi hyvin Jael<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena: Ovatkin hienoja seinämaalauksia, koko kerros kuin taidegalleria, ja sääli ettei sinne enää kohta pääse. . Hih, en ollut edes huomannut noita pupukenkiä, mitä jos taiteilija on Minna Parikka-fani;D
      On tosiaankin kurjaa, olisi kyllä voinut antaa heille enemmän aikaa, en tiedä miten hoitavat tuon kun se on ihan kohta.. Muutenkin monet sellaisia jotka ostivat kauppatilaa silloin kun itse koko asema avattiin, ja sen piti olla hieno kauppakeskus, bussiaseman lisäksi,.-No se kesti vain pari vuotta... Etiopialainen ja eritrealaisen ruoka on aika yksinkertaista, mutta todella hyvää, ja heidän mausteseoksensa berbere on sellaista mitä pitää aina olla kaapissa.
      Kiitos Leena, ja oikein hyvää loppuviikkoa sinulle:)

      Poista
  8. Harmillista tämä pienten yritysten ahdinko sitä tuntuu olevan nyt joka maassa.
    Me emme ole käyneet kovin paljon syömässä ulkona koronan aikana ehkä pari kertaa. Haen maanantaina influenssa piikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nila: Ikävä kyllä näin, ja korona on tehnyt palojon pahaa yrityksille. Täälläkin vielä näkee niin paljon kauppoja joissa "vuokrattavana"-kylttejä. Täällä olivat ruokapaikat kiinni niin pitkään, että on kiva välillä käydä jossain, Hyvä että saat influenssa-piikin,minä otan sen joka vuosi astman vuoksi., Mukavaa loppuviikkoa.

      Poista
  9. Katutaide on parhaimmillaan suuri nautinto 💕 On onnea jos niitä on vakituisella kulkureitillä tai sellaisella missä pääsee ainakin joskus käymään.

    Aina jännä huomata kun teillä on niin erikoisia hedelmiä tai muita erikoisuuksia että meikä ei ole edes kuullut nimeltä mainittavan 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita: Hyvä katutaide onkin nautinnollista, ja täällä Tel Avivissa sitä näkee ilahduttavan paljon. Sinäkin olet kivasti laittanut Helsingin katutaidetta blogiisi:)
      Täällä kasvatetaan vaikka mitä, mutta poikkeuksellisesti tuo jakkihedelmä on muualta tuotu. Oli ensimmmäinen kerta kun näin sen livenä.
      Mukavaa loppuviikkoa Rita.

      Poista

Vaikka näkyy että on sanavahvistus niin sen voi ihan hyvin jättää väliin,se kummittelee tuolla enkä saa sitä pois...