keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Buharalaista leipomoa etsimässä...

pieni autiotalo Shapirassa mahtavine vihreine kattoineen
Tein tänään tunnin kävelylenkin ystäväni Maryn kanssa Tel Avivin eteläisessä Shapira-kaupunginosassa. Shapiraa on kauan pidetty ongelma-alueena;väestö siellä on köyhää ja useat vierastyöläiset sekä pakolaiset asuvat myös siellä ,ja iltaisin alueella ei ehkä ole ihan miellyttävintä kulkea. Minusta alue on ihastuttava:kuin pieni kylä mataline rakennuksineen ja pienine puutarhoineen ja puiden varjostamine katuineen ,mutta jo parin vuoden ajan on tännekin muuttanut paljon taiteilijoita ja uusia taloja rakennetaan,joten jopa tästä kaupungin takapihasta on tullut erittäin kallis,kuten koko muukin Tel Aviv. 
Saiskohan tästä hyvän kämpän...
Tarkoituksemme oli löytää buharalainen leipomo,josta olin joskus jossain lukenut.Alueella asuu paljon buharanjuutalaisia.
Olin unohtanut leipomon osoitteen,joten menimme kaupunginosan viereiselle isolle kadulle,jossa on buharalainen ravintola,tarkoituksena kysyä heiltä missä leipomo on. Ravintolalla on komeat ovet,mutta näytti siltä kuin paikka olisi vielä ollut kiinni.Viereisestä kioskista sanottiin,että meidän pitäisi mennä takaisin Shapiraan.
Löytyihän se lopulta.Vitriinissä oli buharalaisia piirakoita. Kaalilla,kikherneillä ,perunalla tai kurpitsalla täytettyjä ja sitten lihalla täytettyjä.Kasvistäytteiset maksoivat euron ja lihatäytteiset noin puolitoista euroa. Jaoimme kurpitsalla täytetyn piirakan ja se oli todella hyvää.

Litteä keksimäinen leipä,jota käytetään
myös lautasena
Omistaja oli todella ystävällinen ja antoi luvan kuvata sisällä,jossa oli muutamia tandoorityyppisiä pyöreitä uuneja,joidenka sisäseinille apuri lätki valtavaa vauhtia leipiä paistumaan.Yritin kuvata,mutta leipomoapurin vauhti oli valtavan nopea enkä viitsinyt pyytää häntä keskeyttämään työtään,jotta olisin voinut  kuvata uunia kunnolla.Omistaja kertoi tuoneensa uunit Samarkandista,josta hän oli alunperin kotoisin. Hän selitti,että piirakoiden taikinassa ei ole hiivaa,ja että leipomossa tehdään kaikki,täytteitä myöten , itse alusta asti.Samarkand...minusta tuo sana on ihana,ja se on aina kiehtonut minua.Olisi mielenkiintoista mennä sinne joskus.
Tandooriuunissa paistuvat leivät ovat nimeltään lepeshka,ja niissä on mustia seesaminsiemeniä.Keskellä on kolo,ja taikinaan painetaan koristekuvioita ennen uuniin menoa.Leivät paistuvat uunin seinämillä 20 minuutttia.Leipomon omistaja sanoi ,että meidän on ehdottomasti nähtävä ravintola,jonka ovet ovat kuvattuna tuolla ylempänä. Menimme uudestaan sinne ja paikka olikin juuri avattu.
Astuimme sisään Kaunis Buhara-nimiseen ravintolaan,ja vau! Oli kuin olisimme tosiaankin tulleet Samarkandiin;koristelu oli aikamoista tuossa ravintolassa.Ruokalista oli kuitenkin sen verran lihavoittoinen,että me kasvissyöjät lähdimme sieltä suosiolla pois.

43 kommenttia:

Ciacy kirjoitti...

Olipas erikoisennàkòinen ravintola. Mun mielessà lentelee nyt leipàset, kun kuvittelen sità leivànpaistajaa tyòntouhussa, heh!

kmsu kirjoitti...

