Taidetta taloissa joita ei kohta enää ole

Muutama päivä sitten näin television uutislähetyksessä jutun Tel Avivin keskustassa sijaitsevasta 2 vanhasta talosta,  jotka  pian puretaan,   ja jotka toimivat pop-up-museona 10 päivän ajan, ennen  purkamista. Oli ihan pakko mennä katsomaan  tuota ainutlaatuista museota, ennenkuin se häviää  kokonaan. Eilen kävin museokierroksella.

Tässä talot joita kohta ei enää ole. Kaksi toisiinsa kiinni rakennettua taloa,  molemmissa 4 kerrosta ja 24 asuntoa yhteensä.  150 taiteilijaa saivat  luoda taidetta asuntojen huoneisiin,  keittiöihin,  vessoihin ja kylpyhuoneisiin. Kun nämä  talot puretaan,  niiden tilalle rakennetaan 2 uutta , korkeaa taloa,  ja näissä taloissa asuneet ihmiset saavat  uuden asunnon uudesta talosta, ilman että joutuvat siitä maksamaan. Hyvä tilanne sekä  asunnonomistajille että rakennuttajalle,  joka myy ne asunnot jotka eivät mene entisille asunnonomistajille. Viereiset talot ovat aika samanlaisia,  50-60 luvun taloja, joten ehkä nekin joku päivä puretaan uuden alta.

Illalla  jonot tuonne olivat kuulemma tosi pitkät, mutta en ollut varautunut siihen että myös aamulla olisi pitkä jono. Ja se oli hurjan pitkä! Odotin jonossa puoli tuntia, ja jono liikkui tosi hitaasti sillä  vain tietty määrä ihmisiä päästettiin kerralla sisälle, ja kaikkien koronapassit tarkistettiin myös. Eilen oli tosi lämmin päivä,  ja aurinko paahtoi välillä  tosi kuumasti, mikä teki odottamisesta vähemmän miellyttävää, mutta loppujen lopuksi odottaminen kannatti. Sisäänkäynnissä jaettiin esite, jossa oli jokaisen huoneen luoneen taiteiljan nimi. Ensimmäisen kuvan huone taisi olla ihan ensimmäisessä asunnossa talossa nro 11. Tässä tulee nyt iso määrä kuvia, mutta haluan ne tänne talteen.

Tästä huoneesta tuli  Van Gogh mieleen.  Huoneen loi  taiteilija nimeltä  Ana Kogan, joka tekee  seinämaalauksia.  Istuin hetken tuolilla, ja  tuntui kuin olisin maalauksessa.

Jonkun entinen vessa...

Useita keittiöitä oli muokattu ihanan värikkäiksi, kuten tämä pinkki keittiö.

Lisää pinkkiä

Portaikot olivat täynnä seinämaalauksia.

Sininen keittiö. Oli muuten mielenkiintoista nähdä asuntojen keittiöt, vaikka ne eivät enää olletkaan siinä asussa missä olivat vielä joitakin viikkoja sitten kun ihmiset vielä asuivat näissä asunnoissa.

Mustavalkoista.

Käytävän päässä oli mustavalkoiseksi muokattu keittiö.

Toinen mustavalkoinen keittiö.

Tässä mustavalkoisessa keittiössä  oli muutama mielenkiintoiseksi maalattu esine, kuten tämä. Myöhemmin kun katsoin kuvaa,  mietin että onkohan tämä kuulunut ennen duunausta mahdollisesti johonkin vessaan tai vastaavaan.....  

Myös muut  mahdollisesti asuntoon jätetyt tavarat olivat saaneet uuden ilmeen.

Kylpyhuone.

Jokaisen kahden asunnon välisiin seiniin oli tehty oviaukot.

Kyllä riittää vessapaperia pitkään,  ja vielä kullattuna;D

Huoneen kaikki pinnat maalattu

Merellinen huone.

Paljon punaista.

