Miten eteenpäin

Nyt kukkivat upeat liekkipuut

Juuri kun täällä luvut olivat laskeneet niin paljon että sairastuneita oli enään muutama päivittäin,  vakavasti sairaitten luku laski koko ajan , eikä kuolleita ollut kuin joskus harvoin,  sairastuneitten luku pomppi ylöspäin, niin että se on viime päivinä ollut yli 100 uutta sairastunutta per päivä.  Lähes kaikki nyt sairastuneet ovat  asymptomaattisia,  ja nuoria.  Ensin tuli uutisia kouluista,  joissa luokkia tai kokonaisia kouluja piti sulkea kun ihmiset joutuivat karanteeniin,  Kun torit  ja ravintolat, kahvilat ja baarit  avattiin täällä,   meno meni joissakin tapauksissa hieman överiksi,  ja jotkut viettivät koronan loppu-juhlia.  Täällä on maskipakko,  mutta viime viikolla ihmettelin kaupungin keskustassa sitä miten niin monet nuoret ihmiset ovat ilman maskia.  En ole ihan varma onko tuolla  välinpitämättömyydellä yhteys siihen että koronaan sairastuneitten määrä nousi, mutta sen vuoksi  jo 3 kk kiinni ollut junaliikenne  pysyy edelleenkin kiinni,  ja uudet helpotukset  siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Kurjaa.....

Taloudellinen korona on niin näkyvää,  ettei sitä voi olla huomaamatta:  monet kaupat kiinni, ja niin monen kaupan ikkunassa "vuokrattavana"-lappu.   Ikävä kyllä täällä hallitus ei ole tehnyt tarpeeksi auttaakseen yrittäjiä.   Koronan aikana täällä nousi uusi hallitus, joka on suurin täällä ikinä ollut, ja varmaankin suurin koko maailmassa: 36 ministeriä,  16 varaministeriä,  jokaisella   liuta avustajia,  turvamiehiä, autoja ym. ym.  ja kaikki tämä maksaa  miljoonia.Kun katsoo täällä politiikkaa, Israel on tänään  kuin banaanivaltio, vaikka ei olekaan riiippuvainen vain yhdestä vientituotteesta  ...Suututtaa että samalla kun maa on menossa pahaan taantumaan,   on hallitus jossa muutamia tyhjänpäiväisiä  ministereitä,  joihin menevä raha voitaisiin käyttää  parempiin tarkoituksiin.

Tel Aviv on kaupunki , jossa paljon turismia, ja se   näkyy katukuvassa.  Nyt kun ei ole yhtäkään turistia ( rajat vielä suljettuna turisteilta)  se todellakin näkyy.  Torilla on monta tyhjää kojua, ja kauppa käy paljon hitaammin kuin ennen.  Viimeisten vuosien aikana turistien määrä torilla oli melkein puolet  siellä käyvistä ihmisistä.    Hotellit avattiin, mutta niistä on auki alle 25 %,  koska turistien poissaollessa   niitä ei kannata pitää auki, eivätkä paikalliset voi tarpeeksi täyttää  hotellien huoneita. Sama tilanne on tietysti kaikissa maissa, jossa turistialueita, jotka edelleenkin kiinni. Kunpa koroaan löydettäisiin jo pian rokote!

Tänään kävin IKEAssa ensimmäistä kertaa sitten alkuvuoden.   Yleensä IKEAt täällä avataan klo 10, mutta kahvila on avattu klo 9.30,  ja sinne on päässyt aamiaiselle/kahville ennen itse liikkeen avaamista. Kahvi on myös ollut ilmaista kunnes liike avataan.  Tulin ajoissa, mutta kiitos koronan,  kahvila avataankin nyt samaan aikaan  kuin  itse liike, eikä kahvi ollut enään ilmaista... Ulkona oli jono , 2 metrin välein, ja koska tulin liian aikaisin,  olin ensimmäinen jonossa:)   Tarkoitus oli ostaa Abban silliä ja Kallen kaviaaria, mutta ei ollut sillejä eikä mitään Abban tuotteita mitä normaalisti on IKEAn ruokakaupassa. Ihan kamala pettymys!

Viime viikolla kävimme  eksän kanssa ihanassa juustolassa, jossa olimme käyneet myös viime vuonna. Juustokaupan ympäristö on niin kauniisti laitettu. Tuon sillan alla on pieni lampi jossa uiskentelee japanilaisia koi-kaloja.

