Näytetään tekstit, joissa on tunniste paikat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paikat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Käpylä

Toissayönä palasin kotiin ja voin nyt vihdoinkin tehdä postauksia koneella,sillä Suomessa olin puhelimen ja tabletin varassa ja niiden kautta postailu ei ollut kaikkein helpointa. Oli niin ihanaa olla taas Helsingissä:kävelin paljon joskin sateinen sää aina välillä karsi suunnitelmia.Ennen matkaa niin kivuliaana tuntunut luupiikkikin alkoi voida paremmin vaikka kävelin paljon,etenkin loppua kohden.Yksi ihana kohde Helsingissä on Puu-Käpylän alue. Suurten puiden varjostama ja puutalojen reunustama Pohjolankatu on niin kaunis:) Sinne pääsee raitiovaunuilla 1 ja 1 A. Raitiovaunuilla matkustaminen on muutenkin loistava tapa tutustua kaupunkiin. Tässä tulee nyt kuvapläjäys Puu-Käpylästä:osa kuvista on otettu puhelimella.
Raitiovaunun päätepysäkkiä vastapäätä sijaitsee Hotelli Park,joka rakennettiin vuonna 1949 olympialaisia varten.Siellä on myös kuvattu useita televisiosarjoja.Kuvassa näkyy Hotel Parkin Puisto-ravintola.
Oli aikainen aamu,ulkona tihrutteli ja kahvihammasta kolotti...menin sisälle Hotel Parkkiin ja aamiaiselle.
Ihan mukava aamiainen siellä olikin.

lauantai 16. toukokuuta 2015

Rytmisen voimistelun Grand Prix-kilpailut Holonissa

Äskettäin valmistuneessa Holon Toto Areenassa pidettiin eilen ja tänään rytmisen voimistelun Grand Prix-kilpailut. Asuinkaupungillani Holonilla on jo pitkä perinne Grand Prix-kilpailuissa ja tämä oli 13.kerta kun nämä kilpailut pidettiin kaupungissa mutta ensimmäinen kerta uudessa urheiluareenassa.Rytmisen voimistelun Grand Prix-kilpailut pidetään vuosittain 8 eri kaupungissa ,ja Holon on niistä ainoa Euroopan ulkopuolella oleva kaupunki.Näissä kilpailuissa on 250 kilpailijaa 27 eri maasta,ja heidän joukostaan löytyy myös maailmanmestareita sekä olympiavoittajia.Suomea kilpailuissa edusti Inessa Rif. Eilen ja tänään osakilpailut olivat kaikille avoimet,ilman  pääsylippuja,mutta eilisen illan sekä tämän päivän iltapäivän kilpailuihin pääsi vain lipuilla.Pari päivää sitten meinasin ostaa lipun tämän  illan gaalanäytökseen mutta kaikki liput oli loppuunmyyty! Tänään menimme saman kadun naapurin kanssa katsomaan kisoja ja myös tutustumaan uuteen urheiluhalliin.Urheiluhalli on 10 minuutin kävelymatkan päässä kotitalosta.
Halliin tullessamme junioriluokan  osakilpailut olivat juuri päättyneet ja seniorit olivat lämmittelemässä.Uudessa hallissa on liila yleisilme.
Sisällä hallissa peruslinssillä saa kaukaa aika rakeisia kuvia mutta näistä näkee hyvin liikkeet.Rytminen voimistelu on todella kaunista katseltavaa ja voimistelijoiden notkeus ihastuttaa.Rytmistä voimistelua onkin sanottu maailman kauneimmaksi urheilulajiksi,joskin mielestäni myös taitoluistelu on lähes yhtä kaunista. Näissä kilpailuissa suurin osa kilpailijoista oli joko Venäjältä tai entisistä Neuvostoliiton maista,mutta kilpailijoita oli tullut myös kaukaa kuten Meksikosta ja Yhdysvalloista.Tämänhetkiset lajin huiput tulevat Venäjältä,Valko-Venäjältä ,Bulgariasta,Azerbaijanista,Ukrainasta sekä täältä Israelista.
Suomen Inessa Rif kilpailemassa.Suomen lippu oli maalattu käsivarteen....
Vuoden 2016  rytmisen voimistelun Euroopan mestaruuskisat pidetään täällä Holonissa,kesäkuussa 2016

