Orkideoita ja suomalaisia juttuja

Eilen olin suomalaisen kirjaston järjestämällä retkellä, joka alkoi orkideapuistosta ja päättyi kauppaan missä niin tuttuja suomalaisia tuotteita. 💙

Sain kyydin Sirpalta, ja mukana kyydissä olivat myös Anneli sekä melkein naapurini Tuula, koska asumme molemmat pienessä 2. 5 kadun kokoisessa kaupunginosassa. Kun kaikki olivat saapuneet paikalle, oli kahvitauon vuoro. 

Ensimmäinen vierailukohteemme oli Utopia, jossa trooppinen orkideapuisto, ja paljon muutakin. Tässä Sirpa johdattelee meitä eteenpäin kohti Utopian sisäänkäyntiä. 

Sisäänkäynnin kohdalla on Utopian lipunmyyntipaikka, sekä iso kauppa, jossa kaikenlaista krääsää. Sen jälkeen tullaan Utopian suureen kasvimyymälään. 

Kasvimyymälän jälkeen on iso sali, jossa kahvila, ja lintuja, jotka poseerasivat kiltisti🦜

Melkein naapurini Tuula, ja papukaijat🦜🦜

Sitten oli vuorossa orkideapuisto, eli katettu 3-kerroksinen sademetsä, jossa lintuja ja orkideoita joka nurkassa, mutta myös muita kasveja, sekä koi-karppeja, joita näkyy tässä kuvassa. 

Orkideoita näkyi paljon, ja ovathan ne niin kauniita. 

🌸🌼🌸🌼🌸🌺💮

Oli muitakin kukkia, kuten nämä. 

Orkideasademetsän jälkeen tullaan isolle ulkoilualueelle, jossa erilaisia alueita, kuten lampi jossa kuulemma kilpikonnia, mutta en nähnyt yhtäkään kilpikonnaa. Sen sijaan vuohet olivat saaneet niin suloista jälkikasvua, että olisin voinut jäädä pidemmäksi aikaa katsomaan 3 pientä vuohen kiliä. Huomasin muuten retken aikana että kännykkäni kamera on enemmän tai vähemmän sellainen, että uusi kännykkä pitäisi hankkia lähitulevaisuudessa. 

Lampi missä mielenkiintoiset suihkulähteet. 

Pitkän kierroksen jälkeen oli aika levätä ennen seuraavaa kohdetta. Kun vielä toissa viikolla oli kylmää ja tuli sateita, niin tällä viikolla on sitten ollut kunnon helteet. Kevään alussa on yleensä muutaman päivän kuumia mutta kuivia pasaatituulia, mutta nyt ne ovat kestäneet useamman päivän, ja eilen retkellä oli lähes 30 astetta. Sateita ei ole näkyvissä, ja villivihannesten kausi on jäänyt harmillisen lyhyeksi. 

Seuraava etappimme oli NORD-kauppa Hefer-laakson teollisuusalueella. Olipa niin tutun näköisiä juttuja tuolla. 

Vain osa Utopiassa mukana olleista tuli kauppaan, ja oli tosi mukavaa kierrellä kauniissa kaupassa. 

Muurlan muumimukeja- ja astioita. 

💙🇫🇮

Roberts Berries marjamehuja ym. Ulkosuomalaiselle tällaiset jutut ovat niin ihania💙

, 💙

Toinen kaupan sympaattisista omistajista. Kummatkin lääkäreitä, jotka rakastuivat pohjoismaalaisiin maisemiin ja tuotteisiin, ja perustivat kaupan, jossa muista pohjoismaista olevia tuotteita, mutta eniten suomalaisia tuotteita. 

Meitä odotti mahtava yllätys: saimme kaikki suuren kassin, jossa viimeinen pvm oli muutama päivä sitten, mutta koska niitä ei voi myydä kaupassa, jakoi hän niitä meille. Kassissani oli Linkosuon varrasleipää, luomuruislastuja, Viljatuotteen kaurajauhoa - sekä hiutaleita. Olipa ihana yllätys 💙

Kukkii kukkii

. 

Nyt on taas se aika kun kruunuvuokot kukkivat eteläisessä Israelissa, ja eksä ehdotti että menemme ihailemaan upeaa kukintaa🌺

Paikka oli sama kuin viime vuonna, eli Shokedan metsäinen alue, mutta onneksi maaperä oli kuivaa, vaikka oli satanut muutama päivä sitten. Viime vuonna kävimme tuolla heti sateiden jälkeen, ja kotiin tuomisena oli kuraiset kengät.... 

Kruunuvuokot ovat kyllä upeita, mutta ovat rauhoitettuja, eikä niitä saa poimia. 

Ihmisiä piknikillä. Eilen oli kaunis aurinkoinen päivä, ja monet olivat tuoneet eväät mukaan. 

Kuten viime vuonna, aloitimme kierroksen lasillisella juuri puristettua appelsiinimehua. Olipa hyvää🍊. Viime vuonna tuolla oli paikallisten pienyritysten kojuja, ja niin oli nytkin, mutta vähemmän kuin viime vuonna. 