Aivan ihana paikka, ja  ihania juustoja, joita tosin oli vain muutama,  sillä edellisen viikon juustopainotteinen   Shavuot-juhla oli täälläkin tyhjentänyt kaikki juustohyllyt. 

Toisin kuin edellisessä juustolassa  jossa  juustot tehtiin  vuohenmaidosta, täällä ne tehdään lampaanmaidosta. Mutta täällä lampaita ei päässyt koskemaan,  vaan niitä piti ihailla vähän kauempaa.

Uusintavierailu maatalouskoulun alueella

Osa Mikve Israelin kuuluisaa Banianviikunapuuta,  joka on kasvanut niin laajaksi, ettei
sitä saa yhteen eikä kahteen kuvaan kerralla. Banianviikunapuu on maailman laajin puu

Täällä lähistölläni ei ole erityisen paljon luontoa jäljellä: on puisto kodin edessä,  kaupungin pääpuisto noin 10 minuutin kävelymatkan päässä ,  ja sitten lähellä oleva pieni kaupunginosa , joka on aika lailla luonnontilassa talvisin ja keväisin.  Mutta suhteellisen lähellä on yksi keskisen Israelin vihreimmistä  alueista,  Mikve Israelin maatalouskoulun alue, joka on kylämainen upea vihreä alue.  Sinne vaan ei pääse menemään noin vain,  koska alueella on 4 koulua, 2 sisäoppilaitosta  ja  muutama päiväkoti.   Yleensä sinne pääsee vain  ryhmien mukana,  mutta joskus pyhien aikana sinne pääsee opastetulle kierrokselle myös jos ei tule jonkun suuren  ryhmän mukana.

7 vuotta sitten, kun en tiennyt että sinne ei pääse noin vain, pääsin sisälle leikkien tyhmää kaukaa  tullutta uteliasta vierailijaa,  ja vietin siellä lähes koko päivän,  kiertäen aluetta  niin paljon kuin jaksoin. Oli helmikuu, eli ihanan vihreää ja  keväistä,  ja otin silloin niin paljon kuvia  että kerroin paikasta 3  eri postauksessa.  eli täällä,  täällä ja täällä.

Luin että sinne pääsee nyt näinä päivinä  taas, vaikka ei tule muualta tulleen ryhmän mukana. Ostin netistä virtuaalisen pääsylipun,  ja  valitsin ajan jolloin minulle sopi mennä tuonne opastelulle kierrokselle.  Tuonne lähelle ei  kulje busseja,  mutta kaupungin keskustasta kesti noin 12 minuuttia kävellä portille. Ohitin muutaman koulun   ja talon kuten tässä,  mutta en millään onnistunut löytämään  vierailukeskusta, jossa minun oli tarkoitus tavata oppaani ja muut kierrokselle ilmoittautuneet.  Tuolla on mm. ranskalainen koulu, Montessori-koulu-sekä päiväkoti, ja muita kouluja. Löysin yllä olevan  banianviikunapuun,  ja sieltä soitin vierailukeskukseen.  Oppaani kuulemma tulisi sinne minua hakemaan,  ja  kun hän tuli, sain kuulla että olin ainoa kierrokselle ilmoittautunut;  minulla oli siis opas ihan vain itselleni:)

Banianviikunapuun vasemmalla puolella on  palmukuja. , ja sen molemmilla puolilla  viljelypeltoja, joissa on viljelty vehnää, mutta tämän talven runsaat sateet kuulemma tekivät hallaa sadolle.  Vilja, samoin kuin kaikki mitä Mikve Israelissa viljellään,  lehmien maito ym. myydään muualle, ja tulot käytetään ylläpitoon. Palmut olivat muutama vuosi sitten vakavasti sairaita, koska niihin hyökkäsi inhoittava ötökkä, joka tuhoaa palmuja sisältäpäin. Palmukujan  palmut saatiin onneksi pelastettua.

Kerroin oppaalleni että tiesin jo tarpeeksi banianviikunastapuusta,   joten menimme katsomaan  Mikve Israelin synagoogaa, jonka etupuoli näkyy tässä kuvassa. Synagooga valmistui vuonna 1895,  ja ulkopuolta oli selvästi maalattu viime käyntini jälkeen. Tämä  on yksi paikan kaunemmista rakennuksista,  joka  valmistui  Mikve Israelin perustajan  Charles  Netterin,  elinaikana.  Charles Netter, joka tuli  Ranskasta,  perusti paikan vuonna  1870,  joten tänä vuonna Mikve Israelissa vietetään juhlavuotta.  150. syntymäpäivän kunniaksi piti olla kaikenlaisia tapahtumia, mutta korona tietenkin pilasi kaiken...