perjantai 15. toukokuuta 2015

Unkari tuli kylään

Tänään ja huomenna Unkari on kylässä Tel Avivin vanhalla juna-asemalla ja kävimme ystävän kanssa katsomassa mitä sieltä löytyy.Tapahtuma oli Unkarin suurlähetystön ja Tel Avivin kaupungin yhteisprojekti ja pohjoisesta Unkarista oli tuotu tanssiryhmä. Ensimmäisessä tanssissa tanssittiin viinipullo pään päällä mikä ei tainnut olla kovin helppoa...
Istuin katsomossa vähän kauempana,aurinko porotti ja valo ei ollut ihan parhain kuvia ajatellen. Tanssiesitykset ja musiikki oli vauhdikasta ja mukavaa katseltavaa.
Tanssijat kävivät vähän väliä vaihtamassa vaatteita;heillä taisi olla iso kokoelma esiintymisasuja mukanaan.  Lämmin päivä mutta se ei  näyttänyt heitä häiritsevän.
Viimeksi vanhalla juna-asemalla järjestettiin tämän tapainen tahahtuma helmikuussa,kiinalaisen uuden vuoden aikoihin,ja silloin siellä  oli todella upea tanssinäytös.
Tanssijoiden lisäksi Unkarista oli tuota myös jazz-trio mutta sitä emme jääneet kuuntelemaan.
Jazzin sijaan lähdimme kiertämään juna-asemaa,jossa oli kaikenlaisia kojuja,myös unkarilaisen ruuan kojuja,mutta ne jätimme väliin..Ja kun Unkarista oli kyse,niin siellä oli tietenkin myynnissä myös Rubikin kuutioita.
Ja oli myös Rubikin kuutio-kilpailu.Jestas miten näppärästi nämä pelaajat saivat järjestettyä sen kuution! Minulla tuollaiseen menisi varmaan kokonainen vuosi....
Juna-asemalta kävelimme takainsinpäin Neve Zedekin kaupunginosan kautta ja käväisimme marokkolaisesssa kaupassa.
Eräällä parvekkeella bongasin tällaisen kukon!

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Natal-traumakeskuksen naisten tapahtumassa

Muutama vuosi sitten tutustuin ihastuttavaan Ifat-nimiseen ihmiseen lempikahvilassani,ja näin pääsin tutustumaan hänen työpaikkaanssa ja rakennukseen, (tietoa linkin takana Natalista)joka on kahvilan viereinen talo. Muutaman kerran kerran hän on kutsunut minut mukaan järjestön tapahtumiin vapaaehtoistyön merkeissä,ja nuo tapahtumat ovat olleet tosi mukavia:) Edellinen tapahtuma oli syksyllä ,jolloin osallistuin värijuoksuun. Muutama kuukausi sitten Ifat kutsui minut mukaan Natalin vuotuiseen naisten tapahtumaan,joka oli nyt sunnuntaina.
Tapahtuma pidettiin Castiel-huonekalutalon  juhlahuoneisto-alueella. Valtava huonekalutalo monine huoneineen ja juhlatilapiha,sali ja keittiö sijaitsevat eteläisessä Tel Avivissa aika rähjäisellä alueella joka on vanhaa teollisuusaluetta;tosin tuo alue on muunnoksessa ja sinne on jo noussut joitakin todella hyvän näköisiä asuintaloja.Mutta oli outoa nähdä rähjäinen katu ja sitten astua....
