Kierrätystä ja Googlen kummallisuuksia....

Tällainen kassi oli eräänä päivänä odottamassa ulko-oven ovenkahvassa,kun tulin kotiin.Luulin ensin että tämä on se kassi,jota jaetaan kun kuulemma ensi vuonna vihdoinkin kielletään muovipussien ilmainen jakelu kaupoissa.,Mutta kassi olikin kaikenlaisille pakkauksille ,jotka laitetaan kesällä ilmestyneisiin oransseihin jäteastioihin.Nyt tässä talon vieressä on vihreä ruma iso roskasäiliö vaan roskille,sininen pieni keräyspaperille ja sitten oranssi kaikenlaisille pakkauksille ja maitotölkeille.Vähän kauempana on pullojenkeräyslaatikko ja  jäteastia pienille sähkölaitteille,toinen lasille ja kolmas vaatteille.Nyt sitten tuo kassi täyttyy hiljalleen;maitotölkkejä en käytä mutta sampoopulloja ja säilykepurkkeja on jo putsattu ja kassissa odottamassa täyttymistä,Luulen että täkäläiset eivät tajua että ainakin maitotölkit ja säilypurkit pitää vähintään huuhdella ennenkuin laittaa tuonne...

Ja GOOGLE...äsken kun omassa blogissani vastasin kommentteihin niin siinä oli sananvahvistus ! En ole sellaista laittanut ja kävin katsomassa että onko sellainen eikä takuulla ole. Ota se pois Google!

Appelsiinit kypsyvät. Nämä kuvassa tosin ovat mandariineja,ja kaupungin puistossa ,joten niitä voi ottaa mutta enpä tiedä ovatko hyviä. Tässä kyseisessä puistossa Tel Avivin keskustassa on 20 sitruspuuta;eteläisen Tel Avivin uuteen puistoon on myös istutettu useita sitruspuita. Niitä voi poimia puista,saman voi tehdä kaupungin oliivipuiden suhteen ja minähän olen eräässä puistossa käynyt keräämässä carob-palkoja. Tämän puiston appelsiinipuista oli ainakin alimmat kerätty eikä ylimpiin ulottunut....Joku on laatinut kartankin kaikista kaupungin hedelmäpuista;D

Tällainen kissaneito löytyi eilen Tel Avivin keskustan kauppakeskuksen kattokerroksesta. Istahdin sinne hetkeksi kun tämä ilmestyi,ja halusi rapsutuksia.Sillä on paksu turkki mutta kissa on laiha;tuolla yksin sillä muita kissoja ei ole ja todella kesy. Toin sille ruokaa eilen ja tänään mutta tämä on selvästi hylätty kissa ja voi kun sille löytyisi koti! 

Itsenäisyyspäivään juhlintaa Jad Hashmonassa Jerusalemin lähellä

Eilen juhlittiin Suomen itsenäisyyspäivää  Jad Hashmonassa Jerusalemin lähellä.Itsenäisyyspäivän vastaanotto oli Suomen suurlähetystön sekä Israel-Suomi Ystävyysseuran yhdessä järjestämä,ja poikkeuksellisen sen teki tämä tapahtumapaikka. Jad Hashmonanhan perustivat vuonna 1971 ryhmä suomalaisia kristittyjä kauniille kukkulalle.

Jad Hashmonassa on pieni hotelli ja lomakylä,ja kylän vanhemmat rakennukset on rakennettu Suomesta tuoduista hirsipuista.

Tässä näkyykin hotellin vastaanottorakennus

Vastaanotossa sisällä tuntee melkein olevansa Suomessa....

Kukkulalta on paljon kauniita näkymiä

Juhlasalissa oli musiikkitrio harjoittelemassa ja jokaisella pöydällä Suomen liput

Suomen armeijan edustajiakin oli paikalla. 

Muutama kansallispukukin näkyi tuolla

Herttainen neito oli ovensuussa vastaanottamassa vieraita kauniissa asussaan

Sisällä Suomen suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkola piti ensin lyhyen puheen,jossa muisteltiin myös viime kuussa menehtynyttä Tel Avivin suomalaisen kirjaston perustajaa ja sielua Aira Salpeteria. Sen jälkeen olikin musiikin vuoro,ja saimma kuulla Amaya-trion soittamana Sibeliusta,Schubertia ja Melartinia.Kamarimusiikkitrio Amaya koostuu israelilaisesta pianistista (sininen mekko) Batia Murvitzista sekä suomalaisista Lea Tuurista (viulu) ja Lauri Rantamoijanen(sello).Oi mikä ilo heitä oli kuunnella! Kysyin Lea Tuurilta miten onnistuu käytännössä yhtyeen konsertointi,kun yksi jäsen on eri maasta,ja hän kertoi että he konsertoivat muutaman kerran vuodessa yhdessä. Amaya trion kaunista musisointia voi kuunnella (Amayn webbisivujen perusteella) Helsingissä Musiikkitalon  Camerata-salissa tammikuun 13.päivänä. Suosittelen.