Teimme alueella vähän pidemmän kävelylenkin, ja matkan varrella bongasin villiintyneitä sitruspuita, joissa pieniä sitruunoita 🍋. Poimin niitä niin paljon  kuin kassiin mahtui, mutta kotiin tullessa huomasin että pikku sitruunat olivat täynnä siemeniä mutta vain vähän  mehua... 

Seuraavaksi pysähdyimme Yad Mordechain kibbutsissa, joka on tunnettu hunajatuotteistaan(ja muista tuotteista), koska luulimme että siellä on hunajaan liittyvä vierailukeskus. Ensin piti kuitenkin käydä tervehtimässä lehmiä🐮

Selvisi että vierailukeskus onkin sellainen, että sinne pitää ilmoittautua etukäteen, ja nyt se oli kiinni. Oikeastaan se on sellainen paikka missä kerrotaan hunajatuotannosta ja mehiläisistä. Siellä on myös hunajakauppa, joka oli kiinni, mutta eksä soitti kaupan ovessa olevaan numeroon, ja pian tulikin myyjä avaamaan kaupan. Keskuksen puutarhassa oli erikoisia taideteoksia, jotka oli tehty Gazasta kibbutsiin ammutuista raketeista. Tämä raketti näköjään ei ollut räjähtänyt, mutta muut teokset oli valmistettu räjähtäneistä raketeista.  Aika pahaa jälkeä tulee jos tuollainen osuu rakennukseen.. 

Pieni pommisuoja hunajatalon vieressä. Myös lähialueen kaikki bussipysäkit ovat tämän tapaisia pommisuojia. 

Hunajakaupan myyjä ehdotti että käymme katsomassa kibbutsin alueella olevan kukkulan huipulla olevaa patsasta ja muistomerkkiä. Patsas esittää Mordechai Anielewicziä, jonka mukaan kibbutsi on saanut nimensä. Anielewicz oli puolalainen vastarintaliikkeen taistelija, joka johti taistelujärjestöä Varsovan geton kansannousun aikana, ja sai siellä surmansa toukokuussa 1943.

Näkymä kukkulalta  alas kibbutsiin. 

Kibbutsin jälkeen sanoin eksälle että.meidän on pakko nähdä Pariisi..... tai melkein... Ajoimme Netivotin kaupunkiin, jossa sijaitsee Paris Center, eli Pariisista inspiraation saanut kauppakeskus. 

Luin kerran että Paris Centerin rakennutti paikallinen yrittäjä, joka halusi tuoda tuulahduksen Pariisia kaupunkiin, ja niinpä siellå on Eiffel-tornin pienempi kopio, ja kauppakeskuksessa ikäänkuin pariisilainen katu, jonka varrella, ja keskellä kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Paris Center oli visuaalisesti aika vau!, ja kaikesta näkyy että paikkaan on kunnolla panostettu. Olisi kiva nähdä tuo paikka illalla,, kun torni ja "katu" on valaistu. 

Hienot vaunut "Pariisissa". 

Tässä vaiheessa meillä oli kunnon nälkä, ja kävimme lounaalla juustokauppa/ravintolassa. 

Pois lähtiessä vielä nopea kuva tästä kellosta. 

Kuluneella viikolla täällä vieraili myrsky nimeltä Barbara, joka toi mukanaan hurjia tuulia, sadetta ja kylmää säätä, mutta nyt se on jo ohi. Barbara aiheutti omalla alueellani vain vähän vahinkoa, kuten tämä eukalyptuspuusta pudonnut suuri oksa, mutta muualla Barbara oli hurjempi. Samaan aikaan Turkin traagisten maanjäristysten kanssa myös täällä oli 4 maanjäristystä,(pohjoisessa Israelissa) tosin paljon lievempiä, jotka eivät aiheuttaneet tuhoja, mutta samalla muistuttivat että kunnon järistys on  myös täällä mahdollista.... 

Tulevalla viikolla hoitooni tulee, yhdeksi viikoksi, tämä TOSI SUURI koira, jonka emäntä matkustaa ulkomaille Koiran emäntä, jonka tunnen ystävän kautta, kävi luonani tänään Teredin kanssa Iso ja tosi ystävällinen koira, ja tulemme varmaan hyvin toimeen. Teredillä on hassu nimi, sillä Tered tarkoittaa pinaattia🤣💚

Miniloma pohjoisessa osa 2

Edellisen postauksen kaikkien tapahtumien jälkeen ajoimme Beit Jannin druusikylään, josta olimme varanneet huoneen B&B-paikasta.

Beit Jann on Israelin korkeimpia asuinpaikkoja, jonka korkein kohta on yli 1000 metriä, ja jossa talvisin on luntakin. Beit Jannin kylää asuttavat druusit, joista voi lukea lisää tästä linkistä.   Kylä on rakennettu Meron-vuoren länsirinteelle, ja on suosittu lyhyiden lomien paikka, ja kylä onkin täynnä B&B-paikkoja. Löysin kivalta näyttövän paikan, jonne saavuimme illansuussa. Huoneemme oli tosi mukava:ikkunasta näkyi vuoristoa ja keittiönurkkauksen purnukoista löytyi kahvia ja teetä. 

