lauantai 7. elokuuta 2010

Huh hellettä!

Tänään on tosi kuumaa! Jopa sisällä. Eilenkin oli kuumaa,mutta kosteusprosentti oli hieman alhaisempi,joten ei ihan kauhean pahalta tuntunut.Suomessakin on tänään kuumaa, vaikkei ihan näin paljon;näin Ilta-Sanomista.
Eräs toinenkin näyttää kärsivän kuumuudesta. Bambi ei jaksa muuta kuin löhötä sohvalla....

perjantai 6. elokuuta 2010

Iloa kankaista

Kesäkuussa kirjoitin Tel Avivin keskustassa olevalta kangaskauppoja täynnä olevalta kadulta löytämistäni Vallilan kankaista.Innostuneena ostin niitä ensin 
6 eri kuosia. Kuvasin ne eilen ja yhdistin kuvat kollaasiksi,ja huomasin nyt,että olisi kai pitänyt silittää kankaat ennen kuvaamista,mutta kyllä ne silti näyttävät hyviltä. Tuo oikean alanurkan vihreäkukkainen kangas peittää nyt pöytääni,ja vasemman ylänurkan vihreä kangas taas on tuolin päällä.Asetin kankaat sohvalle kuvausta varten ja sohva näytti erilaiselta joka kerta,joten voisin käyttää näitä myös siihen tarkoitukseen:vaihtaa välilä sohvan ilmettä.
Ja koska olen Helsingistä alunperin kotoisin,en voinut vastustaa tätä Bulevardi-kangasta. (tämäkin oli vähän silityksen tarpeessa...)

Näihin kankaisiin hurahtaneena (vaikken osaa ommella..) kävin katsomassa Vallilan sivuilta syksyn kangasmalliston uutta värimaailmaa,joka on aivan ihana!

tiistai 3. elokuuta 2010

Kierros Jaffassa blogiystävän kanssa

Viime viikolla tavatessani blogiystäväni Mimi sovimme  samalla uudesta tapaamisesta tälle viikolle koska molemmilla oli sopivasti vapaata aikaa.Olimme alustavasti suunnitelleet,että menemme Jaffaan ,ja vaikka tänään oli kuumaa ja mielettömän kosteaa,suuntasimme sinne. Laitan tänne kuvia tämänpäivän kierroksesta.
Kävelimme rannan puoleista tietä.Yksi hyvä puoli kuumassa ilmassa oli se,että ihmisiä näkyi tosi vähän eikä missään ollut jonoa;kuka hullu nyt meitä kahta lukuunottamatta vapaaehtoisesti kävelee ulkona pitkään,kun voi olla sisällä ilmastoidussa tilassa..
Parilla seinällä kasvoi kaprista:tuossa näkyvät kapriksen nuput ja sen kaunis kukka. Nuo  nuput tuossa olivat vielä liian varhaisessa vaiheessa,joten niitä ei voinut noukkia. Kaprishedelmähän on kukan nuppu.Mimi tietää kaiken kasveista:-)
Nälkä yllätti,ja menimme syömään Mimin suosittelemaan ravintolaan. Ensin pöytään tuotiin alkupalasalaatit ja sen jälkeen grillattu,tänä aamuna merestä pyydetty kala, kultaotsa-ahven (kiitos Allu)Mielettömän hyvää;grillattu kala on herkkua!
Ruuan jälkeen kävelimme Jaffan kirpputorille
Uuden pienen italialaisen ravintolan vieressä valokuvaaja kuvasi annoksia ravintolan nettisivuja varten,ja minä taas valokuvasin valokuvaajaa....Alueelle on muutenkin ilmestynyt uusia kauppoja,ravintoloita ja kahviloita;kirpputori elää muutosten aikaa:viereen on valmistunut useita kalliinpuoleista rakennusta,ja uusien asukkaiden myötä alue on tullut trendikkäämmäksi. Mutta onneksi vanhaakin on sopivasti jäljellä...

Yhdessä uudessa kahvilassa kävimme juomassa kahvit.Aika hieno kuvio tuossa kahvin pinnalla.

