Luonnontieteellisessä museossa

Olin jo pitkään seurannut Tel Avivin luonnontieteellisen museon  rakennusprojektin etenemistä, ja odotellut sen avaamista.  Joten kuin toukokuussa luin että museo avataan heinäkuun alussa koeluentoisesti, ja että sinne otetaan alussa rajoitettu määrä  ihmisiä, jotka ovat ostaneet liput ennakkoon, tilasin minäkin lippuni tuonne. Avajaispäivänä olin ensimmäisessä ryhmässä joka pääsi uunituoreeseen museoon.

Museon piti avautua jo aikaisemmin, mutta kuten yleensä täälläpäin,  projektit venyvät.  Museon oikealta  puolelta pääsee kasvitieteelliseen puutarhaan  ,  jossa kävin viime vuonna  kun kasvit olivat parhaimmillaan. Museo on Tel Avivin yliopiston kampusalueella,  ja onkin osa sitä  sillä museo sisältää myös  yliopiston luonnontieteellisen tutkismus-sekä koulutuskeskuksen.  Museo on myös  Israelin suurin  ja aktiivisin  asiakirja-ja tiedekeskus, jossa keskitytään biologisen monimuotoisuuden tutkimukseen, ja sen sovelluksiin, kuten luonnonsuojeluun,  ympäristösuojeluun ja maatalouteen liittyviin tutkimuksiin. Museoon on arkistoitu  yliopiston 5.5 miljoonan näytteen  kokoelma ,  joka on sekä paikallisten ja ulkomaalaisten tutkijoiden käytössä.  Rakennus tuo mieleen  Nooan arkin....Tel Avivin luonnontieteellinen museo on Lähi-Idän suurin .

Ensimmäisen ryhmän odottaessa  sisäänpääsyä museon johtaja tuli ensin toivottamaan meidät tervetulleiksi museoon, ja sanoi ovien pian avautuvan. Tämä oli jännittävä päivä myös museon henkilökunnalle,  sillä sinne saapuivat ensimmäiset vierailijat.  Museossa on 5 kerrosta, joista ylin on pyhitetty ihmisen evoluutiolle. Tuo puoli on ihan tarkoituksella  laitettu ylimpään kerrokseen  sillä ortodoksijuutalaisethan eivät usko evoluutioon vaan Aatamin ja Eevan tarinaan....  Ylimmän kerroksen voi siis helposti jättää huomioimatta....  Minä olisin halunnut nähdä  sen, mutta se olikin vielä pystyttämisvaiheessa.  Nyt koeaikana myös museon  kahvila ja kauppa ovat vielä avaamatta. Tässä aulassa hienointa oli  kattorajaan ripustetut linnut.    

Museon käytävää ylös mennessä näkyi useita "ikkunoita "  joissa oli eri tyyppisten alueiden  eläimistöä.  Tässä erämään hiekkakettu.

Nykyajan museoiden interaktiivisuus on hyvä juttu,  ja näiden taulujen avulla sai sormella painamalla helposti tietoa kaikesta  kolmella kielellä:  hepreaksi, englanniksi ja arabiaksi. Minua harmitti etten ollut ottanut kameraani mukaan, sillä keinovalossa ei puhelimen kameralla oikein onnistu saamaan hyviä kuvia.

Nelijuovarottaäärme on alueen suurin käärme :ei myrkyllinen mutta se kuristaa saaliinsa, (ei ihmisiä onneksi...)

Tämä oli mielenkiintoista: lintua painamalla ilmestyi linnusta tiedot, (joka lintu erilainen) ja sen talvehtimisreitistä.  Talvehtivat linnuthan pysähtyvät täällä matkalla Afrikkaan ja sieltä takaisin .

Myös tämä oli mielenkiintoinen:  Siinä näkyy Israelin alue, ja   sivuilla oli monta kohtaa joihin laitettiin käsi, ja kartta muuttui sen mukaan mitä painoi. Esim.  miten luonto on hävinnyt rakentamisen tieltä jne.  Paljon oli panostettu siihen miten luontoa on tuhoutunut vuosikymmenten aikana.  Kun 90 % Israelin lammikoista on tuhoutunut, ovat niissä asustaneet eläimet  kuolemaisillaan sukupuuttoon kuten erilaiset sammakkolajit.  Samalla on tullut vieraslajeja   kuten tiikerihyttysiä ja muita epämieluisia asukkeja.  Viimeisen 20 vuoden aikana Välimeren kalakanta on vähentynyt 40 %  ,  ja  30 vuoden aikana värikkäät korallit ovat muuttuneet valkoisiksi.  

Erämaan akaasiapuun merkitys  ympäristölle on suuri;  se on siellä elämän puu. Mietin tuolla että kierros tässä museossa on niin opettavaista lapsille: täällä voi oppia enemmän kuin oppikirjoista.  Jatkossa museossa järjestetäänkin workshoppeja esim. koululaisryhmille.  Koska lapset ovat kesälomalla oli tuolla aika paljon lapsia.

Joskus täällä oli leijonia ja suuria karhuja, mutta ei ole enään..

Täkäläinen siili. Tässä kodin viereisessä puistossa oli vielä viime vuonna siilejä, mutta en ole nähnyt niitä enään; ja syynä voi olla kadun toisella puolella oleva megarakennusprojekti.

Vesistöalueen eläimiä.

Ylhäältä näkyy hyvin aulaan. Pistin merkille että joka kerroksessa oli samassa kohtaa WC-tilat, tärkeä huomiointi;D

Ylempänä oli tyhjä alue,  ja sen edessä iso terassialue,  jossa toistaiseksi vasta muutamia pöytäryhmiä ja auringonvarjoja.  Olin kuulevani että tämä olisi tulevan kahvilan terassi.

Terassilta on hyvät näkymät alas kaupunkiin, sillä museo sijaitsee kukkula-alueella. Vihreä alue on osa kasvitieteellistä puutarhaa,  jonne ei ole sisäänpääsymaksua. Aivan lähellä on myös eläintieteellinen puisto, joka on maksullinen.

Lisko

Ylempänä olivat myös tutkijoiden alueet, jotka näkyivät lasiseinän kautta.

Sitten olikin jo aika mennä alimpaan kerrokseen, jossa sijaitsivat hyönteiset.

En tiennyt että nämä Madagaskarin sihisevät torakat olivat eläviä, kunnes  näin niiden liikkuvan. Huiiii, kamalia! Onneksi olivat lasin takana. Sihisevät torakat voivat kasvaa jopa 7,6 sentin pituisiksi, ja kuulemma Madagaskarilla jotkut pitävät näitä lemmikkeinä.....

Jäinkin ötököiden osastolle pidemmän aikaa ,  sillä huomasin että iso osa osaston asukeista olikin eläviä, ja erilaisten  sirkkalajikkeiden seuraaminen olikin mielenkiintoista:)  Oli kyllä mielenkiintoinen kierros ,  ja tähän museoon pitää ehdottomasti tulla uudestaan sitten kun kaikki on valmista. Tämä oli kyllä hienoin  luonnontieteellinen museo missä olen käynyt,  ja tähän mennessä olen käynyt 3 sellaisessa: täällä,  Helsingissä sekä  Venezuelan Caracasissa.

Kesäkuun loppu

 Ihastuttava seinämaalaus löytyi torin läheltä

Kesäkuun viimeinen päivä , ja ihana sää on suosinut meitä täällä tänään.  On lämmintä, mutta aamulla oma alueeni oli jonkin aikaa  harmaan pilven alla,  ja jopa tuuli hieman.   Kosteus on tänään ollut alhainen, mikä tekee säästä niin ihanan. Se on se  kosteus joka  pian valtaa kun  kesässä edetään kohti  pahimpia kuukausia  elokuuta ja syyskuuta,  ja jos kosteusprosentti olisi koko kesän   alhainen kuten tänään ,  en valittaisi.

Torstaina oli lyhyt tapaaminen kolombialaisen ystäväni Glorian kanssa,  ja kävelimme eteläisessä Tel Avivissa kohti maustetoria,  josta Gloria halusi ostaa pähkinät  (siellä ne ovat edullisempia kuin muualla)

 Matkalla näimme tämän erään rakennuksen seinässä olevan mosaiikkityön,  jossa lukee "Olimme kaikki joskus pakolaisia". Työ liittyy Kuchinateen,  afrikkalaisten pakolaisnaisten kollektiiviin, josta kirjoitin muutama vuosi sitten kun vierailin siellä.

Perjantaina illansuussa käväsin Tel Avivin vanhan pääbussiaseman paikalla , jonne oli pystytetty kansainvälinen ruokatori 3 päiväksi (tänään viimeinen päivä).   Tuo aluehan oli todella kamala vielä muutama vuosi sitten; ja itse tässä kohtaa missä oli nyt ruokatori, oli narkomaaneja, prostitioituja ja kodittomia, ja  paikka näytti todella epämiellyttävältä kunnes se toissa vuonna kunnostettiin siistiksi alueeksi , jossa iso aukeama, puisto  ja kuntoiluvälineet, ja alueen laidalla poliisiasema.  Heti ensimmäiseksi näin tämän hämähäkkiteoksen ,  joka oli tehty paperista ja metallista. Aika hieno!

Myös toisessa kohtaa oleva valoteos oli hieno, vaikka kuvaa  ottaessa valot eivät vielä olleet päällä.

Musiikista (muiden musiikkiesitysten lisäksi)  piti huolen tiskijukka, joka oli tässä hienossa junavaunussa.  Viime vuonna junavaunun tilalla oli piraaattilaiva.

Lapsia ilahdutti tämä kitaristi:)  Alue on kaupungin köyhimpiä ,  siellä asuu paljon turvapaikanhakijoita, joista suurin osa on  Eritreasta.   Eritreassa  on totaalinen diktatuuri, ja  miehet voivat joutua lähes koko elämänsä ajaksi armeijaan, minkä takia monet pakenevat Eritreasta.  Sen vuoksi olinkin hämmästynyt kun joku aika sitten oli pahoja välikohtauksia  kahden eritrealaisen ryhmittymän välillä tällä alueella:  diktatuuria paenneita, ja  heitä vastaan  Eritrean diktaattorimaista presidenttiä kannattavia.  Olin hämmästynyt sillä en käsittänyt miksi  tuota diktatuuria  tukevia ihmisiä oli paennut tänne.....

Ihanat lapset:)

Alueen taustalla on pilvenpiirtäjiä.

Kun tulin oli vielä vähän ihmisiä paikalla, mutta myöhemmin oli hyvinkin ahdasta kojujen edessä. Muita ruokakojukuvia sieltä löytyy täällä.

Kolombialaisen kojun iloinen myyjä.

Ruotsalainen Fika-leipomo oli mukana  korvapuusteilla, viinereillä ja muilla tutuilla herkuilla. 

Tuntui vähän hassulta että heillä oli myös laskiaispullia tähän aikaan vuodesta...

Poislähtiessä otin vielä yhden kuvan aidan takaa.

Monet teistä ovat jääneet /jäämässä kesälomalle, joten toivottelen kaikille oikein hyvää lomaa:)

Suomalainen Juhannus Israelissa

Perjantai-iltana vietimme juhannusta suomalaisten kesken täällä Israelissa.   Oli oikein  mukava  ilta vaikka emme   polttaneetkaan kokkoa;D  

Juhlat toimivat nyyttäriperiaatteella, ja kaikki toivat jotain. Oli ihania suolaisia herkkuja.

Ja makeita herkkuja:)

Oli meillä juhannusneitokin,  Eve Birgitta.   Kauniin seppeleen oli tehnyt  Anneli:)

Edellisenä päivänä olin käynyt kolumbialaisen ystäväni Glorian kanssa kurkkimassa  Tel Avivin keskusalueen uusinta asumisaluetta,   joka on rakennettu entisen tukkutorin tilalle.   Mikä tässä projektissa on erikoista,  on se että alue on rakennettu katutason yläpuolelle ja sinne pääsee joko hissillä tai rullarappusia pitkin.  Alueen alapuolella ,  eli talojen alla, on  suuri kauppakeskus.   Tässä näkyy rakenteilla oleva  tornitalo, joka on aivan jo rakennettujen , matalempien talojen vieressä,  Näitä tornitaloja on tuohon rakenteilla 2,  ja ne ovat niin  lähellä valmiita taloja,  että parvekkeelta varmaan näkyy vastapäisen talon parveke,  eli ei niin kivaa, etenkin kun ottaa huomioon että  asunnot alueella ovat aika hintavia.

Jo pitkään olin halunnut nähdä  miltä  näyttää  kauppakeskuksen yläpuolella.  Puisto näytti ihan mukavalta levähdyspaikalta.  Koko alue oli viime vuosien suurin rakennusprojekti.

Huomasimme että alueella on tasanne mistä näkee kadulle, ja edessä olevia pilvenpiirtäjiä. 

Kävellessämme kohti eteläistä Tel Avivia huomasimme että  puistokadulla on edelleenkin nuo ihanat säkkituolit,  joita käyttävät enimmäkseen vauvojen äidit.    Tämän edessä oli aiemmin  väliaikainen  vesiviljelykasvitarha,  ja luulin että säkkituolit liittyvät sihen ,  mutta eivät liitykään.  Istahdimme hetkeksi tuonne; nuo säkkituolit ovat niin mukavia ettei niistä halua nousta ylös;D

Mukavaa alkanutta viikkoa ja kesän jatkoa:)

Ja prinssi William tuli tänään   viralliselle vierailulle Israeliin. Äsken näin että hänen kalenterissaan on huomenna iltapäivällä  tapaaminen  Tel Avivin rannalla  kaupunginjohtajan kanssa,.  Pitäisköhän mennä;D  Williamin kalenterissa on  myös käynti  isoisoäidin  , prinsessa Alicen haudalla Jerusalemissa. Tuosta haudasta olen kirjoittanut täällä.

Selvisi etteivät nämä juhannusjuhlat olleetkaan ainoat suomalaiset juhannusjuhlat täällä Israelissa:)
https://tukevastituuliajolla.blogspot.com/2018/06/neljat-juhannukset-ja-yhdet-laksiaiset.html

Iltapäivä Jaffassa

Toissapäivänä vietin tosi mukavan iltapäivän  Annelin  kanssa:)  Anneli oli kuullut  että Jaffan vanhan kaupungin kujien seinillä on valokuvanäyttely,   joten kävelimme sinnepäin  Tel Avivin keskustasta. Sää oli  tosi lämmin, mutta myös miellyttävä, etenkin varjossa, ja mereltä  päin tuli miellyttävä tuuli.. Kun tulimme Jaffan vanhan kaupungin alueelle,  oli pakko ensin mennä  näköalapaikalle ottamaan muutama kuva.

Meri oli kauniin turkoosi.

Sen jälkeen oli pakko mennä kurkkimaan uudehkon luksushotelli Setain  lobbyaluetta. Tässä oli aiemmin poliisiasema, mikä muutos!

Ihana sisäpiha siellä ainakin oli.

Ja monta kaunista yksityiskohtaa.

Ennen vanhan kaupungin kujia ohitimme  aukion,  jossa ravintoloita, ja turistikrääsäkauppoja. Aukion laidalla on  Pyhän Pietarin kirkko.

Sitten saavuimme jo vanhan Jaffan kujille. 

En muista koska viimeksi kävelin täällä, mutta siitä on aika pitkä aika.  Seinille oli ripustettu valokuvanäyttelyn  teoksia.

Valokuvat on ottanut   valokuvaaja nimeltä Victor Politis.    Politis syntyi  Kreikassa,  asui suurimman osan elämästään  New Yorkissa, ja  muutti joitakin vuosia sitten vanhaan Jaffaan.  Suurin osa valokuvista on otettu Afrikassa, jossa  Politis on myös asunut, mutta valokuvia oli myös muista maista. Pidin kuitenkin eniten näistä kuvista missä näkee afrikkalaista elämää.

Toinen Politiksen Afrikka-kuva.  Myöhemmin huomasin että kävelimme hänen talonsa ohitse.

Vanhan Jaffan kujat ovat ihania:)

Poistuimme kohti Jaffan kirpputorialuetta.  Tämän oven edessä oli pakko pysähtyä..

Sitten saavuimme kirpputorialueelle.  Alue jota kirpputoriksi kutsutaan ei ole pelkästään kirpputoria, vaan alue on täynnä ravintoloita, baareja , kauppoja ym.

Kävimme kirpputorin nopeasti läpi.

Poikkesimme alueella olevassa herkkukaupassa.

Sitten huomasin mehukioskin.  Viimeksi kun olin täälläpäin kioski ei näyttänyt tältä. Upea väritys, eikä tuota kioskia voi olla huomaamatta.

Ennen kirpputoria  poikkesimme eräässä design-kaupassa,  jossa ihastuimme näihin lamppuihin.  Kuvissa on optinen harha:  lamput ovat täysin litteitä, eli kuin paperipala, mutta kun niitä katselee sitä ei huomaa.

Illansuussa kävimme juomassa  Aperol Spritzit  Par Derriere-bistrobaarin  takapihalla. Ihana kesäjuoma:)

Sieltä kävelimme takaisin kohti Tel Avivin keskustaa , mutta ensin poikkesimme  Beit Romanossa, jossa Anneli ei ollut koskaan käynyt.  Aikoinaan tässä rakennuksessa oli   toimistoja ja  kauppoja, ja se oli Tel Avivin ensimmäinen kauppakeskus,  mutta nyt siellä löytyy  ravintoloita,  radioasema ja kaikkea mielenkiíntoista. 

Rakennuksen yhdessä päässä    löytyi  Rena's House-huoneistohotelli.  Kyltissä lukee "Not your ordinary hotel"..

Pian saavuimmekin   keskustan alueelle, josta lähdimme kumpikin kotia päin. Puhelimen askelmittarista huomasin että olin kävellyt yli 11 kilometriä,  ja se hieman tuntui jaloissa illalla.