Sunnuntaiklassikko 8.3.2009

Sunnuntaiklassikoksi valitsin tällä kertaa Portisheadin kappaleen Numb. Bristolista kotoisin olevan yhtyeen musiikki on mielestäni aina ollut mielenkiintoista ja pidän heidän hieman melankolisesta soundistaan.

Lisää klassikoita löytyy täältä

Naisten päivä

Oikein hyvää naistenpäivää !

Cantabrialaista musiikkia ja vierailu cantabrialaisessa pikkukaupungissa

Kesäkuussa 2007 ajoimme eksän kanssa läpi koko Espanjan pohjoisen rannikon, San Sebastianista Santiago de Compostelaan.Matkan varrella näimme useita kaupunkeja ja kyliä, ja eräänä erittäin sateisena iltapäivänä löysimme itsemme Comillasissa, pienessä cantabrialaisessa pikkukaupungissa. Satoi aivan kaatamalla, ja eksä oli huonolla tuulella, koska halusi jatkaa matkaa, mutta sain hänet suostuteltua jäämään,ainakin pariksi tunniksi. Sateen helpottaessa huomasimme kaupungin keskellä olevan kentän(kuvassa sateen jälkeen, oikealla näkyy pappien yliopisto), ja sitä vastapäätä pienellä kukkulalla olevan linnan. Selvisi,että linna kuului Comillasin markiisille, jolla vieläkin on seremoniallinen asema kaupungissa. Kentän toisella puolella olevalla korkeammalla kukkulalla oli upean näköinen linnamainen rakennelma:katolisten pappien yliopisto.Yliopisto oli remontissa,joten emme harmiksemme päässeet sitä katsomaan.Sen sijaan näimme El Caprichon, Gaudin rakennuttaman ihastuttavan fantasiamaisen rakennuksen.

Sillä välin kentälle oli pystytetty kaikenlaisia kojuja , sekä esiintymislava ja sain selville, että siellä tulisi olemaan cantabrialaiset markkinat/festivaalit. Jäimmekin sitten Comillasiin yöksi ja vietimme koko illan festivaaleilla, jossa päätähtenä oli cantabrialainen musiikki.

Perinteistä cantabrialaista musiikkia,kuten myös asturialaista, galicialaista sekä pohjoisen Portugalin musiikkia yhdistää gaita, sikäläinen säkkipilli. Musiikissa on selvästi kelttiläisiä vaikutteita. Nykyään tässä musiikissa on selvästi myös irlantilaisia sekä skotlantilaisia vaikutteita. Ihastuimme sinä iltana festivaaleilla esiintyvään cantabrialaiseen yhtyeeseen , Garmaan, jonka CD:n myös ostin. Kuuntelimme sitä koko matkan Santiago de Compostelaan saakka, yhä uudestaan ja uudestaan. Tällä viikolla taas kuuntelin tuota albumia,ja ajattelin esitellä kappaleen heidän musiikkiaan tässä postauksessa.

Lähiympäristössä kukkii...

Kuvasin kukkivia kasveja lähiympäristössä.Viime viikonloppuna ja viikon alussa oli ihanan talvista (Välimeren talvi) ja sadetta tuli vihdoinkin aika paljon, vaikkei se suinkaan riitä. Sade saa kasvit kukkimaan ja tässä sitten pari sellaista.En oikein hyvin tunne kasvien nimiä täälläpäin, mutta Israel-Nature-blogissa on hyvät selitykset ja kuvat täkäläisistä luonnonkasveista.Tuo iso punainen on unikko, rauhoitettu kasvi, ja violetin värinen kukka vasemmalla on malvankukka. Ylimmässä nurkassa oikealla ei ole kukkaa, vaan rosmariinipuska, joka on tässä ihan asuintaloni alla.

Tänään on lämmintä ja ensi viikonlopuksi on luvattu 29 astetta! Huh! Mikä ero viime viikonloppuun....

Edit. Tänään mitattiin Tel Avivissa 33 astetta! ! Minä pidän enemmän Välimeren talvesta.....

Pulu(ongelma?)

Joitakin kuukausia sitten mainitsin ruokablogissani ärsyttävästä puluongelmasta.Kerroin kuinka itsepäinen pulupariskunta oli pesiytynyt pyykinkuivauspaikan alle (pyykinkuivauspaikka on ikkunan alla, ja ulkoseinän ulkopuolella ,ja telineen alla on lattia,johon pulut ovat pesiytyneet).Kerroin myös, kuinka mitkään konstit eivät ole auttaneet karkoittamaan näitä ärsyttäviä puluja, ja sainkin hyviä vinkkejä niiden karkoittamiseen: ripustaa cd-levyjä roikkumaan pyykkitelineeseen ja kuulemma hopeafoliokin olisi tehokas karkoituskeino. Joten ripustin muutamia cd-levyjä roikkumaan pyykkitelineeseen, laitoin hopeafolioarkkeja sinne telineen lattialle ja jäin odottamaan. Mutta näihin puluihin ei mikään sellainen tepsikään, eikä myöskään etikka, tai pesuaine (kaikkia näitä olen niiden päälle heitellyt).Sitkeästi ne vaan palaavat siihen samaan paikkaan koko ajan ja pitävät sitä ärsyttävää pulunääntään.