kauniille ,valoisalle pihalle. Castielin huonekalutalo antoi paikan veloituksetta Natalille iltaa varten. Tämä on suosittu häiden pitopaikka.Kesällä kun tuo puu ja käynnökset ovat täynnä lehtiä niin paikka on kuulemma tosi nätti!
Eräs viinitarha oli lahjoittanut tilaisuudessa tarjottavat viinit.
Liikkuvan kahvilan pitäjä tuo joka vuosi kahvilansa tilaisuuteen,veloituksetta.
Natalin työntekijät olivat kaikki leiponeet tai ostaneet kakun tilaisuutta varten ja minä leivoin ja toin tällaisen appelsiini-kookoskakun.  Paneelin veti  entinen suosittu uutiskuuluttaja veloituksetta ja tunnettu laulaja kävi esiintymässä,myös veloituksetta.Tilaisuuteen oli myyty 250 lippua,ja lisääkin olisi ollut tulossa,mutta enempää ei tiloihin mahtunut.Kaikki tulot menivät Natalin toiminnan tukemiseen.
Tulimme paikalle hyvissä ajoissa ennen tilaisuuden alkua,ja kakkujen leikkelyn jälkeen ehdin hieman vilkaista myös huonekalukaupan sisälle.Castielin kauppa koostuu useasta huoneesta,joihin huonekalut on järjetty, Castielin kaikki huonekalut ovat heidän suunnittelemiaan ja tuotteet valmistetaan täällä Israelissa. Huonekalut ovat suurimmalta osin uniikkeja ja hinnat tietenkin sen mukaisia....Kauppa sijaitsee suuressa Bauhaus-tyylisessä talossa ja juhlatila on talon sisäpihan puolella.Ehdin nähdä vain murto-osan kaupasta. 
Tilaisuudessa myytiin pareittan näitä keramiikkalintuja ja tuotto meni Natalin toimintaan.
Tässä lintujen tekijä,Irit Kaplan.
Tämä kaunis lady,Orly Gal, on Natal-järjestön johtaja.
Natalin naisten ilta järjestettiin viidettä kertaa ,ja joka vuosi tapahtumalla on joku teema. Tänä vuonna teemana oli etulinjassa taistelevien naisten haasteet ja ongelmat. Vaikka naisilla täällä Israelissa on pakollinen 2-vuoden asevelvollisuus niin vielä 20 vuotta sitten ei naisten paikka ollut etulinjassa,ennenkuin ilmavoimien sotilas Alice Miller taisteli päästääkseen hävittäjälentäjäksi ,sillä lentäjiksi pääsivät vain miehet siihen aikaan. Milleristä ei kuitenkaan tullut lentäjää,sillä hän ei läpäissyt testejä,mutta hän avasi ovet muille naisille. Miller on tänään unohtanut lentokoneet ja elää intialaisen miehensä ja lastensa kanssa pienessä kylässä Himalajan vuoristossa.Orly Galin vieressä oleva Judith Recanati on koko Natal-järjestön perustaja ja nuoret naiset olivat paneelin osanottajia.Yksi nuorista naisista on entinen hävittäjälentäjä,toinen etulinjan lääkintänainen ym.Sinipuseroinen tyttö on poliisi.
Tilaisuuteen tulevia ihmisiä saapui paikalle.
Tarjolla oli viinin lisäksi kakkuja (myös se minun leipomani) ja mansikoita,jotka olivat tämän vuoden parhaat;täydellisen näköiset ja makeat. Paneeli alkoi ja kuuntelin sisällä ehkä tunnin,jonka jälkeen lähdin kotiinpäin enkä jäänyt kuuntelemaan laulajaa.

