Rakkaus ei katso ikää...

Tiedättehän sen sanonnan "Rakkaus ei katso ikää"... Tänään se tuli mieleeni kun matkustin naapuritalossa asuvan Elishevan kanssa bussilla Tel Aviviin.  Elishevaan, 80 v. , tutustuin kun muutin nykyiselle  asuinseudulleni, heti sen jälkeen kun olin adoptoinut Bambi koirani eli blogin alkuaikoina. Elishevalla ,  eläkkeellä olevalla opettajalla  , oli silloin Bambin ikäinen tyttökoira Toffi, josta voi sanoa että Toffi oli Bambin elämän ainoa (tähän asti;D) tyttöystävä. Toffi oli joskus yövieraananikin, kun Elisheva matkusti poikansa perheen luokse pohjoiseen Israeliin.

Elisheva oli jo leski kun tapasimme, ja vuosien aikana tapasin muutaman kerran myös hänen aikuisia lapsiaan. Viime aikoina ihmettelin kun Elishevaa ei ole näkynyt kuten ennen, mutta tänäänhän se selvisi: hänellä on poikaystävä💓

Elishevan poikaystävä on hänen serkkunsa leski, ja jollain tavoin he olivat jo tunteneet toisensa ikuisuuden , mutta muutama kuukausi sitten lempi leimahti, ainakin poikaystävän puolelta, joka on 85-vuotias. Elisheva kertoi että hän´ei ole samalla tavalla ihastunut kuin hänen  rakastunut poikaystävänsä,  mutta että hänestä on mukavaa käydä poikaystävän kanssa  elokuvissa, ulkona  syömässä ja muualla, ja kun Elishevan  luona asuva tyttärentytär ei ole kotona, poikaystävä tulee yökylään. Elisheva  ei halua mennä yökylään poikaystävän luokse, joka asuu korkeassa tornitalossa. Minusta tämä kuulosti mahtavalta. Elisheva sanoi että  poikaystävä on häntä vastassa bussipysäkillä,  ja että poikaystävä halaa liian pitkään. Kun Elisheva nousi bussista, näin ikkunan kautta komean vanhan herrasmiehen tulevan onnellinen ilme naamallaan Elishevaa kädet ojossa vastaan, ja ehdin vielä nähdä miten  poikaystävä kaappasi Elishevan tiukkaan syleilyyn . Minut tämä sai hyvälle tuulelle:)

Tänään kävin hieman auttamassa NATALissa,  eli terrorismin uhrien traumakeskuksessa. Sinne nimittäin tuli ensimmäistä kertaa 4 vuoteen suomalainen ryhmä, josta osa näkyy tässä ryhmäkuvassa. Nyt on sitten materiaalia suomeksikin,  ja käänsin vielä simultaanisesti kun pidimme infotilaisuuden tälle  ryhmälle. Takana olevasta kauniista puuteoksesta, ja Natalin toiminnasta yleensä olen kertonut täällä.  

Ja meillä on kuumaa! Tänään oli yli 30 astetta päiväsaikaan, ja koko viikko on kuuma; kuumuus tuli kyllä aivan liian aikaisin.

Ehkä jo viilenee

Viime viikon loppupuolella Tel Avivin satama-alueella

Meilläkin siirrettiin kelloja tunti taaksepäin  viime yönä, eli edelleenkin olemme täällä samassa ajassa kuin Suomessa.  Nyt kun  pimeä tulee aikaisemmin,  niin alkaa jo hieman tuntua talvisemmalta, vaikka päivälämpötilat yhä ovat pysytelleet hellerajan yläpuolella,  ja vaikka edelleenkin nukun vain pelkällä lakanalla ,  joka toistaiseksi toimii peittona.  Eiliseksi oli luvattu sadetta,  ja aamulla oli kovin pilvistä, mutta tippaakaan ei tullut omalla alueellani vaikka muissa paikoissa satoi hieman. No ehkä marraskuussa tulee sadetta...