Viime elokuussa tänne muuttaessani siinä kohdalla oli pulupesä, ja pesässä muna. Julmasti työnsin munan pesästä pois, jolloin se vieri alas asfaltille, hajoen tietenkin, ja yritin muutenkin tuhota pesän, heitin siihen happoa ja sen sellaista. En ole varma , onko tämä nykyinen pulupariskunta sama pariskunta,jonka pesän tuhosin viime vuonna ,mutta jos ovat, niin aika masokistinen pulupariskunta kyllä on. Tulla nyt takaisin vaikka heitän heidän päälleen vaikka mitä!

Pari päivää sitten pyykkiä ripustellessani näin että sinne oli ilmestyntyt uusi muna! Ahaa,mietin, nyt täytyy taas tuhota tuo muna ja pesä.Mutta en kyennytkään....Yhtäkkiä aloinkin sääliä sitkeää pulupariskuntaa enkä tuhonnutkaan munaa.Siellä se naaras nyt hautoo sitä koko ajan, ei liikahdakaan paikaltaan, ja koiras seuraa lähellä ,että kaikki on hyvin. Teinköhän oikein....mutten jaksanut traumatisoida niitä enempää.Pulut voittivat tällä kertaa...

P.S. Tuo tuossa pulukuvassa joka näyttää lumelta, niin se on niitä folioarkkeja,jotka ei niitä karkoittanutkaan.Rakensivat vielä pesän niiden päälle!

Kuvakollaasi-Ruskea

Tämän viikon kuvakollaasin ruskea väri mietitytti ensin;onhan minulla ruskeat kengät ja takki, pusero ja housutkin, ja ovetkin on ruskeita, mutta lopuksi löytyikin kotoa ihan kivasti kuvattavaa kollaasiin, eikä tarvinnut mennä ulos kuvaamaan puiden runkoja....

Tässä pienet selitykset kuvista:oikean yläreunan sydän on viime viikolla tekemääni suklaata, jonka tein kaakaovoista, murskatuista kaakaopavuista, carob-ja kaakaojauheesta,vaniljasta sekä taatelisiirapista. Sen vieressä on Bambi-koirani, sitten pieni suloinen etiopialainen vauveli,jonka yksinhuoltajaäitiä käyn joskus tervehtimässä,pieni koirahahmo, sen alla hollantilaiseksi ikkunaksi kutsuttu puinen juttu;ovien takana on peili, mutta se on rikki juuri nyt.Sitten ruskea pusero,osa puista taulua, joka on lapsuudenkodistani, ruskea pieni lahjaksi saatu käden muotoinen taulu,sen alla passionhedelmiä, jotka juuri nyt ovat täällä parhaimmillaan,osa keittiön kaakeleista, joista en pidä...,isossa kuvassa saunatauluni, sitten oma maalaukseni, ja ruskea marmorimuna.

Lisää ruskeita kollaaseja löytyy täältä.

Sunnuntaiklassikko-both sides now

Nuorempana en paljon kuunnellut populäärimusiikkia, vaan enemmänkin ehkä sellaista musiikkia, mikä oli vähän tuntemattomampaa. Kuuntelin myös paljon klassista musiikkia, sekä hieman myöhemmin jazzia.Myös espanjankielinen musiikki oli mielestäni ihanaa. Mutta yksi artisti, jota todella rakastin,ja jonka kaikki albumit mulla oli aikoinaan (kasetit) oli Joni Mitchell.Kitara oli minullakin ja haavelin myös soittavani ja laulavani. Kitara on edelleenkin,mutten oikein koskaan kunnolla oppinut soittamaan....Kasettimankan hajottua myös kasetit rupesi jo vähän hajoamaan ,joten jotkut kaseteilla olleista albumeista hankin CD-versioina myöhemmin.

Joni Mitchell on ehkä yksi aikamme tärkeimmistä naisartisteista, ja monet artistit ovatkin saaneet vaikutteita Mitchellin musiikista. Viime vuosina Mitchell on keskittynyt enemmän maalaustaiteeseen kuin musiikkiin, mutta vuonna 2007 häneltä ilmestyi albumi Shine, jonka tietysti hankin.

Laitan tänne sunnuntaiklassikoksi kappaleen Both Sides Now, joka on tunnetuimpia Mitchellin kappaleita.Sen levytti ensin Judy Collins vuonna 1968. Videolla näkyvä versio on vuodelta 2000, ja siitä huomaa, miten Mitchellin ääni on muuttunut vuosien varrella;ääni tässä versiossa on matalempi ja syvempi kuin hänen äänensä nuorena.Vertailuksi linkitän tänne version samasta laulusta Mitchellin laulamana vuodelta 1970.Tässä varhaistuotannossa Mitchellin ääni oli vielä erilainen kuin se ,mistä hänet paremmin tunnetaan. Ääni vain parani iän myötä.

Täältä pääset kuulemaan muidenkin klassikkokipaleita.

Joni Mitchell - Both Sides Now - Tribute 2000
Uploaded by BBBVIDEO