Autiotalokin näyttää niin viehättävältä, kun on noin hieno vihreä kasvusto ympärillä.:) Onpas tuossa ravintolassa niin paljon silmänruokaa, että siinä voisi äkkiä jäädä ruoka toiseksi, kun koko ajan vain katselisi mitä kaikkea ympärillä on.:) Ihanan oloisia leipomuksia.:)

Johanna / Omamaamansikka kirjoitti...

Voin vain arvella minkälaiset tuoksut leipomossa oli! Ja olipas teillä tuuria, kun paikka löytyi.

Meilläkin on lähikaupungin huonomainen kaupunginosa ehostumassa hurjaa vauhtia. Sinne rakennetaan upeita kerrostaloja, ravintoloita avataan. Paikka on oikein mielenkiintoinen, kuten tämä Sinunkin retkesi kohde.

Tuula kirjoitti...

Leipomot ovat mukavia vierailupaikkoja. ja tuossa paikassa oli varmaan ihan jotain omaansa. Hyviltä näyttävät piirakat.

Leena Lumi kirjoitti...

Waude,mikä mesta!

Ensinnäkin tuo talo ja jos niitä on vaikka paljonkin...mieti vähän pidemmälle. Tuollaiset katot kasveineen ja sitten likellä leipomo, jonka tuotteet pakottavat minut nyt etsimän jotain suuhuni...

Samarkandissa on miltei pakko joskus syödä. Voihan sitä pyytää lihan jättämään pois ja tilalle muuta ja jos me olemme messissä niin R. syö sunkin liha-annoksen. Minä luin sen kirjan Samarkand, se taisi olla blogini ensimmäinen teos...

Minä muuten usein ravintolassa pyydän muuttamaan annsotani eli otan korvasienimuhennokset tuplana ja vaihdan kasviksia sekä joskus en ota pihviä ellei se ole poroa. Tykkään gulassista, mutta en pidä pihveistä...Kalaa syön useimmiten. Kai Samarkandissa kalaa oli tarjolla?

Aili-mummo kirjoitti...

Jopa on itämainen tunnelma tuolla Buharassa. Nimi viittaa mielestäni Intiaan...

oikein hyvää vuoden 2012 alkua, Yaelian.<3

Unelma kirjoitti...

Ihana postaus, kuin olisin käynyt satumaassa.

Minulla lähti jo mielikuvitus kelaamaan tuota pientä punaista tilkkua katsoessani siinä upeassa ovessa.

Pullaa ei nyt enää tee mieli syödä. En uskalla edes kokeilla, nyt on niin hyvä olla. Kuviasi on kuitenkin ilo katsella ja kerronnastasi tykkään.

Satu VW kirjoitti...

Nyt täytyy tunnustaa että jouduin Googlaamaan Samarkandin - aivan outo paikka minulle! Mutta aivan mahtavan juhlavan näköinen ravintola ja herkulliset leipomukset.

Hippu kirjoitti...

Tosiaankin vau, aivan upea paikka! Ja kiva että löysitte leipomon. :-) Tuommoisissa kaupunginosissa on kyllä ihana kulkea, kun ei niissä koskaan tiedä, mitä edestään löytää.

Ja minunkin on tunnustettava, että jouduin googlettamaan Samarkandia. ;-)

Mine kirjoitti...

Todellinen tuhannen ja yhden yön satu! Nyt minäkin jään haaveilemaan matkasta Samarkandiin. Tuo leipäuuni on sen sijaan ihan kuin se kurdinaisen uuni Midyatin lähistöllä. Paisteli siellä leipiään ja mekin saimme yhden läksiäisiksi. Oli kyllä hyvää:).

Yaelian kirjoitti...

Ciacy:Suu kyllä meni auki kun tuonne ravintolaan astuttiin.Mutta olivat vssta avanneet,eikä ruoka tainnut vielä edes olla valmista.Koristelut olivat kyllä vaikuttavat!Ja se leivänpaistaja oli kuin Duracell-pupu;kuvassa näkyvä varjo on se paistaja!

