tiistai 11. heinäkuuta 2017

Makrotex: Vesi

On helteinen heinäkuinen aamu,  ja vien koirani Bambin aamupisulle kodin edessä olevaan puistoon. Täällä on viimeksi satanut joskus keväällä,  ja seuraavaa sadetta saa odotella varmaankin marraskuuhun saakka. Mutta miten sitten kaikki on niin vihreää tässä puistossa,  ja ylipäänsä täälläpäin?
On vihreää, kiitos keinokastelun. Puistoa kastellaan keinokastelun avulla aikaisin aamulla (olen ottanut kuvat hieman klo 6 jälkeen aamulla).  Jokainen osa puistoa saa oman vesiannoksensa , omalla vuorollaan.  Vesisuihku kiertää  ympäri , ja joskus joutuu juoksemaan pois tieltä ettei kastu. Tosin pieni vesisuihku helteisellä säällä ei tee pahaa...
Asun maassa  josta 60 % on erämaata , ja jossa sataa vain tietyn osan vuotta.  Veden merkitys on suuri kun sitä ei ole tarpeeksi. Ilman vesikastelua  kaikki tässä puistossa olisi kuollutta ja kuivaa.  Täällä onkin kehitelty vuosikymmenien aikana kastelumenetelmiä, joilla erämaakin saadaan kukoistamaan.  Tomaatit, paprikat  ja muut vihannekset ja hedelmät kasvavat erämaassa, kiitos täällä kehitetyn hyvän tihkukastelujärjestelmän avulla.  Kansalaisia kannustetaan myös säästämään vettä,  ja itse ainakin yritän tehdä parhaani siinä suhteessa. Ei kylpyjä, vaikka minulla on kylpyamme, eikä pitkiä suihkuja, ja käsienpesualtaassa on muoviastia  johon kerään vettä , jota sitten käytän toiseen tarkoitukseen.
Mutta takaisin puistoon, jossa on niin rehevää tämän kastelun johdosta.  Talvella tätä automatisoitua kastelua ei tarvitse, sillä aina välillä tulee sadetta. 
Kastelun aikana puistossa tuntuu niin raikkaalta.
P.S. Hieman hankalaa oli saada makrokuvia tästä,koska en halunnut vettä kameraani;D

torstai 6. heinäkuuta 2017

Keltaista

Kauniin punaisten liekkipuiden punaiset kukat ovat pudonneet pois, ja nyt täällä kukkivat Peltophorum-sukuun kuuluvat keltakukkaiset puut, jotka muistuttavat punakukkaisia liekkipuita, mutta eivät taida kuitenkaan olla samaa sukua, vaikka tätäkin kutsutaan keltaiseksi liekkipuuksi.
Meidän puistossa näitä puita on 5 kappaletta , ja ne ovat niin kauniita kukkiessaan. Kodin viereisen kadun varrella niitä on rivittäin; upean näköistä.
Pian nämäkin kukat ovat pudonneet pois.
Kukkivat puut roskaavat, mutta kaunista roskaa...
Pinkit kukat ovat pudonneet puiston penkille.
Puu pinkkeine kukkineen kuuluu pullopuihin, ja on alunperin kotoisin Australiasta. Sillä on nuo suuret  siemenkodat, jotka nyt ovat hieman "karvaisia"  , mutta niiden pinta muuttuu myöhemmin tasaiseksi. Olen niitä kerännyt ja maalannut, ja kuulemma siemeniä voi paahtaa ja syödä mutta en ole kokeillut...
Tänään oli muutamien kamalan kuumien ja kosteiden päivien jälkeen aivan ihana sää; ei liian kuumaa, ei liian kosteaa , ja mukavia tuulenhenkäyksiä siellä täällä. Ei tuntunut lainkaan  heinäkuun säältä, ja harmi ettei koko kesä voi olla sellaista. Hyvän sään vuoksi pystyi nyt iltapäivällä kunnolla kävelemäänkin kaupungissa, ja Rothchildin puistokadulle oli pystytetty 4 riippumattoa;  2 mustaa ja  2 punaista. Lähempi tarkastelu selvitti että nämä eivät olekaan ihan tavallisia riippumattoja vaan shiatsuriippumattoja; tekee varmaan selälle hyvää levätä tuollaisessa muutama minuutti. Takana näkyy  Tel Avivin kaupunkipyöriä.
Riippumattojen lähelle, katukirjaston viereen, oli pystytetty 2 värikästä pyörää jotka eivät lähde minnekään  mutta joilla voi polkea.  Hauskat väripilkut tuolla:)  