Kahvilan vieressä olevan kaupan ikkunassa oli vaikuttavan näköinen puuhevonen.Menimme sisälle katsomaan heppaa tarkemmin ,ja sisältä paljastui yksi upeimmista  täällä näkemistäni huonekalu/sisustuskaupoista.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Tanssifestivaaleilla

Keskiviikkona matkasin Karmieliin,jossa asuin jonkun aikaa parisen vuotta sitten, ennen nykyistä kotikaupunkiani. Karmielissa oli juuri käynnissä vuotuiset tanssifestivaalit,jotka olivat alkaneet tiistaina ja loppuivat eilen torstain ja perjantain välisenä yönä.Olen tainnut ennenkin mainita,miten 50 000 asukkaan unelias pikkukaupunki kerran vuodessa herää kuin Ruususen unesta festivaalin aikana,jolloin kaupunkiin virtaa 3 päivän ajaksi tuhansittain tanssin ystäviä. Festivaaleilla on ohjelmaa ympäri vuorokauden ja siellä on samaan aikaan myös markkinat,joten hulinaa riittää.
Yövyin kuvassa näkyvien ystävieni D:n ja M:n luona. Asuessani kaupungissa oli D vuokraisäntäni ja meistä tuli hyvät kaverit. D parka oli kaatunut pahasti moottoripyöränsä kanssa ja joutui kävelemään kepin varassa.Ylläoleva kala on heidän akvaariostaan.
Festivaalin jokaisena iltana on suuri näytös kaupungin amfiteatterissa ,jonne mahtuu 25000 katsojaa. Menin keskiviikon näytökseen,jossa oli erilaisia tanssiryhmiä,esimerkiksi Chilestä,Kolumbiasta,ja Brasiliasta,sekä lauluartisteja. Yllätyksenä oli muisto 80-luvulta,eli Samatha Fox. Ei muuten laulanut yhtään hullummin.Lopuksi oli aika vaikuttava ilotulitusnäytös.Säälin koiria ja kissoja.....joille ilotulitukset ovat kidutusta....
Aamulla näytti pilviseltä,mutta ilma oli kuuma!. Pian tuli aurinkokin esille ja menimme M:n kanssa kaupungille katsomaan ,mitä  oli muuttunut sitten viime käyntini. 
 Jaoimme superherkullisen valkosuklaa-passionhedelmäleivoksen kaupungin upeassa Art de Coco suklaakahvilassa,jossa on lukematon määrä taideteoksen näköistä suklaista leivosta (joita ei saa kuvata) Leivoksen päällä oli myös punaisia viinimarjoja,joita en ole koskaan täällä nähnyt,mutta joita näköjään kasvatetaan aivan pohjoisessa.Himoan herukanlehtiä,jotta pääsisin taas tekemään Louhisaaren juomaa...
Päätin tulla takaisin jo eilen,vaikka olin alunperin suunnitellut palaavani tänään perjaintaina. Matka takaisin kotiin kesti ikuisuuden, sillä bussi-juna-bussi-matka oli täynnä odotusta välillä.Junalla matkustaminen on mukavaa ja harmi,ettei tuonne Karmieliin ole vieläkään tullut junaa,vaikka sellaista luvattiin sinne jo sillon pari vuotta sitten kun siellä asuin.Nyt jouduin ensin ottamaan bussin Akon kaupunkiin,josta sitten juna Tel Aviviin,ja taas bussi kotiin.Junalla matkustaminen on täällä muuten edullista:noin 2 tunnin matka maksaa vähän yli 7 euroa.Ja junat ovat ihan hyvät.
Illalla Tel Avivissa oli vuotuinen kaupungin järjestämä ilmainen klassinen puistokonsertti;ohjelmistossa tällä kertaa Bizetin Carmen. Olin matkan jälkeen aivan naatti,enkä millään olisi jaksanut mennä tuonne konserttiin,mutta huomasin,että nettilehden sivuilla oli suora lähetys puisto-oopperasta.Oli ihan mukava katsoa sitä sohvalta,vaikkei se puistokonserttia ihan korvaakaan.Carmenin roolin veti täkäläinen mezzosopraano Rinat Shaham,jota pidetään yhtenä parhaimpana Carmenin roolin tulkitsijana.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Tapaaminen tutun bloggariystävän kanssa