Yhden huoneen seinillä oli erivärisiä pienistä esineistä ja leluista muodostettuja asetelmia.  Tässä punainen asetelma.

Seiniltä löytyi useita seinämaalauksia.

Huone kuin satukirjasta.

Tälläkin maalauksella oli luotu jännä efekti huoneeseen.

Oranssi huone

Nallen huone

Muutamassa huoneessa oli maksettu mainos, ja tässä Yango Delin,  eli ruokalähettipalvelun huone. Camparilla  ja Tanqueray Ginillä oli myös huone, ja etenkin joku taiteilija oli luonut Tanqueraylle upean vihreän huoneen,   mutta kuva ei onnistunut.

Keltainen kylppäri. Keltainen on kyllä tosi piristävä väri :)

Ihastuin tähän keltaiseen keittiöön, jossa oli sitruunaa kaikessa muodossa, ja hyllyt täynnä oikeita sitruunoita. Myös vasemmalla oleva seinä, joka ei tässä näy, oli sitruuna-aiheinen.  Sitruunakeittiön oli luonut  Rotem Nadya Barkai,  jonka Instagramissa upeita luomuksia.

When life gives you lemons....

Lisää seinämaalauksia.

Kasvihuone , oikeilla kasveilla.

Eräässä huoneessa peili vangitsi kuvaan....

Tässä oli jänniä tuoleja, ja muutenkin mielenkiintoisia yksityiskohtia,

Ennen tässä oli jonkun olohuone...

Tämä oli yksi pysäyttävimmistä töistä tuolla.  Tässä valokuvaaja ja videotaiteilija  Michael Liani oli luonut yhdessä floristin kanssa  teoksen joka yhdisti  valokuvaa (Liani kuvannut 2 ystäväänsä tähän) ,  kasveja ja ääntä.  

Molempien talojen  viimeiset kerrokset yhdistävät seinät oli poistettu,   ja sieltä löysin tämän viimeiseksi kuvaamani kohteen,  jossa  Bendaaart-nimimerkin  3D-töitä.  Tuntuu oudolta että  viikon kuluttua  maalattuja seiniä  ei enää ole ,  eikä kohta näitä talojakaan.  Tuolla kiertäessä tuli muutama kerta mieleen että  olisi mielenkiintoista tietää kuka asui  tietyissä asunnoissa.   Tämä oli  todella mielenkiintoinen  ja inspiroiva taidetapahtuma .

Hyvää Runebergin päivää huomenna.  Päivä on myös se päivä jolloin tämä blogi täyttää 13 vuotta:)

Salainen puutarha

Toissa viikolla näin  pitkästä aikaa  Glorian, kolumbialaisen ystäväni, joka on miehensä kanssa  ollut ekstra varovainen koko 2 koronavuoden aikana,  niin että meidän torstai-tapaamisista tuli todella harvinaisia. Gloria asuu Tel Avivin keskustan alueella,  ja sovimme  että kävelen torilta päin hänen suuntaansa,  ja  hän kävelee taas minun suuntaani, kunnes kohtaamme. 

Kävellesseäni  ohitin kahvilan,  jossa en ole koskaan ollut,  ja huomasin että sieltä näkyi ovi ulkopihalle.  Gloria oli painottanut ettei halua istua missään sisällä,   joten kun kohtasimme,   kerroin että löysin paikan missä on ulkopiha.  Oli aika lämmin päivä,  mikä sopikin hyvin ulkona istumiseen.

Astuimme sisään ja kadun puolella oleva kahvila&baari näytti viihtyisältä,  mutta teimme siellä vain tilauksemme,  ja astuimme ulos takapihalle.

