torstai 4. maaliskuuta 2021

Iltapäiväkävely joen varrella

Eilen iltapäivällä teimme eksän kanssa pienen retken  Nahal Sorekin luonnonpuistoon,  joka on keskisen Israelin alueella. Koska lähdimme liikkeelle  vain pari tuntia ennen pimeän tuloa,  puiston  lyhyt reitti oli juuri sopivan pituinen. En ollut koskaan aikaisemmin  ollut tuolla ,  ja ihastuin heti.  Luonto oli vielä ihanan vihreää,  kuten kuvan  kiiltomalvat,  jotka täällä lähialueellani ovat jo aika nahistuneen näköisiä.
Mikä parasta, olimme ainoat ihmiset tuolla puistossa.   Oli ihanan hiljaista ja kaunista.  Tämä on lähellä aluetta missä  Sorek-joki laskeutuu Välimereen. 

Vihreää oli joka puolella.
Puistossa on monta eukalyptuspuuta, mutta puiston eukalyptuspuut näyttivät hieman erilaisilta kuin kodin edessä olevan puiston eukalyptuspuut.
Joen varrella kasvavan eukalyptuspuun juuret olivat muodostaneet ikäänkuin majan .
Tämänkin eukalyptuspuun runko oli aika erikoinen.
Sitten kuului miaou,   ja näimme nuoren kissan, joka seurasi meitä reitin loppuun saakka.  Kissa oli  selvästi tottunut ihmisiin,  ja mietin mistä se oli ilmestynyt tuonne. Lähellä on kibutsi, ehkä sieltä.
Joen varrella näkyi myös useita lintuja, kuten jalo-ja harmaahaikaroita. Näin miten haikara nappasi kalan joesta. Tästä kohtaa on ehkä aiemmin  päässyt toiselle puolelle mutta nyt ei, ellei halua  kastella jalkojaan.  Jossain kyltissä luki että vesi on saastunutta, mutta  eksän mielestä siinä luki niin jotta ihmiset eivät tulisi kalastamaan tuonne. Mene ja tiedä....
Jalohaikara.
Jatkoimme matkaa,  ja kissa seurasi meitä koko ajan.  Toisella puolella on  kilpikonnasaareksi  kutsuttu alue, jossa on kilpikonnia,  mutta sinne ei nyt pääse. Kilpikonnista puheenolleen, Israelin rantaviivalla oli suuri  luonnonkatastrofi toissa viikolla,  kun valtava määrä bensiiniä ja tervaa ajautui   ranta-alueelle myrskyisän viikonlopun jälkeen.  Pienet kilpikonnavauvat  olivat  tervan peittämiä, ja suurin osa kai saatiin pelastetuksi,  ja vapaaehtoiset puhdistivat rantoja, mutta kestää ennenkuin tuollaisen katastrofin jäljet ovat poissa.  Tällä viikolla selvisi  että syypää öljyvuotoon oli Iranista lähtenyt libyalainen laiva,  joka oli tahallaan poistanut  öljyä Välimereen,  ja jota myrsky toi sitten tännepäin.  Ekoterrorismia siis.
Tulimme reitin loppupäähän ,  joka näytti hieman erilaiselta.  Siellä kasvoi  sisalagaavekasveja.   Ensin luulin että nämä ovat niitä agaaveja joista tehdään agavesiirappia,  mutta näistä agaaveista tehdäänkin sisalia, mitä on esimerkiksi kissojen kiipeilypuissa ja raappimistelineissä.
Täällä näkyi jo dyynejä,  ja takana on kibutsi jonka alueella maan suurin desaalinaatiokeskus, jonka kautta saadaan suurin osa juomavedestä täällä. Jos tuonne kiipeää näkyy myös meri.
Kissa  seurasi meitä vielä jonkun aikaa kun kävelimme poispäin, mutta kiipesi sitten eukalyptuspuuhun.
Kissa jäi hiemaan vaivaamaan minua: pääsiköhän se pois puusta, löysikö se sinne missä se saa ruokaa. Toivottavasti...
Alueella kasvoi myös paljon keltasinappia , joka kukkii nyt.,Harmittelin etten ollut ottanut pussia mukaani, ja tungin keltasinapin lehtiä ja kukkia farkkujakkuni taskuihin.  Ne päätyivät salaattiini tänään