Tämän jälkeen olikin sitten tarjoilua,mutta siitä enemmän täällä.

Kuulumisia

Puiston ainoa kukkiva ruusu

Viime postauksen talvinen sää muuttui tällä viikolla helteiseksi, ja tänään olisi ihan hyvin voinut olla ulkona sortseilla ja topilla...Mutta tuo tämänpäiväinen helle on hyvin kestettävissä,sillä on kuivaa eikä lämpö silloin tunnu pahalta.Huomenna pitäisi asteiden laskea parin asteen verran.

Nyt on se aika jolloin eukalyptus luo nahkansa.....

Veljeni on Suomesta käymässä;tosin ei luonani,ja maanantaina hän tarjosi minulle mukavan lounaan täällä. Vaikka veli vaimoineen on täällä vielä yli viikon niin emme ehdi tavata enään ennen Suomeen lähtöä,sillä he menevät alas Eilatiin,joka TripAdvisorin Travelers Choice-kisassa on kymmenellä sijalla sarjassa nousevat kohteet. No mutta ehdittinhän me tavata peräti kahdesti tällä kertaa.

Joku aika sitten kirjoitin miten kodin viereiseen puistoon laitettiin joka hiekkalaatikkoon uudet leikkitelineet mutta hiekkaa oli vielä alla. Ei kestänyt kauan kun asia korjautui:)

Sateet saivat täkäläiset käenkaalit hurahtamaan pitkiksi lyhyessä ajassa.

Ja Socks-kissa oli taas portaikossa kun tulin kotiin.Tämä valkotassuinen kissa on viime aikoina lähes joka päivä tullut sisälle auki olevasta takaovesta,jonka joku sitten sulkee. Se ei oikein uskalla mennä ulos kun ulko-ovella käy joku. Socks on tässä talon pommisuojaan menevissä portaissa.Tuota pommisuojaa ei ole käytetty vuosiin tai ei koskaan (en tiedä) ja se on niin likainen ettei sitä voikaan käyttää.Lpulta sain houkuteltua Socksin tuolta pois ja se pääsi taas ulos.

Lantana kukkii puistossa

Huomenna vietämme itsenäisyyspäivää  Jad Hashmonan alun perin suomalaisessa kylässä (nykyään hieman vähemmän suomalainen) Jerusalemin lähellä. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille!

Sää josta tykkään

Tällä viikolla sitten onkin ollut sellainen sää mistä tykkään.On ollut harmaata,pilvistä ja sadetta on tullut reilusti.Ja kylmääkin on ollut;niin että eilen otin vihdoinkin esille lämpimän untuvapeittoni,ja olipa ihana pujahtaa sen alle nukkumaan mennessä.. Suomessa asuessa en tietenkään iloinnut harmaista päivistä,mutta täällä kun tällaisia päiviä voi laskea käsiensä sormilla niin Rakastan niitä!

Ja kun sadetta tulee niin luonto herää;kaikki sellaiset jotka eivät saa keinokastelua kukoistavat nyt kun on sitä luonnon kastelua.

Eilen aamupäivällä taivas kirkastui ja aurinko tuli esille(vain muutama tunti myöhemmin sää olikin sitten jo täysin erilainen salamoineen,ukkosineen ja sateineen),ja kävelin eteläisen Tel Avivin Metsikkö-puiston läpi .

Tuo puistohan on ihan ortodoksisen Tabitha-kirkon vieressä.Tuosta kauniista kirkosta ja vierailusta siellä kirjoitin helmikuussa täällä,.

Sain jopa jotenkuten kuvattua papukaijan tuolla puistossa.  Tässä meidän puistossa kodin vieressä papukaijat ovat niin arkoja,että viihtyvät vain korkeiden puiden latvoissa eikä  niitä koskaan saa kuvattua. Bambi ei ole näiden sateisten päivien aikana millään halunnut lähteä ulos;käynnit ulkona ovat olleet hyvin lyhyitä ja hauveli on vetänyt kotiin päin.Mutta sateiden pitäisi nyt olla ohitse joten huomenna varmaan maistuu Bambillekin paremmin tuo ulkoilu.