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Heinäkuu ja helteet

3 päivää täällä on ollut aivan kamala helle yhdistettynä kosteuteen,  eli alkoi se minulle kamalin aika täällä jolloin meikit valuu ja vaatteet takertuvat ihoon.  Huomenna  kuulemma pitäisi tuntua vähän paremmalta, mutta  heinäkuu-elokuu  ja vielä osa syyskuutakin ovat niitä epämiellyttävimpiä kuukausia täällä. Bambi ressukin on ihan väsähtänyt , ja on halunnut tehdä ulkona vain lyhyitä kierroksia... Kotona Bambille on pakastimessa jäätyneitä herkkupaloja, jotka olen tehnyt maapähkinävoista ja raejuustosta.
Otin muutaman salakuvan puhelimella lähiseutuni jättimarketista, joka on paljon paremman näköinen kuin useimmat supermarketit täällä.  Pidän erityisesti noista  yläosan asetelmista, jotka näyttävät aika aidoiltakin kun tuolla kulkee. Näm ä ovat jugurttien ja vastaavien päällä,  ja nuo juustot tuossa ylhäällä näyttävät ihan  aidoilta juustoilta!
Lisää juustokauppias-asetelmia näiden maitotuotteiden yläpuolella. Asetelmiä on kaupassa joka puolella,  ja niitä on hauska katsella tuolla kierrellessä.
Tuossa vähän edempänä jonkinlainen linna. Salakuvia kun ottaa niin ne ovat hieman tärähtäneitä; tuolla kun ei saisi kuvata.
Tässä näkyy yläpuolella Bamba-vauva, joka edustaa Israelin lasten rakastamia Bamba-maapähkinänaksuja.  Ne ovat niin suosittuja,  että täällä esiintyy vähemmän maapähkinäallergiaa kuin muissa maissa, johtuen siitä että lapset jo pieninä syövät  noita naksuja, (ei lisä ym. muita aineita niissä).  Bamba-tehdas on tässä ihan lähelläni, ja hieman yli vuosi sitten kävin tutustumiskäynnillä tehtaassa.
Nyt täytyy toivoa että tosiaakin on hieman vähemmän kosteaa huomenna....