Huoneen parvekkeelta oli hyvät näkymät, ja korkealla vuoristossa ilma oli ihanan raikasta. Paikan tosi sympaattinen omistaja Badi tuli katsomaan että meillä kaikki hyvin❤️Olimme tuonne tulon jälkeen sen verran väsyneitä että menimme aikaisin nukkumaan, ja kun omalla asuinalueellani yölämpötilat vieläkin helteen puolella, niin tuolla yöllä oli 15 sstetta, aivan ihanaa! 

Koska kylä rakennettu vuorelle, siellä on hurjia ylä-ja alamäkiä, ja täytyy sanoa että vähän pelotti siellä autolla liikkuessa. Tässä kuvassa näkyy vihreäksi maalattu majapaikkamme, ja meidän huoneen parveke tuossa  vasemmalla. Olimme muuten ainoat asiakkaat tuolla, mutta viikonloppuisin ja pyhinä kaikki B&B-paikat tuolla täynnä. 

Aamulla aikaisin omistajan sukulaisnainen oli valmistanut  meille herkullisen aamiaisen:oli munakasta, labneh-jugurttijuustoa, raejuustoa, paistettua munakoisia, erilaisia leipiä, vihannessalaattia ja kahvia. 

Aamiaisen jälkeen pakkasimme tavarat kassiin, hyvästelimme majapaikan ja ajoimme autolla kylän ylimpiin kohtiin. 

Aamulla aikaisin oli hieman sumuista, ja oli vaikeaa kuvata paikkoja kännykällä. 

Halusin mennä katsomaan paikkaa, jossa druuseille tärkeän profeetan muistolle rakennettu pyhäkkö ja , puutarha-alue.  Mutta kun menimme portista sisään puistoalueelle, meille huudettiin ettemme ole säädyllisesti pukeutuneita, ja että meidän pitää poistua alueelta. Eksällä oli polviin ulottuvat shortsit ja T-paita, ja minulla Capri housut ja T-paita, mutta se ei riittänyt. Olen kerran aikaisemmin ollut tuolla erään ryhmän kanssa, mutta silloin oli talvi, ja päällä oli tarpeeksi vaatetta...... 

Sieltä kävelimme vielä ylös kaikkein ylimpään kohtaan, ja koko sinne vievän kadun vasen puoli oli täynnä viikunapuita. Lähes kaikki raakileita, mutta löysin 2 kypsää viikunaa. 

Sitten olikin aika hyvästellä Beit Jann, ja ajaa alaspäin kohti Genesaretin järveä. Kaikki Beit Jannissa tapaamamme ihmiset (paitsi hän jolle olimme liian vähäpukeisia) olivat todella ystävällisiä, ehkä se vuoristoilma vaikuttaa siihen... 

Seuraava etappimme oli Ginosarin kibbutsi Genesaret-järven ranta-alueella.Kibutsissa on mm. hotelli, venesatama, ranta-alue sekä museo, jossa kävimme. 

Ongelmia tämän kuvan kanssa... 

Tämä on pienoismalli Jeesuksen ajan veneestä. Alkuperäinen vene, tai se mitä siitä oli jäljellä, oli myös museossa. Vanhan veneen jäännökset löytyivät Genesaretjärven pohjalta vuonna 1986.

Museossa oli hienoja arkeologien löytämien mosaiikkilattioiden osia. 

Magdala-kivi, eli arkeologien löytämä osa synagoogaa, joka oli rakennettu ajanlaskun aikaan, ennen toisen temppelin tuhoa vuonna 70. Mikä tekee tästä kivestä  erikoisen on se että siinä on toista temppeliä kuvaava kaiverrus 

Venesatama. 

Tästä näkyi vähän kibbutsiakin. 

Genesaretjärvi on nyt hyvässä kunnossa, ennen talven sateita. Toista oli muutama vuosi sitten kun oli niin kuivaa että missä nyt vettä oli pitkälle maata näkyvissä. Toivottavasti tulee runsaasti sateita tulevana talvena.... 

Kibutsista ajoimme Tiberiaksen kaupunkiin, jossa iltapäivä ja alkuilta oli vähemmän mielenkiintoista, sillä kävimme katselemassa asuntoja, mikä oli aika väsyttävää. Eksä haluaa ostaa kaupungista asunnon, jossa viettää välillä aikaa talvisin, ja jonka voi muina aikoina vuokrata Airbnb - asuntona . Välillä piti mennä syömäänkin, ja kun astuimme sisään liharavintolaan, olin varma ettei minulle ole syötävää, mutta tämä olikin ravintola jossa pääannokseen tulee myös pieniä salaattikippoja, jotka täytetään pyydettäessä, joten ihan hyvin täyttyi vatsa tuolla. Kotiin saavuin myöhään illalla, ja oli kyllä kaiken kaikkiaan mukava, joskin liian lyhyt matka.