Iltapäivä museoissa

Eilen iltapäivällä vietin pankin sponsoroiman iltapäivän kahdessa eri museossa,sillä tällä viikolla Israelin suurin pankki tarjoaa ilmaiset sisäänpääsyt moniin museoihin;ympäri maata. Toisena vuorossa oli Tel Avivin taidemuseo,jonka pysyviä taideaarteita  kuvasin tänne viime vuonna.Silloinkin elämys oli pankin sponsoroima.... Tällä kertaa kiersin klassikot ja pari muuta näyttelyä pikaisesti,ja suuntasin kohti museon uudempaa siipeä:siellä nimittäin on  portugalilaisen taiteilijan Joana Vasconceloksen suuri työ,jonka olen halunnut nähdä jo syksystä;jolloin Vasconcelos kävi pystyttämässä teoksen ,ja jolloin Portugalin suurlähetystössä työskentelevä tuttavani suositteli minulle sen näkemistä.Teoksen nimi on Lusitana ja teoksen nimi viittaa lusitanalaisiin,joista portugalilaisten katsotaan olevan polveutuneita. Teoksessa on käytetty Vasconceloksen Portugalista tuomia kankaita ja materiaaleja,mutta Vasconcelos kävi myös Tel Avivin kangaskauppakadulla hankkimassa lisämateriaalia teokseen.Teos on valtava ja osia siitä näkyy museon jokaisessa kulmassa.Niinpä seurasin teosta ja kuvasin sitä sieltä ja täältä ,ja laitoin kuvat kollaasiksi.

Lusitanaa joka puolella.....Teoksen pystyttämiseen on kyllä mennyt hurjasti  työtä ja sen voikin nähdä videolla täällä,jossa myös Vasconcelos kertoo työstään (englanniksi) portugalilaisen musiikin säestämänä

Lusitanaa missä vain museossa

Vik Munizin hiekkalinna

Museon uuden siiven alimmassa kerroksessa oli myös suuri ja kattava näyttely brasilialaisen taiteilijan Vik Munizin töistä.

Munizin näyttelyn nimi on "Pictures of anything" ja Muniz onkin tunnettu siitä,että käyttää töissään vaikka mitä materiaaleja;kuten vaikka suklaata,tomua,timantteja,ketsuppia ja roskia...

Ennen Tel Avivin taidemuseota ehdin käydä Tel Avivin yliopiston alueella sijaitsevassa Diaspora-museossa,jossa näin ensin valokuvanäyttelyn Kuuban juutalaisista.  Kuubassa on ollut juutalaisia vuosisatojen ajan,ja ensimmäisten sanotaan tulleen saarelle inkvisition aikoihin.Juutalaisia saapui Kuubaan myös viime vuosisadan alkupuolella.Castron tultua valtaan monet muuttivat Yhdysvaltoihin,lähinnä Miamin alueelle ja Kuuban juutalainen seurakunta onkin pieni,ja käsittää tänään noin 1500 henkeä.

Pieni synagooga Havannassa

Varsinaisesti olin tullut katsomaan näyttelyä Alfred Dreyfusista.Dreyfus oli Ranskan juutalainen upseeri ,joka tuli tunnetuksi Ranskaa kuohuttaneesta Dreyfusin tapauksesta. Dreyfus tuomittiin syyttömänä vakoiluskandaalissa,ja kesti vuosia,ennenkuin hänen maineensa puhdistettiin ja tuona aikana hän joutui viettämään useita vuosia vankilassa.

Emile Zolan J'Accuse.Zola syytti kirjeessään korkea-arvoisia upseereja totuuden peittelystä.Kirjeen tähden Zola joutui pakenemaan Englantiin.

Teini-ikäinen Dreyfus

Lucie Dreyfus lastensa Pierren ja Jeannen kanssa. Lucien lojaalisuus ja rakkaus sekä hänen lähettämänsä kirjeet auttoivat Dreyfusta selviytymään vankeuden aikana. Jeannen tytär Madeleine joutui Gestapon vangiksi toisen maailmansodan aikana ja kuoli Auschwitzissa.

Auts,jasmiinipuun tuoksu....

Jasmiinipuun kukkien tuoksu houkuttelee;tuoksu on ihana.....ja kukat kauniita.