Kmsu:Autiotalon rehevän vihreä katto oli ihana!Tuonne ravintolaan voisinkin mennä ihan vaan kaiken muun kuin ruuan vuoksi;D

Johanna:Parilta ihmiseltä ja väärästä leipomosta piti kysyä,sitten se löytyi,ja oli vielä kaupunginosan pääkadulla.Tuo alue onkin tosi mielenkiintoinen,ja nyt on kaupunki sinne rakentamassa joitakin kaupungin asuntojakin. Pidän sen kylämaisesta ilmeestä. Jännää aina miten kaupunki muuttuu..

Tuula:Leipomot ovatkin mukavia vierailukohteita ja tuolla oli vielä niin mukava omistajakin;antoi maistaa noita lautasleipiä,jotka nekin olivat hyviä;yrteillä maustettu.Ja kurpitsapiirakka oli hyvää.Ostin kotiin vielä kaalipiirakan ja sekin oli tosi hyvää.

Leena;Hyvin eksoottinen mesta tosiaankin! Tuolta alueelta yritin puolitoista vuotta sitten etsiä asuntoa ,mutta vaikka asun ihan Tel Avivin kupeessa,niin tuolta en olisi saanut asuntoni hinnalla mitään. Jotenkuten ihana tunnelma tuossa kaupunginosassa;paljon pieniä taloja ja sitruspuita pihalla.Oliskin kiva teidän kanssa mennä tuonne ravintolaan,oli siellä kalaakin listalla ja jotain kasvisruokaa,mutta tänään ei kuulemma kalaa ollut. Samarkand kuulostaa korvissani kiehtovalta;pitää mennä katsomaan se arvostelemasi kirja siellä blogin alussa.

Aili:Buhara ja Samarkandhan ovat keski-Aasiaa,aika itämaisia nekin.Kiitos samoin sinulle oikein hyvää tämän vuoden alkua:)

Unelma:Kiitos:) Itse asiassa kun kävimme ensin niin luulimme sen olevan kiinni,ja emme kiinnittäneet huomiota tuohon punaiseen liinaan.Palatessamme liina oli edelleenkin ovella,jonka työnsimme auki ja meille sanottiin,että ravintola oli nyt auki.Taitaa kuulua samalle perheelle kuin se leipomo.Minä syön viljaa tosi harvoin,mutta joskus sallin itselleni.Mutta useimmiten mieluiten gluteenitonta.Sinulla onkin tosi hyvä tahdonvoima:)

Satu W:no hyvä sitten että laitoin tuon linkin tuonna,sen takana siis tietoa Samarkandista.Minulle se on aina ollut jotenkuten tuttu ja kiehtova nimi. Ravintola oli aika hämmästyttävän näköinen!

Hippu:Aika mahtava paikka,olisi kyllä joskus kiva kokeilla syödäkin tuolla. Ja leipomo oli ihana;oli hauskaa katsella kun niitä leipiä lätkittiin uunin seiniin.Hih,blogimaailma sivistää;D

Mine:Tuo ravintola oli kyllä kuin tuhannen yön saduista! Tuollaisessa uunissa leivistä tuleekin varmaan aika herkullisia.Ja Samarkandista on kiva haaveilla...

Heli kirjoitti...

Onpas upeita kuvia ja leivat ovat varmasti herkullisia!! Turkissakin on noita tandoor uuneja, niissa myos leipaa valmistetaan ja ruokaakin (esim. keski-Turkissa tuollaiseen uuniin pistetaan ihan lampaanruhoja paistumaan)mutta nykyaan hyvin harvoissa paikoissa niita enaa on. Nam nam, onpas maukkaita piirakoita :)

anumorchy kirjoitti...

Suosittelen suurella lammolla Uzbekistanin matkaa, yksi parhaita tekemiani!!

Yaelian kirjoitti...

Heli;valkoista leipää en mielelläni syö ,joten vain vähän maistoin tuota leipää,mutta siinä oli hyvä rapea kuori.Huomasinkin kun etsin tietoa tuon tapaisista uuneista,että Turkissakin niitä käytetään.Nuo piirakat olivat tosi hyviä,etenkin kaali-ja kurpitsatäytteiset.-

Anu;sinne menisinkin mielelläni.Muistan ne sinun sieltä ottamasi kuvat blogissasi.