Pihaterassi oli todella suuri,  ja siellä oli erilaisia tuoli -ja pöytäryhmiä.  Selvisi että pihaterassi on osa Assemblage-putiikkihotellia,  Muistin lukeneeni jotain hotellista  ja sen kahvilasta joitakin vuosia sitten, avajaisten yhteydessä,  mutta ajan myötä unohdin jutun.  Hotelli ja kahvila&baari sekä ulkoterassi sijaitsevat 100-vuotiaassa rakennuksessa. Asuin aikoinaan ihan rakennuksen lähellä, mutta silloin lähialueella ei ollut mitään niin kiinnostavaa kuten nyt.  

Olimme ainoat asiakkaat  sinä aamuna. Vasta myöhemmin sinne tuli muutama ihminen. 

Pidin siitä että vaikka  sisällä oli kalliimman puoleinen  putiikkihotelli,  pihan koko ulkosivu oli jätetty käsittelemättä, ja siinä oli kaunista ajan patinaa.

Tuolla oli niin mukava istua ,  emmekä edes huomanneet ajan  kuluvan. Vietimme  terassipihalla muutaman tunnin. 

 Meidän istuessa  joku hotellin työntekijöistä kävi poimimassa ensimmäisen kuvan minisitruunat, ja asetti ne pöydälle. 

Tästä mennään kadun puolen kahvilaan. Kun astuimme ulos kadulle,  tosi mukava mies, en tiedä oliko hän  hotellin johtaja tai jotain muuta,  sanoi  että meidän on ehdottomasti nähtävä myös hotellin galleria.  Muistissa oli hieman kylmempi vastaanotto vihreän talon galleriassa, täällä mies hotellista lähes vaati että meidän on nähtävä galleria.

Hän johdatti meidät  sisälle hotellin puolelle,  (tuosta näkyy hieman ulkoterassia) ja kertoi  että hotellin  galleria on portaikkogalleria, ja että siellä nyt on valokuvanäyttely  Tel Avivin yöelämästä 90-luvulla. Tel Avivin yöelämä oli erityisen vilkasta  ja osittain  dekadenttia  silloin.   En itse kokenut sitä sillä asuin silloin Suomessa. 

90-luvun underground -yöelämää.. Valokuvaaja on  tänään tosi tunnettu, jonka töitä    on esitetty myös ulkomailla,  mutta kuvia ottaessaan hän oli vielä nuori, aloitteleva valokuvaaja. Aika erikoista sijoittaa  galleria portaikkoon.

Koska olimme jo itse hotellissa, päätimme hieman katsoa miltä siellä näyttää. Koko hotellissa on vain 20 huonetta. 

Yhden huoneen ovi oli auki, koska siellä oli juuri siivooja,  ja kun näin nämä  lamput, pyysin kurkistaa pikaisesti  miltä huone näyttää.   Huoneessa oli pieni parveke pihalle päin  ja nämä lamput olivat kyllä tosi jännät!

Ylimmässä kerroksessa on kattoalue, ja sielläkin oli muutama näyttelyn kuva.

Tämä oli tosi jännä, ehkä joku lepotuolin tapainen? Katolla pitäisi myös olla kahvila, mutta se on auki vain kesällä.

Lukija hotellin katolla. Täälläkin paikat oli jätetty rosoisen näköiseksi.

Alas kävellessä näkyi taas jännä lamppu. Kun tulimme ulos hotellista, törmäsimme  taas mukavaan hotellin johtajaan? , ja kysyin häneltä miten hotelli pärjää kun ei ole turisteja.  Hän kertoi  että heillä on pitkäaikaisia  täkäläisiä vieraita,  ihmisiä jotka Tel Avivissa työn takia,  tai ihmisiä joiden pitää olla karanteenissa  ym. Näin ovat myös  muut  kaupungin hotellit pärjänneet joten kuten,   ja esim. yhdessä halvemmassa hotellissa on asunut nuoria jopa kuukausien ajan,  ja  huonevuokra  joskus jopa halvempi korona-ajan hotellissa kuin  jos vuokraisi asunnon, etenkin kun huonevuokraan sisältyy vesi, sähkö ja netti.