lauantai 27. helmikuuta 2021

Helmikuun loppu

Viime postauksessa mainitsin että täällä harkittiin  torstaina alkavaa ilta& yö-lockdownia,  ja sellainen tulikin, ja on voimassa vielä tämän  tulevan illan ja yön.  Sen piti vähentää Purim-juhlaan liittyviä  juhlimisia , mutta  monet järjestivätkin  täysin  rajoitusten vastaisia juhlia päiväsaikaan,  eilen Carmel-torin  alueella, ja tänään Jaffassa.  Ei sitten ihme jos maaliskuun 9.  päivälle kaavaillut seuraavat helpotukset perutaan,  kun  silloin näkyy koronatilastoissa näiden juhlien vaikutukset. Että voikin  suututtaa sellainen:  satoja nuoria ihmisiä, ilman maskeja, ilman turvavälejä   juhlimassa , tosin ulkona  mutta ei sillä väliä. 
Eilen aamulla matkustin bussilla  Tel Avivin keskustaan,  ja ihmettelin kun  ei Purim-juhlaa näkynyt missään, ei ihmisiä naamioasuissa, ei mitään. Normaalisti jo pari päivää ennen Purim-juhlaa katukuvassa näkyy paljon naamioasuisia ihmisiä. Korona on kyllä latistanut tunnelman.  Taisin olla kuitenkin liian aikaisin liikkeellä. Odottaessani toista bussia  maustetorille, katselin bussipysäkin takana olevaa telttaa , jossa voi tehdä ilmaisia  koronatestejä. Takana  on toinen teltta, mistä voi hakea rokotuksen,   ja ainakin Tel Avivissa  rokotteen hakeminen on helppoa,  kun tuo paikka on aivan keskustassa eikä tarvitse  edes aikoja rokotteeseen. Silti olen ymmärtänyt että etenkin nuorten aikuisten parissa on  rokotuslaiskuutta. 
Kun tulin ulos bussista, näin Punahilkan.  Pyysin saada kuvata,   ja  sainkin,  mutta valo-olosuhteet tuolla olivat vähän huonot. Punahilkka ihmetteli miksi hän oli ainoa naamioasuinen, mutta  lohduttelin että myöhemmin varmaan näkyy muitakin.
Ostosten jälkeen  bussilla asuinkaupunkini Holonin keskustaan,  ja kaukaa näin nämä kamelit, mutta ne eivät olleetkaan oikeita kameleita. Muistin että  vaikka kaupungin perinteinen Purim-karnevaalikulkue oli peruttu jo toisen kerran,  kaupunki halusi kuitenkin järjestää jotain  värikästä asukkaille. 
Hän oli pukeutunut morsiameksi.....