lauantai 1. heinäkuuta 2017

Valkoinen Yö

Torstaina Tel Avivissa vietettiin taas vuotuista Valkoista Yötä,  jota täällä on vietetty vuodesta 2003 alkaen.  Kysyin muutamalta tutulta haluavatko tulla mukaani kiertelemään, mutta kaikilla oli muita rientoja siksi illaksi, joten lähdin yksin liikkeelle.  Minua kiinnosti etenkin  kansainvälinen ruokatori eteläisessä Tel Avivissa, ja kodin vierestä lähtevä bussini pysähtyy sopivasti juuri sen viereen.  Heti ensimmäiseksi näin tämän  merirosvolaivan.
Kansainvälinen ruokatori oli pystytetty  aukiolle ,jossa ennen sijaitsivat entisen vanhan pääbussiaseman laiturit.   Aukio oli vuosikymmeniä likainen ja rähjäinen paikka, jota asuttivat kodittomat ,narkkarit  ja muut onnettomat.  Sen lähelle ei kannattanut mennä, mutta joskus ihmettelin sen tilaa kun vaihdoin bussia juuri sen edessä olevalla bussipysäkillä.  Viime vuoden lopulla siellä alkoi tapahtua; entiset  asukkaat häipyivät jonnekin ja aukio koki totaalisen muodonmuutoksen . Sinne rakennettiin pieni puisto, jossa koripallokenttä , lasten leikkitelineitä ja nurmikkoa, ja sen lisäksi parkkipaikkoja, joiden tilalla nyt oli ruokatori. On todella mukavaa nähdä miten se epämiellyttävä aukio koki tällaisen muutoksen, ja myös aukion lähellä olevalla alueella on käynnissä gentrifikaatioprosessi, joka on sekä hyvä että huono juttu; riippuen siitä mistä näkökulmasta asiaa katsoo.
Alueella asuu paljon  afrikkalaisia, samoin kuin filippiiniläisiä , olen heidän puolestaan iloinen että ovat saaneet tällaisen puiston alueelleen.  
Hongkongilainen  pallomainen vohveli oli lasten mieleen.
Hih,ruotsalaisen Fika-leipomon edessä oli koko ajan jonoa, ja aloin miettiä että mitenköhän karjalanpiirakat menisivät tuolla kaupaksi;D
Merirosvolaiva kiinnosti lapsia , ja he olisivat niin halunneet kiivetä ylös laivalle. Kunnes joku tuli sieltä alas ja kertoi lapsille ettei sinne voi päästä. Laiva toimi tapahtuman musiikkipaattina.
Onhan se hieno paatti.
Menin istumaan nurmikolle, juuri ennenkuin tämä trio aloitti esityksensä.   He soittavat/laulavat klassista intialaista musiikkia, ja oli hieman outoa nähdä ei-intilaisia laulamassa (en tiedä mikä intialainen kieli oli kyseessä)  ja soittamassa niin hyvin tuota musiikkia. Laulaja eläytyi täysin musiikkiin; myös hänen kehonkielensä oli kuin  klassisilla íntialaisilla laulajilla. Tämä taisi olla raga musiikkia.  Trio kuuluu katusoittajien liittoon, joten toivottavasti tulevat toistekin vastaan, sillä heidän esityksensä oli kaunista kuultavaa.
Ruokatori/puistoalueella oli myös erilaisia installaatioita,  kuten tämä lapsia niin kiinnostava pyramidimäinen rakennelma ,joka oli jäänyt jäljelle Midburn-festivaalista.  Midburn on täällä keväällä vietettävä  festivaali; amerikkalaisen Burning Man-festivaalin täkäläinen versio,  johon kuuluvat väliaikaiset rakennelmat jotka poltetaan festivaalin lopussa. No tätä ei oltu poltettu eikä tämä kai ole edes tarkoitettukaan poltettavaksi.
Sitten oli aika lähteä eteenpäin vaikka tuolla oli ihan mukavaa,  mutta kaupunki oli täynnä mielenkiintoisia tapahtumia. Niin paljon , ja eri puolilla kaupunkia, että on vaikeaa valita. Täällä niin suosittu sähköpyörä sopisi hyvin eri tilaisuuksissa kiertelemiseen. Myös uudistetun aukion viereinen ,ennen aika rähjäinenkin katu, oli uusittu leveäksi kaduksi jonka varrelle oli istutettu uusia puita.
Bussipysäkiltä katselin vielä ruokatorialueelle ennen bussin tuloa. 
Seuraava etappini oli  kansallisteatteri Habiman aukio. Alkoi jo olla pimeää (täällä pimeää tulee ny6t hieman klo 20 jälkeen) , ja bussin ikkunasta näkyi  matkan varrella kaikenlaisia Valkoiseen yöhön liittyviä tapahtumia.
Musiikkiesitys ei vielä ollut alkanut aukiolla.
Odottelin jonkun aikaa mutta kuulin että musiikkiesityksen alkamiseen oli vielä aikaa.
Päätin lähteä eteenpäin. Aukion nurkalla on tämä kiva istuinpaikka puun alla.
Kävelin eteenpäin Givon -aukiolle. Joka puolella näkyi paljon ihmisiä , mutta Givon -aukiolla oltiin vasta harjoittelemassa illan musiikkiesitystä varten. Aloin olla väsynyt, ja en millään olisi enään jaksanut kävellä seuraavaan kohteeseen, joten otin bussin kohti ensimmäistä etappiani, eli etelässä olevalle ruokatorille. Olin siellä vielä jonkin aikaa kuulemassa musiikkia, ja sen jälkeen otin bussin kotiin.

Onneksi oli mukava sää tuolla kierrellessä,sillä tästä päivästä lähtien on joku 4 päivän kamala helleaalto ,puh!

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Juhannuspiknikki puistossa

Meillä suomalaisilla täällä  oli tänään ihana juhannuspiknikki Tel Avivin Yarkon-puistossa.
Tulin Sirpan kyydissä puistoon   jo hieman klo 7 jälkeen aamulla, ja aloimme laittaa  paikat pystyyn.   Irja oli istunut Sirpan jo aiemmin katsomassa varjoisessa paikassa puoli 7 lähtien ,  jotta kukaan muu ei ottaisi tuota paikkaa. Yarkon-puisto kun on suosittu piknikpaikka viikonloppuisin. Ihana Sirpa   oli hoitanut kaikki juhannuspiknikin järjestelyt.  Suomi 100 kangasbanderollit  pystytettiin kahden puun väliin ripeitten miesten avulla  ,ja ne toimivat  taustana ryhmäkuville myöhemmin. 
Piknikki pidettiin ihanassa Yarkon-puistossa, ja  piknikpaikastamme pystyi seuraamaan joggaajia,  ja kävelijöitä.  Heti juoksijan takana on Yarkon-joki,  mutta se ei näy kuvassa.
Meillä oli tuuria sillä hyvin helteisestä päivästä huolimatta Sirpan valitsema piknikpaikka oli varjoinen ja vähemmän helteinen.
Piknik toimi nyyttikestiperiaatteella,  ja kaikki toivat jotain. 
Oli karjalanpiirakoita.
Uusia perunoita, silliä ja savulohta, ja paljon muuta.
Annelin leipomat  korvapuustit hupenivat hetkessä.
Sirpa, joka järjesti piknikin.
Oli tosi mukavaa
Jonkinlainen ryhmäpotrettikin piti saada ,  niin että Suomen lippu näkyy.
 No onnistuihan se lopulta.  
Toivottavasti teillä lukijoilla oli oikein mukava juhannus.

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Vuoden valoisin viikko

Kävin tänään pikaisesti Ikeassa, ja heti alussa olevassa osastossa oli aivan mielettömän nättejä Stunsig-malliston tuotteita. Stunsig on IKEAn  erikoismallisto, jota saa vain tietyn ajan. Katselin tuotteita , ja kun myyjä sanoi  että ensi viikolla kaikki nämä tuotteet ovat loppu eikä uusia tule, niin oli lähes pakko hankkia  kangaskassi , ja samaa kuosia oleva kulho. Nyt äsken katselin Suomen Ikean Stunsig-sivua , ja vertailin hintoja:  yllättäen kangaskassi on saman hintainen kuin Suomessakin, sillä yleensä Ikean tuotteet ovat täällä kalliimpia  , mutta kulho on täällä tuplasti kalliimpi kuin Suomessa, mikä on käsittämätöntä!
Tämän puun ohitse olen usein kävellyt, mutten ole löytänyt puun nimeä,  Koko katu on täynnä näitä puita, ja siinä on erikoista se että oksat kasvavat myös puun alaosassa. Tässä nuo lehdet alhaalla ovat pian jo peittäneet koko rungon.
Tämä parveke Tel Avivin keskustassa hymyilytti: siinä lukee " Life is too short for cheap coffee" . No olen toista mieltä sillä halpakahvilaketju Cofixin kahvi on ihan hyvää:)
Nämä pikkulasten kuntolaitteet ovat niin söpöjä:)
Värikkäät kanat bongasin erään sisustusliikkeen ikkunassa.  Täällähän ei vietetä juhannusta, mutta meillä suomalaisilla täällä on lauantaina eli juhannuspäivänä juhannuspiknikki puistossa. Jerusalemissakin on joku juhannusjuttu,mutta sinne en ole menossa.