Talvemme täällä on jatkunut jo 2 viikkoa,  ja  talvitakkia olen käyttänyt useastikin, toisin kuin viimeisimpinä vuosina. Ja viime yönä  Elpis-lumimyrsky,  joka toi lunta  Turkkiin  ja Kreikkaan, saapui tännekin , tosin hieman lauhtuneena,  ja toi lunta myös  Jerusalemiin, ja tänä aamuna  Jerusalemin asukkaat heräsivät lumisessa kaupungissa.  Tässä kuvassa   Israelin presidentti Yitzhak  Herzog leikkii lumisotaa   vaimonsa kanssa presidentin virka-asunnon pihalla.  Ja kun  täällä  ihan pohjoisessa on joka vuosi  lunta  mutta Jerusalemissa vain noin kerran  viidessä vuodessa, lumentulosta tehdään tosi iso juttu;D Minun alueellani satoi korkeintaan rakeita...

Vuoden ensimmäinen retki

Eilen  olin vuoden ensimmäisellä retkellä,  kun ajoimme eksän kanssa Juudean vuoriston alueelle, lähelle Jerusalemia.  Eilen  oli myös   muutamien sade-ja pilvisten päivien jälkeen kaunis aurinkoinen päivä .

Kulunut viikko on ollut vuoden kylmin viikko täällä,  ja  pitkästä aikaa  tuli käyttöä talvitakille.  Kylmintä oli muutamana aamuna ja iltana, kun lämpötila putosi  6 asteeseen,   ja kylmin sisälämpötila oli 10 astetta. Minua tuo  alhainen sisälämpötila ei erityisesti ole häirinnyt; minulla on kyllä  pieni infrapunalämmitin, mutta en edes ottanut sitä esille, vaan lisäsin vaatteita,  eli tällä viikolla olen tarvinnut täällä aika harvinaista kerrospukeutumista:)  Aivan pohjoisessa ja vuoristoisilla alueilla satoi lunta,  ja Jerusalemissakin satoi hieman lunta,  mutta ei tarpeeksi. Jos muistan oikein , viime vuonna ei ollut näin monta kylmää päivää.   Vieläkin on aika viileää aikaisin aamulla ja illalla, mutta esim. eilen illalla mittari näytti 12 astetta ulkona, eli ei enää niin kylmää kuin alkuviikolla.

Aloitimme aamun aivan ihastuttavassa  kahvila-ravintolassa , joka  sijaitsee orkidea-kasvihuoneessa.    Tässä ravintolasalissa oli vain yksi orkidea, mutta paljon muita kasveja,  ja jopa banaanipuu. Kaikki kasvit lisäsivät kyllä tunnelmaa.

Viereisessä huoneessa olikin monta orkideaa sekä muita kasveja, joita myydään tuolla.  Tässä huoneessa oli liian lämmintä, kasvien vuoksi,  joten istuimme edellisen kuvan ravintosalissa.  Kasvihuoneravintola  sijaitsee Maale HaHamisha-kibbutsin alueella,  ja  toimi aikaisemmin orkideakasvihuoneena, kunnes paikassa oli tulipalo.  Kasvihuoneessa ei ollut mitään muutamaan vuoteen, kunnes kibutsissa asuva pariskunta päätti kunnostaa paikan , ja avata siellä kahvila-ravintolan sekä kasvikaupan.  Aivan ihana paikka, ja olispa tuo lähempänä...

Kaunis ardisia-kasvi.

Orkideat ovat kyllä niin kauniita:) En ole koskaan yrittänyt kasvattaa orkideaa, mutta kun asuin  Venezuelassa,  näin orkideoitten kaupustelijoita tienvarsilla,  ja orkidea onkin Venezuelan kansalliskukka.

Kibutsin alueella on tämä Varsovan geton taistelijoiden muistomerkki.