En tiedä mitä tämä asu esitti, mutta siihen oli käytetty paljon lusikoita ja muita keittiöstä löytyviä  välineitä.... Teepannu keikkui miehen pään päällä.
Elävä patsas,  jota ensin luulin ihan värikkääksi , elottomaksi patsaaksi, mutta ihan oikea ihminen siellä olikin.
Vastaan tuli oranssiasuinen keppikävelijä.   Ehkä tämän piti olla viime vuoden peruutetussa Purim-kulkueessa, sillä kulkueissa on yleensä aina myös korkeita keppikävelyhahmoja.
Sama vielä takaapäin.
Jatkoin kävelyä ja ohitin nämä kaksi hahmoa.
Sitten vastaan tuli tällainen hahmo. Ei aavistustakaan mitä  tuo kultainen hahmo esitti, mutta mieleen tuli Intia. Satu?
Sama takaapäin.
Kävelin kohti bussipysäkkiäni.  Pikkutytöille prinsessa-asu on  aina se paras.
Päätin matkustaa bussilla pari pysäkkiä eteenpäin omasta pysäkistäni,  sillä olin lukenut että vanhan ostokeskuksen aukio on yksi 4 paikasta minne kaupunkin on järjestänyt jotain, etupäässä lapsille.
Sielläkin oli korkea oranssipukuinen hahmo.
Sama takaapäin. Tuolla oli hieman tungosta. Kaikilla oli maskit , mutta toivon että he olivat myös rokotettuja.
Yritin katsoa mikä aiheutti tuon pienen tungoksen.
Syy tungokseen oli keijukainen,   joka puhalsi ilmapalloja lapsille.

Hyvää helmikuun loppua ja kevään odotusta💚

maanantai 22. helmikuuta 2021

Purim-muistoja

Purim-koristeita supermarketissa

Torstaina täällä on taas vuoden hauskimman juhlan, purimin , aatto.  Vuosi sitten  rajut koronarajoitukset alkoivat juuri  purimin aikaan,  ja harmittelin silloin sitä että asuinkaupunkini vuotuinen purim-karnevaalikulkue oli peruttu, sen jälkeen kun koko vuoden oli työskennelty hahmojen , pukujen ja tanssien parissa. Ja koska korona, ei tuota kulkuetta ole tänäkään vuonna.  Hallituksen pitäisi päättää tuleeko  yösulku torstain ja   perjantain välille, sillä täällä pelätään mahdollisia kiellettyjä purim-juhlia silloin.    Ja ihan syytäkin on niitä pelätä,  sillä kun  kaupat ,torit , kauppakeskukset,  kuntosalit ja kulttuuritapahtumat (vain sellaisille joilla takana 2 rokotetta)  avautuivat  eilen sunnuntaina,  niin koronakerroin onkin heti pompahtanut ylöspäin.  
Lähiseudun  jättimarketin toiseen kerrokseen vievien rullaportaiden alla oli suuri valikoima  erilaisia  koreja. Purimin aikanan on tapana antaa ruoka& herkkulahjoja muille,  ja tuolla oli kaikenlaisia  pieniä makeisia,  naksuja ja muuta joita voi kerätä koriin ja paketoida sen sitten nätisti.
Koska  tänä  vuonna ei ole mitään suuria Purim.-juhlia eikä tapahtumia, päätin tehdä tänne koosteen edellisten vuoden  paraateista ja ihmisistä. Tämän perheen  näin viime vuonna kävelykadulla, juuri ennenkuin  alkoi ensimmäinen lockdown.  Paraati siis peruttiin viime vuonna,  mutta monet juhlat olivat silloin koronalinkoja, joista tartunnat lähtivät leviämään.
Tämä hassu vaatekaupan ukko on joka vuosi aika hassun näköinen. Näin hänet tänään , ja kysyin aikooko hän  naamioitua,  ja hän sanoi että aikoo naamioitua hmmmm.... huoraksi... No se pitää nähdä;D
Tästä eteenpäin  kuvia edellisvuosien purim-kulkueista, joissa pääosassa ovat aina lapset ja nuoret. 

Beatles
Haaremitanssi
Mitäköhän tapahtui hahmoille joita valmistettiin kokonainen vuosi viime vuoden paraatia varten.Toivottavasti niitä voidaan käyttää tulevina vuosina.

Angry Birdsit joitakin vuosia sitten.

Intiaaneja
Tällä miehellä oli hieno asu,
Kukkaistytöt

Minni Hiiret
Papukaija
Merirosvot
Pikku Chaplinit
Intiaanitytöt
Värikästä menoa
Sadetakit
Toivottavasti ensi vuonna tilanne on sellainen että kulkue voidaan taas järjestää.

torstai 18. helmikuuta 2021

Melkein kesästä talveen

Kumkvattipuu kävelykadun varrella. 