Leena Lumi kirjoitti...

Jael, minä olisin tehnyt mitä vain, että olisin päässyt tuonne asumaan. Nythän ne hinnat vain siellä nousevat ja nousevat. Tuohan on unelmaa!

No, me käydään siellä sitten, mutta käyt etukäteen sanomassa, että tietävät pitää kalaa listalla. Samarkandissa...

Yaelian kirjoitti...

Leena;Näin tuolla alueella puolitoista vuotta sitten ihanan asunnon:korkeat katot,iso parveke,alla isojen puiden varjostama katu. Mutta ongelma oli siinä,että kolmen huoneen asunto oli jaettu 3 asunnoksi,eikä ollut keittiötä.Olisi pitänyt poistaa 2 kylppäriä,pari seinää,laittaa keittiö,uudelleen osa lattioista jne jne,joka olisi tehnyt siitä asunnosta,johon muuten olisi ollut ehkä varaa ,superkalliin.Tottakai tuolla on kalaa sitten kun te siellä olette;D

Kiirepakolainen kirjoitti...

Ihanan mielenkiintoinen leipomonetsiskelyretki. Ja tuo sana Samarkand.... niin kuin Tuhannen ja yhden yön taruista.
Kurpitsapiirakka maistuisi..nam..nam..maiskis...
Tuolla haluaisin käydä käyskentelemässä!

arleena kirjoitti...

Mielenkiintoinen reissu.
Nuo sämpylä/leivonnaiset ovat kyllä herkullisen näköisiä ja täytteet kuulostavat mehukkailta.
Upea ravintola, eksoottinen. Samarkand lienee vanha kaupunki, aivan kuin Tuhannen ja yhden yön tarinoissa.

Riitta kirjoitti...

No onpas upean näköistä!! :-D Ja nuo kasvisherkut maistuisi mullekin!

Nurkkalintu kirjoitti...

Minuun iskee aina joku outo alakulo, kun näen autiotalon.
Tuossa ravintolassa tuntisin varmaan oloni hyvin juhlalliseksi :)

Minusta nuo piirakat ovat edullisia. Ja nyt tuli nälkä ...

sirokko kirjoitti...

Täysin autio autiotalo olisi ihme täällä, aina niihinkin joku heti muuttaa vaikka olisi luhistumisuhan alla.
Leipomosta herahti jo vesi kielelle, kaikki näyttää niin maukkailta.. Business ainakin pyörii jos paistajan tahtiin on katsominen.
Tuhannen ja yhden yön satu tuli tosiaan ravintolasta mieleen, silmänruokaa ainakin yllin kyllin.

Marleena kirjoitti...

Helsingissäkin on nykyisin paljon kaikkea, mutta sitä eksotiikkaa, mikä siellä Sinun ympäristössäsi on, ei täällä ole. Ei ainakaan vielä. :) Mielenkiintoista, kun ihmiset ovat tulleet niin eri puolilta maailmaa ja ovat kuitenkin samaa peruskansaa.

Anonyymi kirjoitti...

Entisen Neuvostoliiton aikaan Lomamatkat teki Keski-Aasian kiertomatkoja Samarkand-Buhara-Tashkent ja ajattelin, että joku kerta teen sen. Tekemättä jäi ja aina on harmittanu. Nyt tienoot taitavat olla vähän liian kuohuvia satunnaiselle (nais)turistille. Sotshissa sentään ehdin käväistä hatshapureja syömässä. Hyvää oli - ja se tuoksu!
Suometar

Ari kirjoitti...

Taas tuli nälkä ;)

Yaelian kirjoitti...