Tänään tapasin taas tutun täkäläisen englanninkielisen bloggariystäväni, Mimin. Mimi oli joku aika sitten tullut takaisin Yhdysvalloista ja minä taas Suomesta. Aloitimme torilla,jossa etenkin suuret nektariinit näyttivät houkuttelevilta. Olin unohtanut ladata kameran,joten kuvia ei tullut oikein siellä otettua.
Jatkoimme Nahum Gutmanin museoon. Gutman oli täkäläinen taiteilija,jonka aktiiviset taiteilijavuodet olivat viime vuosisadan alkupuolella.Hän oli  kuvataiteilija ja kuvanveistäjä, ja sekä kirjoitti että kuvitti lastenkirjoja. Pidän paljon Gutmanin värimaailmasta;tosin museossa oli enemmän hieman tummempia öljyvärimaalauksia kuin akvarelleja,jossa värit ovat mielestäni ihanat. Kollaasin vasemmassa alanurkassa näkyy taiteilija itse vaimonsa Doran kanssa.
Esimerkiksi tässä työssä värit ovat mielestäni upeat.  28.7 edit.Tajusin vasta nyt,että olin erehtynyt ylläolevan kuvan suhteen.Se olikin toisen täkäläisen,saman ajanjakson taitelijan,Reuven Rubinin,taulu.

Oli taas mukava tavata Mimiä .Mimi ja 2 muuta minulle tuttua täkäläistä, ,englanniksi kirjoittavaa ruokabloggaria,ovat avanneet uuden englanninkielisen sivuston,jossa juttuja ruuasta, täkäläisestä ruokakulttuurista ja siihen liittyvistä asioista.Tosi hyvän näköinen sivusto...

Nettiyhteyteni on pahasti oikutellut viime päivien aikana.Modeemi alkaa ehkä osoittaa väsymisen merkkejä.Kuvien lataaminen kesti hurjan kauan,mutta huomenna aikaisin aamulla on pelastus,eli teknikko tulossa katsomaan missä vika.Toivottavasti saa nettiyhteyteni taas toimimaan kunnolla....

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Sunnuntaiklassikko 25.7


Sunnuntaiklassikkona tällä kertaa kaunis ja romanttinen  kappale Frankie Avalonilta "All of Everything". Huomenna ,maanantaina, täällä vietetään Tu B'Avia,joka täällä vastaa Valentinen päivää eli rakkauden juhlaa.Joten romanttinen pläjäys sen kunniaksi sitten tänään....

Muut päivän klassikot löytyvät täältä.

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Kissaneiti Carmela

Kotitaloni ympärillä on vakiokissoja,jotka pysyttelevät talon ympärilä,eivätkä paljon sieltä poistu muualle. Olot ovat aika hyvät:Maya,talossa asuva nuori nainen, syöttää niitä säännöllisesti ja vettä on aina astiassa. Puutarhassa on mukava kelliä ja ehkä sieltä löytyy saalistettavaakin. Sateen tullessa voi olla katoksen alla,ja yleensä aina joku on niitä varten laittanut laatikon ja jotain lämmintä sinne sisälle;ainakin näin oli viime talvena. Jossain vaiheessa huomasin ruskeaväritteisen kissaneidin,joka aina näkyi lepäävän tietyssä kohtaa puutarhassa.Se vaikutti kesyltä ja ajattelin,että joku oli kissaparan sinne hylännyt. Mayalta sain selville,että kissaneiti on nimeltään Carmela,ja iältään jo 16 vuotta,eli yhtä vanha kuin poikani kissa Otto,ja on muutenkin aivan Oton emon näköinen.On kuulemma ollut talon alueella ihan pennusta saakka.Aika harvinaista varmaan,että tällainen ulkona asuva kissa voi näinkin vanhaksi tulla ,ja näkyy vieläpä olevan hyväkuntoinen,vaikka  suurimman osan päivästä vain lepääkin.Pari päivää sitten vein Carmelalla raejuustoa,mutta se ei kelvannut,vaan nuoret kissaherrat sen söivät suuhunsa. 
Carmela tulee heti luokseni ,kun kutsun sitä. Se seuraa minua,kunnes olen poistunut talon alueelta.Se ei lainkaan pelkää Bambia tai muita koiria.Leikittelin ajatuksella,että ottaisin Carmelan kotiin,jossa se saisi viettää eläkepäiviään,mutta ulkoelämään tottunut ,jo vanha kissa, ei varmaankaan sellaiseen tottuisi.


Asiasta toiseen:Johannan blogissa ,Omamaamansikka,on arvonta käynnissä.Kannattaa  siis vierailla  siellä....