Sää on kyllä tänä vuonna ollut aika kumma täälläpäin:  talven sijaan kesäistä säätä viikkokausia,  mutta nyt eilen saimme sitten kunnon minitalven.
Pitkään oli tällaista säätä.......

Eilen oli sitten tällaista ihan pohjoisessa.  Minä en päässyt tällaisia lumisia maisemia näkemään, mutta  ystäväni ja entinen vuokraisäntäni pohjoisessa  lähetti nämä kuvat,  jotka on otettu Beit Jannin druusikylässä. Beit Jann sijaitsee todella korkealla,  ja jos on kylmää niin sinne tulee helposti lunta, mutta tällä kertaa lunta taisi tulla vähän enemmän. Myös Jerusalemissa satoi lunta,  mutaman vuoden tauon jälkeen.
Täällä   rannikkoalueella lumen sijaan satoi kunnolla lähes koko päivän, ja välillä tuli rakeitakin. Tuuli oli niin hurja että  välillä pelkäsin että ikkunan edessä olevat jakarandapuut katkevat; ne nimittäin tosiaankin heiluivat kunnolla tuulen voimasta. Tänä aamuna oli kylmää mutta taivas kirkastui ja on aurinkoa. Päivää ennen myrskyä  kävelin  torin vieressä olevalla kävelykadulla.
Oikeastaan katu , harmikseni, ei ole enään pelkkä  kävelykatu, sillä alueen asukkaat ja kauppiaat saavat nyt ajaa siellä aamulla sekä parkkeerata autojaan.   Normaalina aikana tällä kadulla on myös käsityöläistori kaksi kertaa viikossa.
Uusi talo kävelykadun varrella.  Toisin kuin useimmat rakennukset kadulla,  tämä on täysin uusi talo eikä restauroitu vanha talo, mutta  aika hyvin tuo talo sopii tuonne.

Koronaluvut täällä ovat laskeneet sen verran että ensi viikolla avataan torit , katukaupat ja  kauppakeskukset, pitkästä pitkästä aikaa.   Tosin kauppakeskuksissa kaikki kaupat  eivät avaudu sillä  lomautetut saavat työttömyysrahaa kesään saakka, ja monella kaupalla on ollut vaikeuksia  saada työntekijöitään töihin , koska  työttömyysrahan ja palkan  ero ei ole suuren suuri. Aika absurdi tilanne.
Minusta on mahtavaa että minulle rakas Carmel -tori avautuu taas kunnolla, mutta kolmannen pitkän sulkemisen jälkeen monen monta kojua on mennyt nurin. Pitää toivoa että torit saavat nyt olla  auki kun on jo vuosi kulunut siitä kun kaikki rajoitukset alkoivat. 
Kangaskaupan ikkunasta kuvattu 
Myös pienet kulttuuritapahtumat (vuoden tauon jälkeen!!!) kuten konsertit, teatteriesitykset ym., pienimuotoisesti ja rajoituksin,  avataan yleisölle, mutta vain sellaisille jotka ovat saaneet  2 rokotetta.  Terveysministeriön sivuilta on voinut täyttää lomakkeen ja ladata itselleen ns. vihreän rokotustodistuksen,  jonka  QR-koodin avulla voi todistaa että rokotukset on saatu. Mutta   selvisi että niistä voi tehdä väärennyksiä,  ja sellaisia on sitten myyty.  Mutta on varoitettu  että jos esittelee väärennöksen ,  siitä voi saada jopa vankeutta,  joten myös tuon  minunkin saamani vihreä rokotustodistus on näköjään väliaikainen nykyisessä muodossaan.

Ravintolat,kahvilat ja baarit eivät sen sijaan vieläkään aukene,  vaan voivat myydä vain take away-annoksia.

Hyvää loppuviikkoa: