Purim-muistoja

Purim-koristeita supermarketissa

Torstaina täällä on taas vuoden hauskimman juhlan, purimin , aatto.  Vuosi sitten  rajut koronarajoitukset alkoivat juuri  purimin aikaan,  ja harmittelin silloin sitä että asuinkaupunkini vuotuinen purim-karnevaalikulkue oli peruttu, sen jälkeen kun koko vuoden oli työskennelty hahmojen , pukujen ja tanssien parissa. Ja koska korona, ei tuota kulkuetta ole tänäkään vuonna.  Hallituksen pitäisi päättää tuleeko  yösulku torstain ja   perjantain välille, sillä täällä pelätään mahdollisia kiellettyjä purim-juhlia silloin.    Ja ihan syytäkin on niitä pelätä,  sillä kun  kaupat ,torit , kauppakeskukset,  kuntosalit ja kulttuuritapahtumat (vain sellaisille joilla takana 2 rokotetta)  avautuivat  eilen sunnuntaina,  niin koronakerroin onkin heti pompahtanut ylöspäin.  

Lähiseudun  jättimarketin toiseen kerrokseen vievien rullaportaiden alla oli suuri valikoima  erilaisia  koreja. Purimin aikanan on tapana antaa ruoka& herkkulahjoja muille,  ja tuolla oli kaikenlaisia  pieniä makeisia,  naksuja ja muuta joita voi kerätä koriin ja paketoida sen sitten nätisti.

Koska  tänä  vuonna ei ole mitään suuria Purim.-juhlia eikä tapahtumia, päätin tehdä tänne koosteen edellisten vuoden  paraateista ja ihmisistä. Tämän perheen  näin viime vuonna kävelykadulla, juuri ennenkuin  alkoi ensimmäinen lockdown.  Paraati siis peruttiin viime vuonna,  mutta monet juhlat olivat silloin koronalinkoja, joista tartunnat lähtivät leviämään.

Tämä hassu vaatekaupan ukko on joka vuosi aika hassun näköinen. Näin hänet tänään , ja kysyin aikooko hän  naamioitua,  ja hän sanoi että aikoo naamioitua hmmmm.... huoraksi... No se pitää nähdä;D

Tästä eteenpäin  kuvia edellisvuosien purim-kulkueista, joissa pääosassa ovat aina lapset ja nuoret. 

Beatles

Haaremitanssi

Mitäköhän tapahtui hahmoille joita valmistettiin kokonainen vuosi viime vuoden paraatia varten.Toivottavasti niitä voidaan käyttää tulevina vuosina.

Angry Birdsit joitakin vuosia sitten.

Intiaaneja

Tällä miehellä oli hieno asu,

Kukkaistytöt

Minni Hiiret

Papukaija

Merirosvot

Pikku Chaplinit

Intiaanitytöt

Värikästä menoa

Sadetakit

Toivottavasti ensi vuonna tilanne on sellainen että kulkue voidaan taas järjestää.

Melkein kesästä talveen

Kumkvattipuu kävelykadun varrella. 

Sää on kyllä tänä vuonna ollut aika kumma täälläpäin:  talven sijaan kesäistä säätä viikkokausia,  mutta nyt eilen saimme sitten kunnon minitalven.

Pitkään oli tällaista säätä.......

Eilen oli sitten tällaista ihan pohjoisessa.  Minä en päässyt tällaisia lumisia maisemia näkemään, mutta  ystäväni ja entinen vuokraisäntäni pohjoisessa  lähetti nämä kuvat,  jotka on otettu Beit Jannin druusikylässä. Beit Jann sijaitsee todella korkealla,  ja jos on kylmää niin sinne tulee helposti lunta, mutta tällä kertaa lunta taisi tulla vähän enemmän. Myös Jerusalemissa satoi lunta,  mutaman vuoden tauon jälkeen.

Täällä   rannikkoalueella lumen sijaan satoi kunnolla lähes koko päivän, ja välillä tuli rakeitakin. Tuuli oli niin hurja että  välillä pelkäsin että ikkunan edessä olevat jakarandapuut katkevat; ne nimittäin tosiaankin heiluivat kunnolla tuulen voimasta. Tänä aamuna oli kylmää mutta taivas kirkastui ja on aurinkoa. Päivää ennen myrskyä  kävelin  torin vieressä olevalla kävelykadulla.

Oikeastaan katu , harmikseni, ei ole enään pelkkä  kävelykatu, sillä alueen asukkaat ja kauppiaat saavat nyt ajaa siellä aamulla sekä parkkeerata autojaan.   Normaalina aikana tällä kadulla on myös käsityöläistori kaksi kertaa viikossa.

Uusi talo kävelykadun varrella.  Toisin kuin useimmat rakennukset kadulla,  tämä on täysin uusi talo eikä restauroitu vanha talo, mutta  aika hyvin tuo talo sopii tuonne.

Koronaluvut täällä ovat laskeneet sen verran että ensi viikolla avataan torit , katukaupat ja  kauppakeskukset, pitkästä pitkästä aikaa.   Tosin kauppakeskuksissa kaikki kaupat  eivät avaudu sillä  lomautetut saavat työttömyysrahaa kesään saakka, ja monella kaupalla on ollut vaikeuksia  saada työntekijöitään töihin , koska  työttömyysrahan ja palkan  ero ei ole suuren suuri. Aika absurdi tilanne.

Minusta on mahtavaa että minulle rakas Carmel -tori avautuu taas kunnolla, mutta kolmannen pitkän sulkemisen jälkeen monen monta kojua on mennyt nurin. Pitää toivoa että torit saavat nyt olla  auki kun on jo vuosi kulunut siitä kun kaikki rajoitukset alkoivat. 

Kangaskaupan ikkunasta kuvattu 

Myös pienet kulttuuritapahtumat (vuoden tauon jälkeen!!!) kuten konsertit, teatteriesitykset ym., pienimuotoisesti ja rajoituksin,  avataan yleisölle, mutta vain sellaisille jotka ovat saaneet  2 rokotetta.  Terveysministeriön sivuilta on voinut täyttää lomakkeen ja ladata itselleen ns. vihreän rokotustodistuksen,  jonka  QR-koodin avulla voi todistaa että rokotukset on saatu. Mutta   selvisi että niistä voi tehdä väärennyksiä,  ja sellaisia on sitten myyty.  Mutta on varoitettu  että jos esittelee väärennöksen ,  siitä voi saada jopa vankeutta,  joten myös tuon  minunkin saamani vihreä rokotustodistus on näköjään väliaikainen nykyisessä muodossaan.

Ravintolat,kahvilat ja baarit eivät sen sijaan vieläkään aukene,  vaan voivat myydä vain take away-annoksia.

Hyvää loppuviikkoa:

Puistokierros

Hyvää ystävänpäivää huomenna sunnuntaina. Tällainen koristelu oli pharm-kaupan edessä perjantaina. Täällä  14.2 on rakastavaisten päivä , kuten muualla maailmassa. Onkohan se muuntunut ystävänpäiväksi muualla kuin Suomessa? 

Maanantaina  vierailin vihdoinkin  Tel Avivin keskuspuistosssa,  jossa kävin viimeksi lähes vuosi sitten. Halusin ensin mennä kierrokselle trooppiseen puutarhaan, ja muistin että se on lasten  kiipeilytelinepuiston  lähellä.

Kun tulin puiston eteen, portti olikin kiinni. Mutta infotaulussa luki että se avattaisiin puolen tunnin kuluttua.

Menin sillä välin katsomaan eläimiä  puiston toiseen pieneen eläinnurkkaukseen.  Kuvan Aksiskauriista otin kaukaa,  ja  onnistuin juuri ja juuri ottamaan kuvan, sillä  kauriiden kanssa elävä emu-lintu aina yrittää  estää kuvaamisen. Oli todella kirkas päivä,  mikä näkyy kuvista.

Toisen puolen aitauksessa oli erilaisia lintuja kuten värikkäitä kanoja,  kalkkunoita , ankkoja ja muita lintuja  ja sitten nämä kaksi, jotka tuijottivat minua uteliaina. Luulin ensin näitä nuoriksi  vuorikauriiksi, mutta näillä on erilaiset korvat.

Lähdin uudestaan kohti  trooppista puistoa, joka oli nyt auki.

Kuten viime keväänä,  olin nytkin ainoa vierailija trooppisessa puistossa,  ja ainoa mitä kuulin oli lintujen viserrys. Miten ihanan rentouttava paikka tämä onkaan kun puistossa ei ole muita.  

Trooppisessa puistossa on monta erilaista palmua.

Aivan puiston laidalla huomasin Bengalin fiikuksen , jonka ilmajuuret olivat asettautuneet leveästi. Kuulin tuolla  ääntä, joka kuulosti joko vesilinnulta,  tai sammakon kurnutukselta,  mutta ääni tulikin tämän puun latvasta,  joten joku lintu se oli.

Fiikusten ilmajuuret ovat kyllä jännän näköisiä.

Trooppisen puutarhan toinen lampi. Viime keväänä  lammen vesi taisi olla kirkkaampi..

Lopulta tulin appelsiinipuun kohdalle,  joka on jäänne appelsiinitarhasta,  joka sijaitsi  nykyisen Tel Avivin Montefiore-kaupunginosan paikalla.. Appelsiinitarhan  perusti  vuonna 1842 Jaffan rabbi Yehuda Margoza,  joka yhdessä kahden muun kanssa oli ostanut alueen ,  jonne appelsiinitarha perustettiin.  Kun appelsiinitarha lakkautettiin vuonna 1922, jäi tämä appelsiinipuu ainoana jäljelle uuteen kaupunginosaan, 1980-luvun alussa  appelsiinipuu irroitettiin varovasti   ja tuotiin nykyiselle paikalleen  trooppisen puutarhan alueelle. Tänään vanhan puun hedelmät ovat  pienehköjä,  ja huomasin muutamia vasta  maahan pudonneita hedelmiä, jotka poimin kassiini. Napsin myös yhden hedelmän puusta,,,

Trooppisen kierroksen jälkeen jatkoin matkaa, ja ohitin tämän  suuren kuumailmapallon,  joka on joutunut olemaan paikallaan koko korona-ajan.

Sitten ohitin tämän portin, mikä on ensi viikon Samsung  maratoonin reitin varrella.  Korona-vuonna ei maratooniakaan juosta kuten aikaisemmin, vaan se tapahtuu digitaalisessa muodossa,   aplikaation  kautta,  ja tuo portti taitaa olla vain symbolinen portti, sillä  mitään yhteistä juoksemista ei tällä kerralla ole.

Koronasta puheenollen,   pientä laskua on vihdoinkin alkanut näkyä tilastoissa. Se onkin kestänyt kauan, sillä  kun kestää kuukauden ennen täyttä suojaa,   niin se ei heti näy tilastoissa. Toivottavasti   tuo laskusuunta myös jatkuu, nyt kun ei enään ole liikkumisrajoitusta.

Tulin joen kohdalle.

Tuo vesi joessa oli tosi mutaisen näköistä, mutta se voi johtua siitä että osa joen hiekkaisista reunoista  on valunut jokeen sateiden aikana.

Sitten istahdin hetkeksi penkille,  ja  kaksi komistusta , ehkä pariskunta,  kahden tosi upean villakoiran kanssa,  kävelivät ohitse. Ennenkuín sain kännykän kameran esille,  he olivat jo paljon kauempana,  mutta nappasin vähän epäselvän kuvan kaukaa. Kuten kuvasta huomaa, on ollut tosi lämmintä,  ja  minulla ei ollut vettä mukana, alkoi olla jo liian lämmintä enkä  mennytkään puiston siihen kohtaan mistä yleensä poimin villiyrttejä.  Päätin kävellä  sinne missä minulla on lyhyin matka bussille.

Tulin puiston alueelle joka on lähellä  asumuksia.  Jos saisin vapaasti valita missä asua  niin tuolla, sillä tuo puisto on niin ihana ja monipuolinen.

Kahvilakioski joen rannan vieressä.  

Viimeinen paikka ennen poislähtöä oli puiston toinen eläinnurkkaus.

Suloinen vuorikauris pariskunta.