Tel Avivin kaupungintalon viereisen Rabin -aukion yhdellä laidalla on pari jasmiinipuuta,jotka nyt juuri kukkivat.Kun siitä menee ohi,niin ei voi olla tuntematta tuoksua,se ehkä yksi parhaimmista puukukkien tuoksuista. Ja se houkutteli minut menemään oikein lähelle,nuuhkimaan tuota ihanaa tuoksua ja otin kukkasen ja vein nenäni ihan lähelle.....ja sain kamalan allergisen kohtauksen:nenä vuoti,silmät vuoti,aivastelin ja haukoin henkeä. Eli opin tästä että on hyvä mennä nauttimaan puun tuoksusta ,mutta liian lähelle ei kannata mennä,,,,

Kävin taas aamulla aikaisin kävelemässä Saronassa.Tässä toinen Saronan ekologisista lammikoista.Olen rakastunut Saronan alueeseen,se on parasta mitä Tel Avivissa on tapahtunut viime vuosina. Ja Tel Avivista puheenollen;kaupunki täyttää tällä viikolla 105 vuotta,joten onneksi olkoon!

Huomenna illalla täällä sitten alkaa pesah eli juutalainen pääsiäinen,joka kestää viikon.Tänä vuonna juutalainen pääsiäinen ja kristitty pääsiäinen osuvat taas samaan aikaan;näinhän ei ole joka vuosi.

Musiikkia viikonlopuksi

Vaihteeksi musiikkia viikonlopuksi. John Legendin " All of me" on ehkä yksi kauneimmista viime vuosina kuulluista rakkauslauluista. Ei mikään siirappinen laulu;teksti on tässä hyvä ja Legendin kauniissa äänessä on paljon tunnetta mukana,eikä ihmekään sillä laulu on kirjoitettu /sävelletty hänen vaimolleen,Chrissy Teigenille,joka myös näkyy tällä videolla.

Cause all of me
Loves all of you
Love your curves and all your edges
All your perfect imperfections

Give your all to me
I’ll give my all to you
You’re my end and my beginning
Even when I lose I’m winning
‘Cause I give you all of me
And you give me all of you, oh

Rannalla...

Eilen illalla kävelimme ystävän kanssa pitkin rantakatua,kohti Tel Avivin satama-aluetta jossa oli eräs kiinnostava tapahtuma.Aurinko oli juuri laskemassa kun kävelimme mutta ne ihanan kauniit punertavat auringonlaskun värit olivat tässä vaiheessa jo ehtineet hävitä.

Tel Avivin pitkä ranta-alue (14 km) on kyllä kaunis niin illalla kuin päivällä ,mutta minä en oikein osaa ottaa kuvia illalla niin että niistä tulisi hyviä.

Hotelleja rannan varrella

Nyt kun säät ovat lämmenneet on ranta-alueella taas kunnolla elämää

Ja taas on kulunut vuosi....

Eli Bambi on täyttää jo 6 vuotta;niin se aika kuluu ja Bambi aina muistuttaa myös milloin aloitin blogin,sillä hän saapui tänne luokseni samoihin aikoihin kun aloitin ruokablogia.,pentuna vielä. Nyt pitäisi ostaa myös se syntymäpäivämakkarapaketti,sillä tässä huushollissahan ei lihaa syödä mutta kerran vuodessa,huhtikuussa,ostetaan makkarapaketti. Pitäähän sitä kerran vuodessa  makkaraa saada! Mutta annetaanpa Bambin itse kertoa miltä tuntui kuvaussession aikana....

Mitä tuo emäntä taas häärii tuon mustan jutun kanssa ja maanittelee että Bambi Bambi;eikäs se näe että yritän tässä nukkua!

Nyt kyllä niin väsyttää!

Mutta jospa sitä yrittäisi kuitenkin olla vähän mieliksi,kuulin jotain puhetta makkarasta....

Eikös tämä jo riitä....

Nyt meni kyllä unet vähän pilalle....mutta se makkarapaketti?

Ennen ja jälkeen...

Jo pitkään olen seurannut erään talon restaurointia Nahalat Binyamin -kadulla,torin vieressä. Talo on rakennettu 1920-luvun alkupuolella,ja se oli päässyt aika huonoon kuntoon. Viimeksi talo toimi jonkinlaisena klubina. Nyt on sitten talo ihan just valmis uusia asukkaitaan varten,tosin tuo kangaskauppa olisi voinut ehkä olla mieluummin vaikka kahvila...Mutta kun kangaskauppakadulla ollaan,niin kai se sitten oli selvää,että tuohonkin tulee kangaskauppa.Talon taakse on rakennettu modernimpi osa,mutta se ei näy kadulle.