Kiirepakolainen:Oli kiva retki tosiaankin tuo leipomoetsintäretki:) Ja Samarkand-nimessä on jotain kiehtovaa! Kurpitsa oli aika hyvää täytteenä piirakassa:)

Arleena;Oli mukava reissu tuossa leipomossa kun oli niin ystävällinen omistaja siellä.Ja tuotteetkin ihan hyviä.Samarkand onkin vanha kaupunki,jossa paljon historiaa.

Riitta:Kasvisherkkuja täällä onkin tosi hyviä; ja se on yksi syy miksi tykkään olla täällä:)

Nurkkalintu:onhan se vähän surullista nähdä tuollainen tyhjä talo,mutta toivottavasti siitäkin tulee asuttu lähiaikoina.Tuossa leipomossa todellakin oli edullista,moneen muuhun verrattuna:)

Sirokko:Minä vähän ihmettelinkin,miten tuo on tyhjänä kun täällä on niin kova kysyntä...Ehkä joku riitaisa kuolinpesä..,.mene ja tiedä..Leivänpaistajalla oli kyllä ihan hurja tahti! Ja tuon ravintolan omistajan ovat varmaankin halunneet tuoda Samarkandin mukanaan;D

Marleena:Helsingissäkin on ihan kivasti etnisiä kauppoja Hakaniemen alueella,niissä minäkin pistäydyn aina kesällä:Täällä on paljon erilaisia ryhmiä ja jokaisella omat mielenkiintoiset ruokajuttunsa.

Suometar:Tuollainen mainitsemasi kiertomatka olisi kyllä mielenkiintoista tehdä,mutta tosiaankin seurassa eikä yksin.Mielelläni tekisin tuollaisen reissun.Hatshapureja saa täälläkin kivasti:)

Ari:)

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Vesi tuli kielellä täälläkin, vaikka juuri söin lounasta lasteni kanssa. Kiinnostavaa, kiehtovaa ja houkuttelevaa!

Ihana on myös tuo autiotalo. En ollenkaan ihmettele, että alue on houkutellut taitelijoita.

BLOGitse kirjoitti...

Onpa komea ravintola!
Arvaa kuinka kaipaan tuoksuja mita taalla ei ole...
Onneksi valo sentaan lisaantyy paiva paivalta - kaikkea ei voi saada! :)
Olin kirjakaupassa ja kirjastossa. Vajaan kahden tunnin retkeen mahtui aurinkoa, vahan tuulta, pilvista ja sadekuuro. Nyt taas paistaa, ihanaa!

Elegia kirjoitti...

Vaikuttaapa kiintoisalta alueelta autiotaloineen! Siellä on kyllä todella monipuolisia alueita - ihan kuin tosiaan omia pikku kyliään.

Tuo Buhara-ravintola on mielettömän koristeellinen. Ihan elämys itsessään!

Yaelian kirjoitti...

Katja:Nuo paikat olivat kieltämättä kiehtovia ja piirakatkin herkullisia;D Autiotalo oli tosiaankin mielenkiintoinen ,etenkin tuon vihreän katon vuoksi.Katu,missä talo on,on aivan ihana!

BLOGitse:Voin ihan kuvitella,että monen vuoden jälkeen kaipaat niitä tuoksuja talvisessa hieman steriilissä Helsingissä.Olipas monta erilaista sääilmiötä kirjastoreissullasi.Ja kiva,että valon lisääntyminen jo tuntuu:)

Elegia;Tuo alue ei tullut mieleen silloin kun olit täällä,mutta olisit takuulla pitänyt siitä.Autiotalo oli aika ihana;D Ja ravintola mielettömän koristeellinen;tuollaisia ei ihan jokapaikassa näy.

♥ Hannele kirjoitti...

pitää olla hienot jauhot jollei hiivaa

Sateenkaari kirjoitti...

Tuolla systeemilla tehty leipa on tosi hyvaa.Olen sita taalla maistanut.Monissa maalaiskylissa emannat niitra paistelevat.
Onpas kaunis ravintola Ja takuulla ksinmaalattua tuo kaikki koristelu.

Yaelian kirjoitti...

Hannele:Leivissä oli hiivaa,piirakoissa ei.