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Retki pohjoiseen

Taustalla näkyvät Hermon-vuoren lumiset ja valkoiset huiput.
Viime päivinä on ollu lämmintä,joten huiput eivät ole enään niin valkoisia
kuin muutama viikko sitten....
Eilen aamulla näin kotikadun varrella asuvan Evelynin kävelyllä koiransa kanssa ja jäimme juttelemaan.Evelyn kertoi että ovat menossa tyttären kanssa pohjoiseen,ja olen tervetullut mukaan. Lähtisimme tunnin kuluttua. Ei tarvinnut pyytää kahdesti;olen viimeksi ollut pohjoisessa kauan sitten....
Ajoimme aivan pohjoista päin;tarkoitus oli mennä Hula luonnonpuistoon,mutta sitä ennen Evelyn ja tyttärensä halusivat ajaa kohti Neot Mordechai- kibutsia ylempään Galileaan. Kibutsilla sijaitsee Neot Tevan kenkätehdas ja tehtaankauppa,josta heidän kenkiään saa paljon edullisemmin kuin Teva Naotin kenkiä muualta. Teva Naotin kengät ovat muuten tosi hyviä;ja minullakin on heidän sandaaleitaan. Koska tuo kibutsi on ihan pohjoisessa;kesti ikuisuuden ennenkuin saavuimme perille;etenkin kun uudet tiet saivat Evelynin tyttären melkein eksymään reitiltä. Välillä kuitenkin pysähdyimme kahville. Hieman ennen kibutsia ohitimme sitrustarhoja,ja oli ihan pakko pysäyttää auto ja mennä katsomaan tuota näkyä.Minusta hedelmiä täynnä  oleva sitruspuu on niin kaunis! Nämä olivat kaiketi mandariineja ja jollei välissämme olisi ollut piikkilanka-aitaa niin olisin käynyt tuolla keräämässä muutaman hedelmän..... Nuo puut ihan notkuivat hedelmien painosta.
Evelyn ja tytär saivat ostettua kenkiä;minä en löytänyt sopivia ja sitäpaitsi olen aina kärsimätön kenkakaupoissa... Menimme tehtaankaupan ulkopuolelle syömään mukaan tuomiani voileipiä ja ihailimme samalla näitä seetrejä. sypressejä.Ovat kyllä aika jännän näköisiä terävine huippuineen!
Koska lähdimme liikkeelle suhteellisen myöhään ja kenkäkaupassa meni paljon aikaa kenkien kokeiluun ja ostoksiin;luulimme ettemme enään ehdi Hulan luonnonsuojelupuistoon,mutta kun tulimme perille selvisi että meillä oli vielä tunti aikaa tuolla kiertelyyn. 
Hula-laakso ja järvi on ihan pakollinen paikka luonnon ystäville:Hulan laakso on tuhansien Afrikassa talvehtivien lintujen levähdyspaikka ja lintubongaajille yksi parhaimpia bongauspaikkoja syksyllä ja keväällä. Jotkut linnut myös jäävät Hulaan,sillä siellä on ruokaa ja hyvä ilmasto vuoden ympäri.Hulan alue käsittää Hulan laakson,järven ja suoalueen. Hula-järvi ja sitä ympäröivä suoalue oli aikoinaan paljon suurempi ,mutta alue oli täynnä malariaa tartuttavia hyttysiä. Alue ei myöskään sopinut maanviljelyyn,joten suoaluetta ja järveä kuivatettiin 1950-vuosikymmenellä,mikä osoittautui tuhoisaksi alueen ekosysteemille,ja kiitos tiedemiehien ja luonnonsuojelijoiden protestien;osan alueesta annettiin muuttua takaisin suo-ja järvialueeksi,ja Hulan luonnonpuisto perustettiin vuonna 1964,Talvi 1994 oli hyvn runsasateinen,ja vettä tulvi Hulan laaksoon.Veden alla olevasta laaksosta jätettiin 250 hehtaaria suoalueeksi.
Heti alussa huomasimme jättimäiset kalat.Nämä ovat jättikonnamonneja,ja olipa niillä kokoa !Vähän harmitti ettei ollut leipää mukana sillä  olisi ollut hauskaa nähdä miten kalat hieman nousevat tuosta vedestä.Näitä monneja on myös Genetsaretin järvessä ja Yarkon-joessa,mutta siellä en ole koskaan näihin törmännyt.
Sitten näimme nutrian eli rämemajavan ,joka oli keskittynyt syömään jotain vesikasvia.Rämemajavia tuotiin tänne aikoinaan turkiseläimiksi Etelä-Amerikasta,mutta täällä niiden turkki muuttui sellaiseksi,joka ei turkikseksi kelvanutkaan,ja nutriat pääsivät luontoon   vieraslajiksi,joka tekee tuhoja maanviljelylle.Näitä nutrioita on myös Tel Avivin Yarkon-puiston Yarkon-joessa.
Siellä täällä näimme uiskentelevia nutrioita.
Suoalueen reunoilla kasvaa papyryskaislaa ja ne olivat kaikki kuivia ja keltaisia.Toisin kuin muu luonto täälläpäin papyrukset ovat kuivia talvella ja viheriöivät kesän kuumuudessa.
Taustalla näkyvät vuoret
Järven kohdalta näkyvät myös Hermonin lumiset huiput.
Vesipuhveleita. Valitettavasti en päässyt niin lähelle että olisin saanut paremmin kuvattua näitä.
Puhveleita kisailemassa saarekkeella
Kauempaa näkyi näköalatorni.Kun pääsimme lähemmäksi kiipesin ylös.
Kävelimme puista siltaa pitkin,ja ajattelin että kesällä täällä näyttää varmaankin upealta kun papyruskaislat ovat vihreitä.
Kilpikonna.Tämä kilpikonna on Caspian kilpikonna;en löytänyt sille suomenkielistä nimeä.
Myöhemmin näimme tämän kilpikonnaryhmän,
Hula-järven päällä kulkee katettu näköalasilta,jonka sisällä on penkkejä.Sieltä voi bongata lintuja,mutta minun perusobjektiivilla ei päässyt kuvaamaan kauempana olevia lintuja.Harmittaa vieläkin rikki mennyt objektiivi,jolla sai otettua lähikuvia pitkän matkan päästä.
Järven alueella on mahtava valikoima lintuja;sieltä löytyy myös meille tuttu sinisorsa,ja monta muuta lintulajiketta;tähänkin aikaan vuodesta.Voin ihan kuvitella mitä tuolla löytyy muuttolintujen levähtäessä Hulan alueella.
Sitten alkoikin olla ilta ja oli aika suunnata kotia kohti....