Ja tältä se näytti ennen remonttia.Vuosien varrella  talon eteen oli rakennettu ruma lisäosa,jossa oli kauppoja,ja joka peitti täysin talon kauniin etupuolen.Tuo ylimääräinen osa joutui onneksi pois ja talosta tuli taas kaunis.Määräykset näiden suojeltavien talojen suhteen ovat hyvin tarkat,mitä tulee materiaaleihin,työhön ym.  Heti remontin alussa talosta löydettin maalikerrosten alta  alkuperäiset hienot seinämaalaukset,enkä tiedä saivatko ne jäädä vai pystyttiinkö ne siirtämään jonnekin muualle.

Kotitalon uusi (pieni ) ilme

Kodin viereisessä puistossa korallipuu pudottelee kauniiden kukkiensa terälehtiä mutta vihreitä lehtiä ei puussa vielä ole. 

Ja tämän asuintaloni sisääntulon ulkonäköä korjattiin viimeinkin ,eli maalia päälle. Asuintaloni on 7-kerroksinen kerrostalo,40-vuotias ja aika raihnainen... Osa talosta on tuollaisten leveiden pylväiden päällä,ja ne maalattiin nyt vaaleanharmaiksi.Samalla maalattiin ensimmäisen kerroksen seinät ja katot,koko talon ympäriltä.Alue missä näkyy mopot kuuluu jo viereiselle talolle,ja molempia taloja yhdistää katos.

Ennen maalia näytti tältä.Väri pylväissä oli suoraan sanoen kamala ja muutenkin pylväissä oli reikiä ja halkeamia,jotka korjattiin ennen maalia.Kuvasta näkeekin miten paljon piti korjata...Kyllä vaan maalikerros tekee ihmeitä.Tuo kamala väri ja kolot ja halkeamat pylväissä tekivät sisääntulosta niin kamalan näköisen että ihan nolotti kun tuli vieraita,Nyt on sitten niin paljon raikkaamman näköistä.

Ja appelsiinipuun rungosta kasvaa uusi oksa

Viikon kävelyretkien muistoja

Viime viikolla eräänä aamuna,olisko se ollut tiistaina,kävelin ystävän kanssa rantabulevardia pitkin Jaffaan päin.

Ohitimme entisen työpaikkani....

Jaffan kirpputorin alueella on paljon kaikenlaista nähtävää

Erään kaupan edessä oli valkoinen vaunu,jossa oli myynnissä kaikenlaisia onnenkiviä ja onnentuojia

Rakennuksia,joita katselee mielellään,samalla Jaffan kirpputorin läheisellä alueella

Melkein valmis  butiikkihotelli

Viime viikon kulinaarisessa tapahtumassa Tel Avivin vanhalla juna-asemalla katselin myös pienoisjuna-ratoja ja  sen ympärillä olevaa kylää;pääsiäisen aikoihin asemalla on pienoisjunaratojen näyttely.

Eilen aamulla eli perjantaina,suuntasin kohti Gan Meir-puistoa Tel Avivin keskustassa.Olin lukenut,että siellä vietetään puiston 70-vuotispäivää.Puisto on ollut minulle tärkeä ,sillä poikani oli vauvasta esikouluun saakka puiston reunassa olevassa päiväkodissa,ja lähes joka päivä kävelimme puiston halki aamulla ja iltapäivällä. Puistossa tehtiin korjauksia muutama vuosi sitten ,ja mielestäni puisto on nyt vieläkin parempi.

Huomasin,että paikan päällä oli eniten pieniä lapsia vanhempineen.Poniratsastus hoitui tällaisilla poneilla.

Puiston ekologinen lammikko on täynnä vihreää.

Olin tullut ihan ajoissa,mutta luvattu konsertti ei alkanut silloin kun sen piti,ja olin jo menossa pois tuolta kun näin ryhmän oppaineen.Puistossa oli  ilmaisia opastettuja kierroksia,jossa käytiin läpi puiston historiaa.Liityin ryhmään ja kaikenlaista mielenkiintoista tulikin kuultua tältä oppaalta.

Appelsiinkukan tuoksua ja muitakin tuoksuja

Appelsiinikukan tuoksu on hurmaava!

Uusvanhaan Sarona alueelle on istutettu suuri määrä sitruspuita ja ne kukkivat siellä just nyt. Tämä pienikin puu oli aivan täynnä kukkia ja olisin voinut nuuhkia sitä vaikka kuinka kauan.Sarona on niin keskustan tuntumassa,että sinne on helppo poiketa hetkeksi,istua penkillä ja nuuhkia sitruspuitten tuoksua.