Maaleh HaHamishan kibbutsi sijaitsee Juudean vuoriston korkeimmalla paikalla,  876 metriä meren pinnasta, ja sieltä onkin hyvät näkymät. Taivas oli tosin niin kirkas etten edes nähnyt mitä kuvasin;D  , mutta tämä taitaa olla osa Abu Goshin kylää.

Zoomasin  kuvan Abu Goshin moskeijasta.  Abu Goshissa sijaitsee myös kaunis keskiaikainen luostari, ja  kylän pääkatu on täynnä ravintoloita, jonne tullaan syömään kaukaakin.

Orkideakahvilan jälkeen ajoimme  toiselle muistomerkille, jonka tornista mahtavat näkymät. En ensin ajatellut kiivetä tuonne,  sillä  jotkut rappuset näyttivät hieman hatarilta ja olivat tuettu metallilla, mutta lopuksi kävelin ylös, aika monta rappusta. Ylhäällä tuuli kovaa ja oli kylmää, mutta näkymät olivat huikeat.

Tämä oli yksi näkymistä, ja tuon valkoisen talon katolla on kyllä sielläkin hienot näkymät alas laaksoon.

Seuraava etappi oli Ein Rafan arabikylä,  jonka lähellä vesilähde, jonka  eksä halusi näyttää minulle.  Jätimme auton hieman kauemmaksi, ja kävelimme kohti lähdettä,  ja en voinut olla kuvaamatta tätä hieman palatsimaista taloa.   Yleensä arabikylissä  tällaisissa taloissa asuu koko laaja perhe, ja 4-kerroksiseen taloon takuulla mahtuu isokin perhe.

Vesilähteen viereen on rakennettu pieni  allas, johon virtaa lähteen vesi.    Viereisestä kalliosta tippui  vettä , ja kuului ihanaa veden solinaa. Eksä maistoi vettä ja sanoi että se on tosi raikkaan makuista.

Kävellessämme vesilähteelle ohitimme  tämän kahvilaravintolan,  ja muistin joskus lukeneeni paikasta.  Lähes kaikki muut paikat olivat kiinni. 

Lähteen jälkeen menimme sisälle tuohon kahvilaravintolaan. Paikan nimi, "Shanklish"  , tarkoittaa Libanonissa ja Syyriassa suosittua  juustoa, joka muotoillaan pallon muotoiseksi, ja jota syödään joko pehmeänä versiona , tai  kuivempana versiona.

Koska olimme syöneet aamiaista muutama tunti aikaisemmin , edellisessä paikassa, otimme tuolla vain juotavaa. Eksä tilasi Salep-juoman, jota täälläpäin kutsutaan  sahlabiksi,  mutta on alunperin peräisin turkkilaisesta keittiöstä ,  ja Turkissa se onkin suosittu lämmin talvijuoma. Ottomaanit toivat juoman tälle alueelle. Juoman kanssa tuli kookoshiutaleita, kanelia ja  pistaasipähkinää, joita lisätään juoman sekaan.

Minä tilasin arabialaisen kahvin, joka oli hyvää.

Shanklish-kahvilaravintolassa myydään myös  shanklish-juustoa,  joka näkyy tuossa ylempänä ,  lasipurkissa. Hyllyillä oli myös zaatar-yrttimaustesekoituista, tahinia, labane-jugurttijuustoa  sekä jameed-jugurttijuustoa, joka on kotoisin  beduiinien keittiöstä.  Se valmistetaan  joko lampaan-tai vuohenmaitojugurtista, ja sitä kuivataan koviksi ja hyvin suolaisiksi palloiksi.  Maistoimme  palestiinalaista  oliiviöljyä, joka oli todella hyvää, mutta aika kallista.

Tännekin olisi mukava tulla uudestaan.  Päivän retki oli todella mukava ja tuli taas nähtyä ja koettua kaikenlaista.  Kaunista viikonloppua toivotellen💓