Synagoogan ovi on alkuperäinen , mutta oli kai vihreä aikaisemmin.

Synagooga oli valoisa ja yksinkertaisesti kaunis.  Katossa näkyivät alkuperäiset kattomaalaukset,  ja  vasemmassa alareunassa näkyy turkoosinsininen  toora-kääröjen kaappi,  jonka  Charles Netter toi mukanaan Ranskasta.

Rakennus toiselta puolelta.

Tämä  rakennus on Mikve Israelin vanhin rakennus, ja siinä oli aikaisemmin koulu, joka muutti uuteen rakennukseen,  eikä se nyt ole missään erityisessä käytössä.

Synagoogan jälkeen oppaani vei minut vanhalta näyttävään rakennukseen, jossa oli jonkinlainen museon tapainen  tila. Täällä oli esillä Mikve Israelin  vanhoja esineitä. Ihania nuo vanhat seinät!

Ohitimme aidatun rakennuksen , josta yhden osan katto oli talvella romahtanut, eikä vanhoja viinikellareita voinut nyt käydä katsomassa.  Rakennus rakennettiin aikoinaan kurkar-hiekkakivestä   Näissä  rakennuksissa valmistettiin vielä joitakin vuosia sitten viiniä  tilalla kasvavista rypäleistä.

Oppaani vei minut katselemaan luolaa , josta kaikki alkoi. Charles Netterillä oli unelma luoda maatalouskoulu, mutta alku oli vaikea,  ja hänellä oli alussa vain yksi oppilas.  Silloin tuolla ei vielä ollut rakennuksia,  ja Netter ja oppilas asuivat ensin tässä luolassa.   Tämäkin on karkur-hiekkakiveä, ja luola oli kaiketi suurempi 150 vuotta sitten.   Luolan päällä näkyy Charles Netterin pääpatsas, mutta en mennyt sille puolelle sitä katsomaan.  Oppaani kysyi  haluanko katsella videon paikan historiasta, mutta  se kiinnosti vähemmän,   joten suuntasimme kohti  luonnontieteellistä puutarhaa.

Luonnontieteelliseen puutarhaan pääsee eukalyptus-kujan kautta.

Botaanisessa puutarhassa on erilaisia pensaita,  kasveja ja puita, ja  oppaani halusin näyttää minulle kolme erilaista puuta, mikä sopi minulle,  koska rakastan puita.  Tässä oli  leveärunkoisin ikinä näkemäni pullopuu, tuo leveys oli varmaankin metrin, ja  runko on myös vihreä.

Seuraava puu oli korkkipuu,  mutta tästä korkkipuusta ei enään oteta materiaalia  viinipullojen korkkeihin...Korkkipuun runko on kyllä tosi jännä, ja hieman pehmeä kun sitä painelee.

Viimeisenä puuna  oppaani esitteli minulle  kamferipuun. Maassa oli puusta pudonneita ohuita oksia, ja kun oksan katkaisee, siinä tuntuu selvä kamferin tuoksu.

Sitten olikin jo aika kiittää ja hyvästellä ihastuttava oppaani Hadar.  Nuori viime vuonna  lukion päättänyt tyttö. joka on mukana vapaaehtoisessa palveluvuosi- ohjelmassa , ennen armeijaa.   Hän oli tosi taitava opas, ja jokaisen  paikan takana oli mielenkiintoinen tarina. Opastuksen jälkeen sain luvan kierrellä vapaasti alueella.

Lämmin ja aurinkoinen päivä,  enkä 2.5 tunnin opastuksen jälkeen enään jaksanut  käydä katsomassa lehmiä navetassa.  Hepat olivat ulkoilemassa , joten pysähdyin hetkeksi niitä katsomaan.

Sitten kävelin pääportille. Sen löytää nyt helpommin kuin ennen,  kun nämä vastapäätä olevat uudet tornitalot toimivat hyvänä maamerkkinä.  Olipa kiva kierros, ja toivottavasti pääsen tuonne myös ensi talvena kun on kunnolla vihreää.

Saturday Classics 300520

Silloin kun Blogistaniassa oli vielä  Sunnuntaiklassikko, osallistuin siihen aina välillä, ja nyt kun alkoi Satuarday  Classics, niin pakkohan on osallistua.

Dominikaanisesta tasavallasta  kotoisin olevan  Juan Luis Guerran musiikkiin tutustuin kauan sitten ,   ja tätä "Ojala que llueva cafe"  -kappaletta olen varmaan kuunnellut satoja kertoja.  Juan Luis Guerra on paitsi laulaja, myös säveltäjä ja levytuottaja. Guerra on voittanut lukuisia Latin Grammy -palkintoja, sekä muutaman Grammy -palkinnon, ja on yksi latinalaisen maailman suosituimpia artisteja.

"Ojala que lueva  cafe "(voi kun sataisi kahvia)  on Guerran samanimisestä studioalbumista vuodelta 1989. Guerran musiikkiin ovat vaikuttaneet  dominikaaniset merengue -ja bachata-rytmit.

Muut lauantain klassikot löydät täältä.

Vuohia ja juustoja

Ihana vuohi joka halusin pään taputuksia koko ajan:)

Tänään iltana täällä perheissä kokoonnutaan  viettämään  Shavuot-juhlaa, jolla on eri merkityksiä, mutta yksi niistä on sadonkorjuujuhla. Shavuot osuu yleensä aina samoihin aikoihin kuin kristitty Helluntai, joka liittyy alkuperältään ja ajankohdaltaan tuohon Shavuot-juhlaan. Shavuotin juhlapäivällisellä kuuluu syödä  juustoisia ruokia,  ja   juustokakut kuuluvat lähes joka pöytään silloin.  Kun kaikki edellisten korona-ajan juhlien aikana  oli täysi ulkonaliikkumiskielto,  ei sitä nyt ole, eli  sukulaiset voivat kokontua toistenssa luokse, ja täällähän kokoonnutaan tällaisille aterioille koko suvun voimin,  yleensä.  Ennen  pyhää monilla juustoloilla on myös ovet auki,   ja niissä vieraillaan ahkerasti,  ainakin normaalina aikana.  Eksä ehdotti että menemme  erääseen juustolaan josta  en ollut aiemmin kuullut,  ja kuin luin juustolan (sivut harmi kyllä vain hepreaksi) taustasta,  huomasin että perheen äiti on Suomesta.

Ajoimme sinne, ja  menimme sisälle juustolan  rakennukseen . Juustola sijaitsee alueella jota jotkut kutsuvat Israelin Toscanaksi, ja  alueella on useita juustoloita sekä viinitarhoja. Kaunista oli nytkin matkan varrella vaikka luonto on jo  kuivunut pois.

Tuolla voi syödä paikan päällä juustolan vuohenjuustoja ja jugurtteja,  ja paikka oli auki, vaikka ravintolat ja kahvilat täällä avasivat vasta eilen, keskiviikkona. Mutta ei hätää , välimatkaa muihin oli reilusti.  Kun tuonne astui sisälle tuli jotenkuten tuttu olo kun rakennuksessa oli käytetty niin paljon puuta.

Salissa oli paljon kivoja yksityiskohtia.

Olisi ollut niin kiva puhua tuolla suomea, mutta  juustolan emäntä on töissä Suomen suurlähetystössä, eikä  ollut paikalla. Hänen miehensä ,  juustomestari,  kertoi että perhe  oli asunut Oulussa 4 vuotta, kunnes  tulivat tänne vuonna 2006,  ja avasivat vuohifarmin ja juustolan. 

Ihania vuohenjuustoja.

Juustotiskin kohdalla on ikkuna, josta näkyy missä juustot tehdään. Varjoni taisi tulla mukaan tuonne;D

Jaoimme juustolautasellisen  eksän kanssa.

Ulkopuolella oli suuri katettu terassi.   Ihan mahtava paikka tämä.

Ja sitten pääsin katsomaan vuohia . Olen käynyt monessa juustolassa, mutta en ole päässyt katsomaan vuohia, mutta täälläpä pääsi.  Vuohet ovat ihania , samoin lampaat ja lehmätkin.

Oli valkoisia,  ruskeita ja mustia vuohia.

Olisin voinut jäädä tuonne  vielä katsomaan vuohia, mutta eksällä oli kiire, eivätkä vuohet häntä kiinnostaneet. Tälle farmille on kyllä pakko päästä joskus uudestaankin.

Koska vielä ei voi järjestää mitään kunnon tapahtumia,  kaupunki oli laittanut kuvauspisteitä eri puolille kaupunkia.  Tämä oli lyhyen kävelymatkan päässä,  ja  kun vein Bambin ulos poikkesin katsomaan mitä sinne oli laitettu.   Edestä en voinut kuvata koska siellä oli jonollinen äitejä ja pikkulapsia odottamassa kuvausvuoroaan. Shavuot-juhlaan kuuluu  valkoiset asut, ja kukkaseppele päässä,  ja monella pikkuisella olikin tekokukkaseppele päässä.

Jokaiseen kuvauspisteeseen oli laitettu myös näyttelijä , ja kun hän huomasi että yritin kuvata, hän kääntyi ja poseerasi.

Minullakin on valkoinen tekokukkaseppele,  ja leikin hieman puhelimen filttereillä;D

Ihmeellinen toukokuu

Päivänliljat kukkivat puistossa

Aivan kuten Suomessa, jossa lunta tuli toukokuussa,  on täälläkin ollut erittäin kummallinen ilmasto toukokuussa.  Edellisessä postauksessa   mainitsemani extreme kuumuus kesti kokonaisen viikon, ja  se oli aivan kamalaa.   Ensinnäkin se väsytti ihan kamalasti,  ja  oli koko ajan janoinen olo. Mutta oli siinä jotain hyvääkin,  eli pyykki kuivui ennätysajassa;D

Bambi oli täysin väsähtänyt jokaisen ulkoilun jälkeen.   Minullahan ei ole  ilmastointia joka tuli asunnon mukana mutta hajosi muutama vuosi sen jälkeen,  joten asunnossakin oli tosi kuumaa, mutta onneksi  joka huoneessa tuulettimet. Bambilta hävisi  ruokahalu,  ja olin ensin kovin huolissani siitä. Yritin maanitella Bambia syömään lisäämällä  ruokaan raejuustoa tai tonnikalaa, jonka Bambi normaalisti hotkisi hetkessä, mutta ei... Ihan vähän söi, ja sitten luin Googlesta että koirat tosiaankin menettävät ruokahaluaan kun on tosi kuuma. Mutta niinhän käy ihmisillekin.  Teki mieli vain kylmiä juomia.

Kun ´superhelle loppui  perjantaina, oli vielä aika kuumaa, mutta ei kuitenkaan yhtä pahasti, ja eilen, lauantaina,  aikaisin aamulla oli pilvistä ja viileähkö tuuli, joten  pystyin tekemään pitkän lenkin Bambin kanssa. Tänään on sitten ollut aivan ihanaa: niin miellyttävä tuuli ja jopa hieman viileää,   ehkä  korvaus siitä että oli niin pirun kuumaa....

Kävin samalla kadulla asuvan naapurini Evelynin luona,  ja hänen kissansa Grey (jonka pelastin kadulta pienenä rääpäleenä syksyllä) on kasvanut kauniiksi isoksi kissaksi, mutta nyt se murisi minulle eikä ollut lähelle tulemista. Vähän oikukas kissa...

Eläimistä vielä että vaikka inhoan puluja jotka jatkuvasti  yrittävät pesiä joka ikkunani viereen, (yhtenä aamuna hätyytin pulun pois kylppärin ikkunasta)  niin   tämä kyyhkynen torin lähellä oli ihan eri juttu:  miten jännä kuvio sillä olikaan selässä. Torilla on vielä aika monta  kiinni olevaa kojua, ja kuume mitataan edelleenkin torille tullessa.  Täällä ei ole ollut nyt moneen päivään yhtäkään koronaan kuollutta,  ja sairastuneita tosi vähän,  joten ehkä maskipakko on sittenkin hyvä asia:  täällähän pelättiin että kun paikat avataan niin luvut pomppaavat ylöspäin mutta  kävi täysin päinvastoin.

Tänään kävin  kauppakeskuksessa ensimmäistä kertaa 2.5 kuukauteen! Olinkin jo kaivannut tätä keskutan vanhaa ja mielenkiintoista kauppakeskusta (josta olen usein kirjoittanut). En viipynyt siellä kauan, mutta huomasin että keskuksen 2 osaa yhdistävällä käytävällä oli uusi mielenkiintoinen taidenäyttely.

Taulut oli maalannut taiteilija Itamar Tal, joka muutama vuosi sitten kiinnostui mehiläisten maailmasta, ja kaikissä töissä oli jotain mehiläisten maailmasta.  Tässä  on Honey Mona;D

Lämpöaalto

Pienet avokaadon alut , joista todennäköisesti ei kehity avokaadoja. Myös viime vuonna  puu oli täynnä avokaadon alkuja
mutta vain muutama  niistä kasvoi  kypsiksi avokaadoiksi.

Otsikko viittaa  ihan kamalaan lämpöaaltoon,  joka alkoi viime torstaina ,  ja jatkuu koko tämän viikon. Asteita on ollut yli 40,  ja myös pari viimeistä yötä ovat olleet tukalan kuumia. Kevääseen ja syksyyn kuuluu aina välillä kuumia aavikkotuulia, mutta  ne kestävät päivän pari, mutta eivät yli viikon kuten nyt.  Tällaista ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut toukokuussa ,  ja toivottavasti  se ei tarkoita sitä että tästä lähtien kevään lopussa on tällaista....Tuon kuivan kuumuuden vuoksi täällä on ollut paljon tulipaloja, ja muutama ihminen on jo kuollut lämpohalvaukseen.

Viime torstaina alkoi jo olla  tukalan kuumaa, ja ajoimme eksän kanssa erääseen paikkaan , jossa kuulemma sai ostaa kirsikoita suoraan  kasvattajalta.  Matkalla sinne pysähdyimme tauolle tänne metsään, joka sijaitsee  Jerusalemin lähellä olevalla vuoristoisella alueella. Kun tulimme perille,   selvisi että  kirsikoita myytin vain netin kautta, ja toimitettiin tilausosoitteisiin.  Eksä sai  kuitenkin ostettua pari rasiaa sieltä.

Ajomatkan varrella näin useassa paikassa  näitä upeita keltakukkaisia  pensasmaisia puita. Perillä nousimme autosta,  ja vastaan tuli aivan ihana tuoksu, joka tuli näistä kukista.  Tuo kukkiva pensas on Välimeren, etenkin itäisen Välimeren  , alueella kasvava  karvapiikkivihma (mikä kamala nimi noin kauniille kukkivalle pensaalle), joka kuuluu hernekasveihin.  Nyt hieman harmittaa etten  ottanut vähän noita kukkia mukaan, se tuoksu on kertakaikkiaan huumaavan ihana.

Viime viikolla  torit avattiin vihdoin viimein, tosin rajoituksin,  ja ehdinkin käydä siellä jo muutaman kerran.  Viereisellä  kävelykadulla törmäsin Eliseteen,  joka oli tyylikäs kuten aina, myös  kahdella erilaisella  kasvomaskillaan, joita hän valmistaa itse. Mischka-koiralla on aina töppöset tassuissa, ja kun kysyin   kuinka monta paria töppösiä Mischkalla on , Elisete ei edes muistanut määrää. No ainakaan Mischka  ei tuo hiekkaa kotiin. Kun lakaisen lattioita huomaan aina miten paljon hiekkaa tulee  Bambin tassujen mukana. 

Koulutkin avattiin,  mutta  kun jo 8-vuotiaitten pitää olla koko päivän koulussa  kasvomaski  päällään,  tekee se koulunkäynnin  vaikeaksi,  ja  monet vanhemmat eivät ole  lähettäneet   lapsia kouluun, ja luin myös että jotkut koulut eivät myöskään avanneet oviaan rajoitusten vuoksi.  Edit: Onneksi koululaisten pakko pitää maskeja tunneilla peruttiin. Korona-luvut ovat nyt laskeneet niin että viimeisen päivän aikana  uusia sairastuneita on 0! , ja tämä siitä huolimatta että  torit , kaupat ja kauppakeskukset avattiin. Onkohan korona jo ohi  täällä Israelissa?    Edelleenkin tänne ei voi tulla ulkomaalaisia ja kaikki täkäläiset tänne palaavat  joutuvat 2 viikon karanteeniin ,  ja tottahan se on että suurin osa tartunnoista tuli tänne lentokoneilla saapuvien ihmisten kautta.  Finnair perui lennot tänne  ensi kevääseen saakka,   mikä on tosi kurjaa,  sillä vaikka korona näkyy olevan voitettu täällä (toivottavasti)  ei ole päivämäärää lentorajoitusten poistumiselle. Minua  harmittaa sillä minulta tilattu Tel Avivin kaupunkiopas ei nyt tule kenellekään käyttöön (sen piti olla  aplikaatiossa).

Kun katutason ja avointen kauppakeskusten kaupat avattiin ensimmäisenä,  kävin kaupassa, jonka avaamista olin odottanut 2 kk  ajan.   Ulkopuolella  kaikki ihmiset  pitivät sopivasti väliä,  ja kaikilla tietysti kasvomaski. Kaupassa sai kerralla olla vain 8 ihmistä.

Lopuksi vielä jakarandat , jotka kukkivat ikkunani edessä.