Aamulla kävelin taas tämän vaatekaupan , jossa asuu kissa, ohitse. Kissa ei tainnut oikein pitää  kuvaamisesta ; sillä oli hieman tuima ilme kun otin puhelimeni esille.  Kissa asuu kaupassa; kauppa on iso ja avara, ja sillä on siellä oma ruokakuppi ja kai kissanvessakin.  Omistajalla , joka näkyy takana, on kassapöydällä  keräyslipas eläimille, ja pöydältä voi ottaa vegaaniliiton reseptilehtisen. Mukava kauppias siinä mielessä:)

Kissoja oli myös eläinkaupan ulkopuolella, kun menin torstaina  kaupan lähellä olevan klinikan kirurgille.    Kissoille oli laitettu ulos ruokaa ja juomaa, mutta minä tulin kirurgin vastaanotolta pettyneenä:  kun kaaduin lähes tasan puoli vuotta  sitten rappusissa, sain vasempaan sääreen  hematooman, joka tuntui ihon alaiselta , särkevältä patilta.  Ortopedi lähetti ultraäänikuvaukseen, ja ehdotti että menen näyttämään pattia kirurgille . Kirurgi lähetti uudestaan ultraäänikuvaukseen (siinä välissä kului muutama kuukausi) ja pyysi tilaamaan uuden ajan. Koska seuraavan ultran tulos oli parempi, peruutin kirurgin ajan, mutta patti koveni ja oli kosketusarka.  Nyt sitten kirurgi sanoi että minun pitäisi mennä ortopedille! Mutta ortopedi lähetti kirurgille, eli tunsin olevaní jonkinlainen ping pong -pallo.  No , sain sentään uuden lähetteen ultraäänikuvaukseen...

Talon kuva on otettu bussista sen seistessä liikennevaloissa.

Tätä kuvatessa bussi taisi jo liikkua..

Kotikadun naapurin Evelynin kotitalon edusta uusittiin, ja pidän paljon näistä puupaneeleista.  Rappusetkin uusittiin. Tuollaiset puupaneelit  olisivat kivat minunkin kotitaloni edustassa, mutta meillä ei ole rappusia ulko-oven edessä.  Evelynin Kai mopsi oli auto-onnettomuudessa  viime viikolla: ihan omistajan oma vika koska antoi koiran kulkea ilman hihnaa, vaikka  olin usein varoittanut että voi sattua jotain. Auto tönäisi Kai ressua niin että sen toinen etujalka jouduttiin leikkaamaan, ja kylkikin oli hieman kosketusarka.  Kun menin katsomaan Kaita seuraavana päivänä,  se nilkutti vaivalloisena ja se katse: melkein tuli itku pelkästä Kain katseesta. Eilen Kai kuitenkin voi jo paljon paremmin , ja tikit poistettiin tänään. Evelyn oppi tuosta jotain ,  ja osti Kaille uuden,  pitkän talutushihnan.

Mukavaa kuun loppua kaikille:)

Pian on jo syyskuu

Aikaisin eilen aamulla, klo 6, digilämpömittarini näytti että ulkona on vain 24 astetta. Mikä ilo; ensimmäistä kertaa viikkoihin aamulämpötila oli alle hellerajan, enkä tullut hikisenä kotiin Bambin aamulenkin jälkeen. Tänään aamulla samaan aikaan oli vain 23 astetta, mutta päiväsaikaan on yhtä lämmintä kuin aiemminkin, mutta pari viimeistä päivää ovat olleet vähemmän kosteita,  ja heti tuntuu paremmalta. Tosin ensi viikolla aamuasteet näyttävät taas olevan hellerajalla, mutta parempaan päin tämä sää on menossa kuitenkin, vaikka kuumuus jatkuu. Eilen aikaisin aamulla oli myös pilvistä, kuten kuvasta näkyy, mutta ei mitään sadetta ole vielä pitkään aikaan tulossa.

Takapihan kissatkin ovat olleet niin väsähtäneitä kuumuuden vuoksi. Tässä ovat Gingi (punertava kissa) ja Felix, harmahtava kissa. Gingi on ollut talon  ympärillä varmaan yhtä kauan kuin olen tässä talossa asunut, mukava kissa joka tykkää rapsutuksista. Felix taas seuraa minua, mutta pitää tiettyä etäisyyttä. Ovat löytäneet mukavan makuusijan kun joku jätti tuohon vanhoja vaatteita.