Itse asiassa tänäänkin satoi ,joten kävelyt taas siirtyivät...mutta viikonloppuna selkenee(tietojen mukaan;D)

Pikavisiitti Jerusalemissa

Kävin hyvin pikaisesti eilen Jerusalemissa;tapaamassa vanhaa Munchenissä asuvaa ystävää ,joka kävi täällä aika  lyhyellä visiitillä.Sellainen oli myös oma visiittini Jerusalemissa,enkä ottanut kuin muutaman kuvan;joista osa ruokablogin puolella.

Tuonne pitää lähteä uudelleen paremmalla ajalla,eikä vain pikavisiitille.Jerusalem on niin erilainen kuin Tel Aviv,on melkein kuin tulisi eri maahan;D

Pikku kisu

Muutama postaus sitten kerroin pikku kissanpennusta,jota yritimme muutaman päivän saada kiinni.Lopulta kisu saatiin kiinni maidon avulla ja se pääsi uuteen kotiinsa.Sain muutaman kuvan kisun uudesta elämästä;tosin kuvat oli otettu puhelimella ja tiedostot tosi pieniä,mutta hyvin näyttää kisu voivan.Tämä oli otettu heti seuraavana päivänä.

 Kyllä vaan tässä on mun parempi loikoilla kuin siellä kylmällä pihalla.....

Väreillä juoksua...

Aamulla heräsin hyvin aikaisin ,ja matkasin bussilla kohti Tel Avivin Yarkon -puistoa. Olin lupautunut toimimaan vapaaehtoisena Natalin juoksutapahtumassa ,ja meidän piti olla paikalla jo klo puoli seitsemän aikoihin aamulla.Natalista ja vierailustani siellä kerroin keväällä täällä, Natalin juoksu väreillä -tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa,ja sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta postraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivistä:joita täällä ei puutu. Juoksutapahtuma yhdistää kehon ja sielun värien avulla; henkiset traumat ovat usein näkymättömiä   ja juoksukilpailun kirkkaiden värien avulla ihmiset tiedostavat tuon ongelman.Kaikki tapahtuman tuotot menevät PTSD-häiriöistä kärsivien toimintaan.

Tapahtuma-alueelle oli yön aikana pystytetty pomppulinnoja ja muuta kivaa

Hiljalleen ihmisiä alkoi tulla kohti tapahtuma-aluetta

Juoksivat ilmoittautuvat ja saavat osallistujapakettinsa

Huomasin että suurin osa osallistujista oli nuoria;ja tyttöjä oli paljon,tullut bussilasteittain

Me vapaaehtoiset saimme keltaiset paidat

Sitten sainkin yllätyksen: minut tuonne värvännyt Natalin Ifat ei ollut kertonut että mukana on myös toinen suomalainen vapaaehtoinen,eli Maria joka on täällä vuoden opiskelemassa kriisi-ja traumaopintoja Tel Avivin yliopistossa. Olipa kiva rupatella tuolla myös suomeksi:)

Ennen juoksujen alkua oli kaikenlaista hauskaa kuten valtavien saippuakuplien puhaltamista

Taisi olla hauskaa puuhaa!

Ennen juoksua pitää verrytellä,ja verryttelyn vetivät Suurin Pudottaja-ohjelman täkäläisen version valmentajat

Korkeat talot näkyvät taustalla

Ifat heittämässä värijauhoa,jonka pohja on maissitärkkelystä

Ja mikä se väreillä juoksu sitten oli....Juoksutapahtuman suurin sponsori eli värifirma oli lahjoittanut värijauhoa,jota me sitten heitimme kohti kilpailijoita,heidän juostessa ohitse.Jotkus halusivat paljon värejä päälleen ja sitä tarttui vaatteisiin ja hiuksiin ja.....Tässä vaiheessa huomasin että kameraankin alkoi tullä värijauhetta,joten hyvin värejä täynnä olevin käsin laitoin kameran pois. Pian olin täysin värien peitossa.,joten kuvaamisesta ei enään tullut mitään...Kun lähdin tuolta pois olin täynnä värijauhoa;sitä oli vaatteissa,naamassa ,hiuksissa, tavaroissa. Menin kotiin supermarketin kautta ja  sain ihmetteleviä katseita ja kun näin itseni peilistä niin en ihmetellyt:tukka oli vihertävä ja naamassa oli eri värejä;D Onneksi kaikki lähti vedellä helposti pois ja vaatteetkin lähti helposti pesemällä, Olipa kiva olla tässä tapahtumassa vapaaehtoisena;hauskaa oli koko ajan