Sateenkaari:Oli ihan hyvää;sisältä pehmeää ja keskeltä ja alhaalta ihanan rapea,mutta huomasin sitä maistaessa,että valkoinen leipä ei oikein minulle maistu.Voinkin kuvitella,että myös teilläpäin tehdään leipää tuolla systeemillä-Paljon työtä on kyllä tehty tuon ravintolan koristelemisessa!

Anna kirjoitti...

Leipomoitten tuoksut ovat vertaansa vailla ja eri kulttuureiden leipomoissa jokin mausteen vivahde tekee ne omanlaisikseen. Makuelämykset erottaa ja nostaa ne suosikkiasemaan. Unkarissa jäi suolan narske sämpylän päällä mieleeni..teen sellaista joskus itsekkin kotona.
Kyselit minne Annan tuvasta kuvat ovat hävinneet? Ei ne ole hävinneet :-) olen vain postannut jotakin ilman kuvaa.. uusi blogin pohja on paljon toimivampi, ohjeet löytää helposti. Valikosta löydät myös kuvalliset postaukset. Lukijamäärä tuplaantui hetkessä niin että tunnen itseni nöyräksi ja pieneksi..:0
Kaunista Loppiaista Sinulle!

pikkujutut kirjoitti...

Saisi siitä kämpän, ihan varmasti :). Täälläkin on hinnat kohonneet aivan hurjasti ja ollaan mietitty mikä tili oltaisiin tehty jos aikoinaan olisi ostettu oma asunto. No, riskihän on aina olemassa, että asunto voi kadota tuhkana tuuleen :)

Ihana ravintola, tuolla on silmänruokaakin enemmän kuin keskivertoravintolassa.

Allu kirjoitti...

Tykkään tuosta ekasta kuvasta.

Yaelian kirjoitti...

Anna;leipomot ovatkin houkuttelevia paikkoja,ei saisi liian usein mennä ettei paisu liikaa;D Olen itse pitkään välttänyt viljoja,mutta välillä kuitenkin syön vähän leipää. Ai niinkös se oli ,luulin että kuvat olivat hävinneet.Itse en pidä tuosta uudesta pohjatyypistä,minusta se hitaampi kuin vaikka tämä mikä minulla on.

Pikkujutut:Varmaankin saisi,jos olisi kunnon budjetti.Katon jättäisin tuollaiseksi...Ihan samaa ajattelen joskus:Kun asuin täällä 80-luvulla,olisin saanut Tel Avivin keskustasta aika edullisesti asunnon mutta tulinkin silloin takaisin Suomeen.Välillä on mietityttänyt että olisi tullut hurjasti voittoa.,,Jeps,tuolla oli sen verran silmänruokaa että ruoka varmaan jäisi kakkoseksi;D

Allu;minäkin pidän siitä:)

Norppa kirjoitti...

Voi kuinka valtavan herkullisen ja tunnelmallisen näköistä! Tosiaan voi melkeinpä tuntea tuoksun nenässään.. *huoh*
Ja vielä Ihanaa alkanutta vuotta ja loppiaista!

Hannah kirjoitti...

A savory pumpkin/chickpea pastry sounds wonderful, it's such a great idea! I love the two stewed together, and the pastry makes it portable. :)

Yaelian kirjoitti...

Hannah;I especially liked the pumpkin filled pastry and less the chickpea filled pastry.The one with cabbage was very good too.

Yaelian kirjoitti...

Norppa:tuollaiset leipomot ovat kyllä erittäin tunnelmallisia.Tuntui kuin olisi astunut eri maailmaan:)

Kirsti kirjoitti...

Kiitos kauniista ja mielenkiintoisista kuvista ja teksteistä! Aina löytyy uutta siitä maasta!

Suvi kirjoitti...

Herkullisen näköiset leivät, ja upea ravintola!

Yaelian kirjoitti...

Kirsti;kiva kun pidit:) Täällä on tosiaankin paljon näkemistä,ja niin erilaisia maisemia eri puolilla maata.

Suvi:Leivät tai etenkin piirakat olivat herkullsia tuo ravintola oli vau!