Lähiseudun jättimarketissa katse kiinnittyi näihin värikkäisiin auringonkukkasiemenpusseihin, jossa kaikki teksti oli venäjäksi, enkä ymmärtänyt sanaakaan.  En tiedä oliko noissa pusseissa jotain eroja, vaan olivatko pussit muuten vain  eri tavoin värikkäitä.

Viime perjantaina kun menin maustetorille huomasin matkan varrella tämän uuden paikan, ja luin että tämä oli khat -kahvila. Khat-lehtiä  pidetään huumeena, mutta vähiten haitallisena sellaisena,   Täällä ei ollut aiemmin minkäänlaisia rajoituksia khatin suhteen, mutta sitten siitä tehtiin pillereitä, joita myytiin kioskeissa,  ja joissa vaikuttavana aineena oli kationi,  Pillereistä oli haittaa käyttäjille, ja nyt khatia saa myydä /käyttää vain jalostamattomana . Siitä tehdään myös juomaa,  jota saa tästäkin paikasta.  En ole koskaan kokeillut, en lehtiä enkä niistä puristettua . piristävää juomaa.

Viime viikolla  liikuin myös eteläisessä Tel Avivissa, ja poikkesin tähän taloon, jossa oli vielä joku aika sitten tunnettu ja kallis  huonekalukauppa,   josta nyt oli jäljellä vain pieni osa ja loppuunmyynti. Sisäpuolella on myös upea   juhlatila,  jossa olen ollut pari kertaa,  ja kirjoittanut täällä.  Koko talo on vihreän kasvillisuuden peittämä, eikä sitä voi olla huomaamatta.

Oikein hyvää viimeistä kesäpäivää  ,  ja alkavaa syyskuuta.

Tel Aviv blogin uusivanha koti

Tel Aviv blogini muutti uuteen /vanhaan kotiin, eli palasi Rantapalloon,  ja ensimmäinen postaus  uusivanhassa paikassa kertoo 3 kolmesta päämuseosta. Takaisinmuutossa tapahtui myös blogin nimessä pieni muutos.

Eli sen blogin löytää nyt täältä

Voiko kahvin avulla laihtua...

Sain viime vuoden puolella kyselyn (Instagramin kautta)   olenko kiinnostunut kokeilemaan kahvia, jonka avulla voi kuulemma laihtua.  Hymähdin ajatukselle, mutta luettuani  että kahvi sisältää kahvin lisäksi  myös ginsengiä, vihreää  kahvia, spiruliinaa ja pari muuta ainesta,  päätin kokeilla kahvia,  ja minulle lähetettiin ensimmäinen 28 päivän satsi.  

Minulle lähetetty kahvi tehdään pressopannulla, ja se piti juoda heti ensimmäiseksi aamulla,  kerran päivässä. Yllätyin kun kahvi maistui todella hyvältä.

Tästä näkee että kahvissa on muutakin kuin vain kahvia, mutta muut ainekset eivät tuntuneet lainkaan  maussa, sillä kahvi tosiaankin maistui hyvältä. Toisen viikon alussa alkoi tuntua siltä että kahvi jopa vaikuttaa painoonkin,  sillä housut alkoivat tuntua hieman löysemmältä.  Ensimmäinen satsi alkoi loppua , ja minulle oli lähetetty toinen 28 päivän pussi, mutta jostain syystä se ei tullut perille.

Kun postissa ei tullutkaan pussia, olin vähän paniikissa, sillä mitä nyt tapahtuisi painonpudotukselle? Kirjoitin yhteyshenkilölleni joka lupasi lähettää uuden pussin,  mutta joulun alla kestäisi ennenkuin se tulisi perille. Torin pikkuruisessa kahvikauppakahvilassa suosikkimyyjäni Itai  kertoi että heiltä ostetaan todella paljon  vihreää kahvia,  ja että ihmiset kuulemma tulevat vielä kertomaan miten se on auttanut.    Vakuutuin,  ja ostin purkillisen vihreää kahvia.  Tämä on vihreistä kahvipavuista  jauhettua, ja vihreitä kahvipapuja (kävi mielessä...) ei voi itse jauhaa kotona, sillä ennen paahtamista pavut ovat kivenkovia . Vihreistä kahvipavuista  jauhettua seosta piti valmistaa niin että päälle kaadettiin kuumaa vettä, ja seos sitten siivilöitiin. Kahvin mausta ei ollut tietoakaan tässä, ja itse asiassa tästä tehty juoma on aika pahaa.  Mitään laihtumista ei myöskään tapahtunut vaikka join pahaa vihreää kahvijuomaa joka aamu.  Höh, vihreän kahvinhan pitäisi auttaa painonhallinnassa!  Jossain vaiheessa postiluukusta löytyi Englannista tullut uusi 28 päivän satsi.   

Join kahvia 28 päivää,  eikä mitään tapahtunut. Sain vielä kolmannenkin satsin, eikä mitään tapahtunut,  mutta kahvi maistui edelleenkin tosi hyvältä,   3 kuukauden kokeilun jälkeen kirjoitin yhteyshenkilölleni, ja pyysin ettei hän lähettäisi minulle lisää kahvia. Näin jälkikäteen olen sitä mieltä  että alussa painoa lähti koska kahvi alussa näköjään poisti nestettä, mutta jos vihreää kahvia  sisältävä juoma auttaa painonhallinnassa, niin siihen en kyllä oikein usko,

P.S. Yhdessä asiassa "laihdutuskahvi" auttoi. Käytin ennen makeutusaineita kahvissani, yleensä sukraloosia tai steviaa.  Kahvi oli kuitenkin hyvää ihan mustana, enkä kokeilun jälkeenkään palannut käyttämään makeutusaineita.

Kurkistus kulissien taakse-haaste

Kuvat otin huonoissa valo-olosuhteissa,joten ovat vähän rakeisia

Tänään paljastan teille paikan  missä olen lähes 9 vuotta kirjoitellut blogejani.  Käytän kirjoittamiseen pöytäkonetta, joka 4 vuoden jälkeen osoittelee jo ilmiselviä  vanhuuden merkkejä, joten jossain vaiheessa pitäisi hankkia uusi kone. Ehkä kannettava , joka ei sitoisi minua tähän työpöytänurkkaukseen, ja  joka mahdollistaisi sen että blogeja voisi päivitellä myös vakiokahvilassani, tai muissa kahviloissa, joissa täälläpäin  näkee niin monta ihmistä läppäreittensä kanssa.  

Työpöytänurkkaus voisi olla siistimmän näköinen:  siellä on aivan liian paljon tavaraa.  Oikealla on viimeisin lisäys työpöydälle, minituuletin.  Ilmastointilaitteeni on rikki, eikä se muutenkaan ulottunut toimiessaan tähän työ&vierashuoneeseen.  Helteisellä säällä on pakko olla jotain joka vilvoittaa , ja aiemmin käytin takanani olevaa suurta tuuletinta joka sai aina niskani jumiin. Minituuletin tuo ilmavirran kasvoilleni , ja kirjoittaminen sujuu sen ansiosta hyvin nyt helteelläkin:)

Työpöytään on yhdistetty korkea hyllykkö,  jossa siinäkin liikaa tavaraa...Kunhan viilenee niin otan tämän projektikseni , eli katson mistä voi luopua ja ehkä samalla saada lisää tilaa. Lämpimänä kautena vieressä on aina pullollinen kylmää vettä , ja  talvisin yleensä kuppi teetä. 

Kun istahdan tähän nurkkaukseen, tulee koirani Bambi aina perässäni ,ja asettuu työpöydän takana olevan vuodesohvan päälle:)

Postauksen  tein luettuani Heidin postauksen, missä hän haastaa bloggaajia kertomaan millaisessa ympäristössä he kirjoittelevat blogiaan.

Ympärille katsottua

Dizengoff kadulla

Vuosi alkoi täällä säiden suhteen melkein samoin kuin se päättyi joulukuussa:välillä satanut ja välillä paistanut aurinko. Yleensä aamuisin on aika kylmää,ja toppatakki tarpeen,mutta iltapäivällä se tuntuu aivan liian lämpimältä, Mutta jos viime vuonna käytin täällä sitä takkia vain muutaman kerran niin tänä talvena se on ollut enemmän päällä. Postauksen kuvat on napsittu puhelimella siellä täällä.

Sateet saavat luonnon kukkimaan.Tämän kuvan otin ohimennessä kun näin pihalla paljon luonnon vihreää.

Aamulla odottelin bussia Tel Avivin vanhan bussiaseman alueella,joka on ,vielä toistaiseksi (gentrifikaation merkkejä jo olemassa..) rähjäistä ,eikä etenkään iltaisin niin mukavaa aluetta.Se on myös narkkareiden,kodittomien ,vierastyöläisten ym.laitapuolen aluetta. Bussipysäkiltä näin kadun toisella puolella nämä kodittomat, sadetta turvassa katoksen alla. Näkymä saa miettimään kadulla elävien kodittomien kohtaloita. Kaupungilla ja muutamalla järjestöllä on suojakoteja,jonne kodittomat voivat mennä ja saada lämpimän vuoteen,aterian,suihkun ja muuta apua. Halpissupermarketin edessä ,jossa käyn usein,olen monta kertaa nähnyt rullatuolissa istuvan kodittoman miehen.Itse asiassa hän kyllä kävelee ihan hyvin ,mutta rullatuoli ehkä auttaa elannon hankkimisessa. Olen jutellut miehen kanssa muutaman kerran,mutta en tiedä hänen tarinaansa ja miten hän  on kadulle joutunut. Eräänä hyvin sateisena päivänä ehdotin hänelle että hän menisi johonkin suojakotiin kadun sijaan,mutta hän ei halunnut,vaikka olin valmis soittamaan hänen puolestaan. Monet kodittomat jäävät mieluummin kadulle kuin menevät kylmimäkin öinä suojakotiin,sillä kaduilla on vapaus,kun taas suojakodeissa on tiukat säännöt asukeille. Sitä on vaikeaa ymmärtää.  Eräänä päivänä kun olin keskustassa sijaitsevan sairaskassani klinikalla  odottamassa lääkärille pääsyä ,näin miehen siellä,ja silloin muistin että olin nähnyt hänet siellä kerran aikaisemminkin;hän käy klinikan vessassa peseytymässä.

Edit: Postauksen kirjoitin eilen,ja tänään iltapäivällä ,odottaessani bussia Levinsky-torin vieressä,näin pysäkin vieressä olevassa penkissä makaavan todella nuhruisen näköisen miehen.Hetken kuluttua viereen pysähtyi ambulanssi,josta nousi 2 miestä,jotka menivät miehen luokse,ensin puhuivat hänelle,mutta mies makasi penkillä käsiään huitoen ,ja teki kauheasti vastarintaa kun hänet vietiin pakolla siitä pois,ambulanssiin. Paikalla  oli myös kolmas mies,ja kysyin häneltä minne mies viedään. Tämä mies auttaa kodittomia,ja kun puhuin hänen kanssaan ohitse meni monta ihmistä jotka kertoivat miten hyvä tämä mies on .Mies kertoi että ensin puhutaan kodittomille ihan yleisesti,ei painosteta,ja vähitellen,luottamuksen syntyessä,heitä yritetään saada  pois kaduilta. Mutta penkillä ollut mies oli kuulemma vaaraksi sekä itselleen että ympäristölleen,eikä hänen kanssaan voi edes jutella,joten hänet vietiin sairaalaan tutkittavaksi.

Eri kohta samaiselta alueelta,jossa vaihdoin bussia eräänä päivänä.

Kävin kauppakeskuksessa hakemassa luomusalaattia tästä Green in the City-pisteessä,eli nuo kasvikset on kasvatettu kauppakeskuksen katolla. Tuosta otetaan mitä halutaan,ja rahat laitetaan laatikkoon,luottavat että ihmiset maksavat, ja  vain pieni osa kuulemma jättää maksamatta. Kävin tutustumassa kattofarmin toimintaan viime kesänä. Harmikseni tuossa ei tällä kertaa ollut vihreää salaattia,

Sateen jälkeen taivas oli kirkas.

Allenby-kadulla,taas bussipysäkiltä katsottua.

Bussipysäkkiä vastapäätä oleva talo,jota on restauroitu.Päälle on lisätty pari kerrosta ja tällä viikolla rakennus sai uuden maalikerroksen päälleen. Minusta tuohon olisi voinut laittaa toisen värin,kuten vaikka vaaleansinisen....

Kun astuin bussista ulos näin Sheleg (Lumi) koiran pysäkin takana.  Shelegin olen tuntenut niin kauan kun olen tällä alueella asunut.Maailman ystävällisin koira:)

Pieni talvinen episodi

Eilen uutisissa luvattiin myrskyä ja sateita,ja aamulla ,pian herättyäni,eli vähän ennen klo 6 aamulla,kuuluikin kunnolla ukkosen jyrinää. Pian sen jälkeen alkoi sataa ,ja Bambi joutui tekemään aamupisut katoksen alla. Asuintaloani ja viereistä taloa yhdistää katos,ja talon etuosa on rakennettu pylväiden päälle,joten katososuus molemmissa taloissa yhteensä on ihan kivan kokoinen ,ja siellä paikkoja minne koiran voi sateellakin viedä.Ei Bambi kuitenkaan  halunnut muuta kuin äkkiä tehdä pisut ja tulla takaisin kotiin,omaan lämpimään petiin. Ei että olisi kylmää: en ole vieläkään vaihtanut paksuun untuvapeittooni,vaikka aikaisempina vuosina sille on ollut tarvetta jo tähän aikaan vuodesta.

Ihana piparikanttinauha ompelutarvikeliikkeessä

Sadetta ei täällä keskisessä Israelissa kuitenkaan tullut erityisen paljon; sen sijaan sitä tuli paljon enemmän pohjoisessa Israelissa,ja vettä tulvi liikennetunneliin niin että yksi vanhempi mies löydettiin kuolleena autostaan,ja toisesta autosta onnistuttiin pelastamaan nainen. 

Iltapäivällä kävin juomassa espressot hurmaavassa  paikassa torin alueella;paikassa jota en ollut aiemmin huomannut.Tai olin huomannut ulkona olevat tuolit,mutta en mennyt sisälle,ja nyt menin sisällä kun näin ikkunassa nämä purkit ,joissa säilöttiin vihanneksia.

Pieni kahvilatila alhaalla,ulkona muutama tuoli ja rappuset yläkertaan. Seinällä oli pyörän satuloista tehtyjä "häränpäitä". 

Ylhäällä oli suuri tila joka oli jaettu  kahvila/ravintolatilaks;sieltä löytyi baari ja keittiö. Tämä nurkkaus oli rappusten lähellä,ja päätin juoda tässä nurkkauksessa espressoni. Kaikki oli tuolla mukavan rosoista;huonekalut hankittu sieltä täältä,kissa makasi tyytyväisen näköisenä yhden pöydän päällä ja koirakin ilmestyi jostain,olisikohan se ollut jonkun kahvilavieraan koira...Huomasin että tämä oli shiatsu-nurkkaus:pari kertaa viikossa tarjolla on aamiainen johon kuuluu shiatsu-hoito...

Tänne pitää tulla toistekin,kiva paikka.

Iltapäivällä näin kuolleen kissaressun.Se oli suojatien vieressä,ja mietin että oliko se ehkä juossut sadetta piiloon ,ja auto ehkä töytäissyt sitä. Soitin kaupungin päivystyspalveluun,ja lupasivat tulla korjaamaan sen pois,.

Ohi on

Kantakahvilani tuossa suoraan edessä

Ohi on, 5 päivän tulipalot siis.  Paljon paljon tuhoa aiheuttivat palot,luonnolle,taloille ,ihmisille,eläimille. Ystäväni Maryn ystävän talo  tuhoutui täysin:(  Tässä vähän nippelitietoa palon sammuttamisoperaatiosta ja ulkomaisesta avusta jota tänne onneksi saapui:

• Venäjältä tuli 24 hengen ryhmä kahden sammutuslentokoneen kanssa.
• Turkista tuli 10 hengen ryhmä  ja 3 sammutuslentokonetta
• Kyproksesta tuli 89 palomiestä ja muutama palonainen,sekä yksi sammutuslentokone miehistöineen
• Kroatiasta tuli 14 hengen miehistö ja kaksi sammutuslentokonetta
• Azerbaizanista tuli sammutuslentokone 12 hengen miehistöineen
• Ukrainasta  2 sammutuslentokonetta ja 10 hengen miehistö
• Ranskasta tuli 6 palomiestä sekä 14 hengen miehistö 2 sammutuslentokoneessa
• Yhdysvalloista tuli Supertanker,ja sekä 39 palomiestä.  Supertankerin käytöstä pitää maksaa  paljonkin,mutta henkilökunta teki työtä vapaaehtoisesti.
• Italiasta tuli 2 sammutuslentokonetta 13 hengen miehistöineen
• Kreikasta tuli kolme sammutuslentokonetta ja 42 hengen miehistö
• Egyptistä tuli 2 sammutuslentokonetta
• Palestiinasta tuli 30 palomiestä ja 8 palonaista

Näiden lisäksi tietysti myös Israelin omat sammutuslentokoneet ,ja varmaan koko maan palomiehistö.Vastavuoroisesti Israel on aina valmiustilassa kenttäsairaaloineen kun muualla on katastarofeja Sellaisiin kuuluu myös valtiosta riippumaton  IsraAid. .Hyvä että apua tulee tänne ja sinne,vastavuoroisesti.

Azrieli tornit Tel Avivissa.

Metsien uusiutuminen kestää vuosikymmeniä.. Hyvä uutiinen on se että VIHDOINKIN on luvattu sadetta tuon poikkeuksellisen kuivuuden jälkeen.Toivottavasti tulee ihan oikeasti sadetta..

Niin haluaisin

Tämän ihanan kisun joka majailee lähellä Tel Avivin maustetoria;Levinsky-toria.

Siinä on jotain mikä muistuttaa edesmennyttä Otto-kissaani,tuo turkin väri ja paksuus varmaankin.Kuvasin tämän kissan aiemmin tänne kun se istui moottoripyörän päällä.

Kisu  on hyväkuntoisen näköinen ,ja mopon viereisessä nurkassa näkyy aina olevan vettä ja ruokaa. Bambi ei kuitenkaan hyväksy kissoja kämppäkaveriksi,se on jo tullut todistettua. Eikä tämä katukissa viihtyisi varmaankaan sisätiloissa.

Eilen joimme Annelin kanssa kahvit ihanassa pikku kahvilassa,missä saa kaupungin parasta kahvia,ja minkä lähellä kissa majailee.Tässä Anneli,tyylikäs lady:)

Kiersimme torin viereisiä katuja,joilla kaikilla on eri aihe;esim. lamppukatu,keittiövälinekatu,mauste/pähkinäkatu ym. Tässä kaupassa olikin kaikenlaista joulukrääsää,jota täällä yleensä ei olekaan näkynyt näin aikaisin...

Hedelmiåä &vihanneksia,vaan ei aitoja

Yksi kauppa kadulla missä lähes jokaisessa kaupassa on tämän tapaista tavaraa...

Maustekauppojen vieressä,viehättävässä kulmassa ,oli pieni kukkakauppa. 

Kaupan sisällä sympaattinen kukkakauppias,joka kertoi että ennen kauppaa hänellä oli perjantaisin samassa kulmassa kärryvaunu,josta myi kukkia.Kaupunki ei kuitenkaan tykännyt ajatuksesta,mutta joku tiesi kertoa että pieni liiketila oli tarjolla,ja niin siitä tuli kukkakauppa.

Istahdimme aukiolle ,ja ohitse käveli mies 5 samanrotuisen koiran kanssa (luulen että olivat Shetlannin paimenkoiria).Mies ehti jo  kauemmaksi ennenkuin sain puhelimen esille,mutta olihan se aika näky.,Yleensähän täällä näkee koirasittereitä monen koiran kanssa,mutta kaikki koirat eri paria.Tässä taas kaikki olivat samaa rotua,mutta eri värisiä.

Illalla oli sitten taas suomalaisen kirjaston vuoro,ja siellä oli tällä kertaa Sirpan mustikkapiirakkaa,ja Irjan kanelipullaa (oli myös hapankorppuja ja Violaa,olipa hyvää:)