Tämäkin puu kukkii niin upeasti Saronan alueella.Callistemon-puun kukat tuovat mieleen pulloharjan...Muutkin puut kukkivat nyt ja olen miettinyt että olenkohan herkistynyt kukinnoille,sillä olen aivastellut,nokka vuotaa ja välillä silmätkin.

Muita tuoksuja tuli vastaaan Jaffan kirpputorin alueella. Olin joskus lukenut pienestä kaupasta ,jossa asiakkaalle valmistetaan ihan oma nimikkotuoksu. Sinne pitää tilata aika,ja sitten istutaan ja käydään läpi erilaisia tuoksuja ja kerrotaan millaisesta tuoksusta pitää,ja lopulta päädytään tuoksuun,joka ei varmaankaan tule muualla vastaan.Zielinski&Rozen-kauppa on vaatimattoman näköinen ja hyllyt täynnä pulloja,tuo mieleen ehkä apteekin,ja siellä tuoksuu hurmavalta.

Kerroin pitäväni sitruksisista tuoksuista ja kaupassa oli myytävänä myös joitakin pieniä,valmiiksi sekoitettuja tuoksupulloja. Appelsiinin ja jasmiinin yhdistelmää laitettiin ranteeseen ja se tuoksui pitkään.....

Vanha/uusi kello Saronassa ja luonto kukkii taas

Vanha uusi kellotaulu Saronassa;talossa jossa templerit aikoinaan kokoontuivat viettämään menojaan,Kellotaululla on mielenkiintoinen historia:vuonna 1871, kolme  vuotta saapumisensa jälkeen pystyttivät saksalaiset templerit kokousrakennuksensa Saronaan. He halusivat asentaa talon ulkoseinään kellon,jonka kaikki  näkevät ja 6 vuotta myöhemmin löytyi Saksasta sopiva kello. 1930 -ja 40-luvulla Sarona oli natsismin keskus Palestiinassa ja tässä talossa heilui natsilippu kellon vieressä.Kostoksi Irgunin miehet asensivat taloon pommin,mutta kello säilyi ehjänä. Myöhemmin talo toimi usean vuoden ajan postikonttorina mutta ajan myötä kellon kunto huononi. Vuonna 2005 talossa tehtiin kunnostustöitä,jonka jälkeen talo siirrettiin uuteen paikkaansa (osa Saronan taloista siirrettiin kun läheistä isoa katua levennettiin) ja kunnostustöiden aikana talon ullakolta löytyivät vanhan kellon mekaaniset osat,jotka kunnostettiin. Kellon oli tarkoitus siirtyä takaisin entiseen paikkaansa mutta sitten päätettiinkin,että vanha kello tulee olemaan esillä Saronan tulevassa vierailukeskuksessa.Seinälle päätettiin laittaa uusi täysin samannäköinen kellotaulu,ja vanhan kellon valmistanut tehdas Saksassa oli onneksi edelleenkin pystyssä.  Uusi kello on siis kopio vanhasta kellosta mutta tämä uusi kello toimii täysin nykyaikaisella tekniikalla .

Viime viikolla kävin taas kävelemässä Saronassa.Siellä on nyt mukava kävellä kun tuolla ei vielä ole kunnolla valmista,lukuunottamatta  muutamaa kahvilaa,ravintolaa ja viinibaaria,eikä ihmismassoja:sillä hetkellä kun Sarona avataan virallisesti tuolla varmaan ei edes mahdu kulkemaan kun kaikki uteliaat tulevat paikkaa katsomaan.

Muutamissa taloissa on kiviseinät ja pidänkin erityisesti niistä.

Tähänkin avataan pian ravintola

Taloihin pitää asentaa invahissit ja sekin viivästyttää valmistumista

Puolitoista viikkoa sitten tulleet sateet saivat vihdoinkin kukat kukkimaan ja kruunukakkaroita näkee siellä sun täällä

Olisin halunnut poimia niistä kimpun,mutta lähes jokaisessa kukassa oli jonkinlainen ötökkä.

Kiiltomalvakin lähti vihdoinkin kasvuun,mutta kun käänsin lehdet,huomasin että niissäkin oli pienen pieniä ötököitä.Näiden olisi pitänyt kasvaa tammi-helmikuussa,mutta kun silloin ei tullut sateita.