 |
| Korealainen ystävyyden kellosoitin San Pedrossa,Kaliforniassa |
Kävin läpi hieman kuviani ja laitan tänne joitakin USAn ajan kuvia. Olen jo pitkään halunnut skannata paperikuvia myös digimuotoon,mutta se vie aika lailla aikaa.Tässä nyt sitten muutamia.Kuvat ovat 6 vuoden takaa.
Tuolla Hersheyn suklaamaailmassakin tuli käytyä.En oikein pidä Hersheyn suklaasta,mutta heidän suklaiset maapähkinäkupit eivät oikeastaan ole hullumpia.
Takanani MIT
Washingtonissa
Lapsekkaalla mielellä;D
Tässä olimme käymässä isäni serkun luona New Jerseyssä.
Olen muuten lihonut aika reilusti sitten näiden kuvien....
Voi ihanaa, kiitos! Olipa kiva nähdä sinut ihan "kunnolla". :-) Ja olihan noita paikkojakin tietysti ihan kiva nähdä. :-D
VastaaPoistaHippu;en ole pahemmin tainnut tänne kuvia itsestäni laittaa,paitsi tuolla sivussa on yksi ja muutama Venezuelassa otettu kai laitettu joskus kauan sitten.Mulla on kauheasti kuvia jotka pitäisi saada myös digimuotoon.
VastaaPoistaAi niin, ja piti vielä tulla kertomaan, että olet minusta kauhean paljon Bollywood-näyttelijän Rani Mukherjeen näköinen.
VastaaPoistaWashingtonissa kävin viimeksi 1976...
VastaaPoistaThe United States Bicentennial celebration 1976...
VastaaPoistaHippu:kävin uteliaana tietenkin katsomassa ja Rani on tosi nätti,mutten kyllä yhtään nähnyt itseäni hänessä;D
VastaaPoistaHannele:se oli varmaan mielenkiintoinen tilaisuus!
Kivaa nähdä sinusta kuvia!
VastaaPoistaMulla olis sama juttu, kuvia ennen digiaikaa on parikymmentä albumia.
Aina tarvittaessa tulee sieltä poimittua kuvia, mutta paljon olisi näytettävää.
Mukavaa joulukuun alkua!
Eeviregina:) Nuo on kyllä ihan digiaikoina otettu,mutta mulla on noista vain paperikuvat. Mutta näin vähitellen voisi siirtää niitä tietokoneellekin.
VastaaPoistaMukavaa joulukuuta sinullekin!
Kivoja kuvia! Minäkään en pidä Herseystä, en ymmärrä miksi niistä suukoista niin vouhkataan.
VastaaPoistaNiin se vain on, että lihakset tulevat ja menevät, mutta läski on ikuista. Tuntuisi kertyvän vaikka mitä tekisi. Joten kai tässä pitää antaa virran vain viedä :)
Upeita kuvia sinusta Jael :). Ethän sinä juuri ole muuttunut, kun katsoo tuota sivun kuvaa. Ikä tuo pehmeyttä ja hioo kulmia ;).
VastaaPoistaJohanna:Hersheyn suklaa on tosiaankin aika pahaa,vaikka ne Reesen maapähknäsuklaat vielä käyvätkin.Tässä asuinkaupungissani on suuri makeiskauppa ja joku aika siellä oli sekä Kisses että Hugs.En ostanut;D
VastaaPoistaLäskiä tulee ja sitä on vaikeaa saada pois vaikka käyn kuntosalissa,jumppaan....
Tosin myös lihaksia on,kun käyn kuntosalissa;D
Tuula:kiitos:)Sivun kuva taitaa olla 2½ -3 vuoden takaa,kun oli jo vähän jonkun verran läskiä tullut;:D
Vanhojen kuvien (vaikka nämä vasta 6 vuotta vanhoja) kuluu aika nopeasti. Omalta kohdalta huomaa aina muuttumismerkkejä, kuten painon yms.
VastaaPoistaMatkakohteet ja niiden muistaminen ja muistelu ovat kuin pieniä matkoja taas.
Mukavaa viikonloppua sinne, onneksi nyt siellä kuuluu olevan jo rauhallista.
Läskit. Nuo naisen elämän ikuiset kiusankappaleet. Mitä enemmän vuosia on takana, sitä helpommin tarttuvat. Minusta tuntuu, että nykyään jo pelkkä herkkujen ajatteleminen lisää vyötäröni mittaa muutamalla sentillä.
VastaaPoistaAmerikassa ei ole tullut käytyä. Vaikka sinnekin haluaisin...
Ihania kuvia sinusta.
VastaaPoistaoli niin kiva saada katsoa sinua!!
kiitos ihana♥
Kivoja kuvia, kiva nähdä joskus selkeästi ihminen blogin takana ;)
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaIhania lomamuistoja! Toivon joskus itsekin matkustavan suuren meren toiselle puolelle - siellä on varmasti tosi paljon nähtävää ja koettavaa! Ja kiva nähdä myös sinut kameran toisella puolella - kasvosi loistavat hyvää mieltä kauniin hyvyn ja silmänpilkeen koristamana! Ja kiitos sunnuntainklassikosta - tykkään kovasti just tuon ajan musiikista!
VastaaPoistaArleena:;kun vanhoja kuviansa katselee niin todellakin huomaa ajankulun...Ja kuten sanot,niistä tulevat matkat ja muistot mieleen.Kiitos ,samoin sinulle,täällä on jo rauhallisempaa:)
VastaaPoistaMine:tulevat helposti ja lähtevät vaivalla.Toiset eivät liho millään ja minäkin pelkästä katselemisesta....Amerikassa asuminen oli kyllä mieleenjäävä aika:)
Hanne:kiitos sinä ihanainen:)
Mausteinen manteli:Sitä aina välillä miettii minkä näköinen ihminen sielä blogin takana on.Ja kiva sitten saada blogille myös "kasvot";D
Nina Bille:asuin jonkun aikaa Yhdysvalloissa ja sinä aikana ehdimme kiertää siellä sun täällä,oli hurjasti nähtävää ja paljon jäi vielä jäljelle.Kiitos kauniista sanoistasi Nina:) Tuo Pattin laulama laulu on tosi kaunis:)
Jael, etkö pidä Hersheyn suklaastakaan! (R. pakotti kysymään;-)
VastaaPoistaTiedätkö, minuun l...i tuli kaksi vuotta sitten kahdessa kuukaudessa! Mutta se ei lähde kuin kuolemalla pois. Päätin kaksi vuotta sitten marraskuussa ensimmäisen kerran aikuisena antaa itseni syödä suklaata niin paljon huvittaa ja jatkaa sitä loppiaiseen asti. Runsas kaksi kuukautta toi viisi kiloa, joita en saa ikinä pois. Sitten on vielä kaksi kiloa jotain muuta...eli olisi hirveä 7 kilon murhe, jonka voisin antaa pois.
Mikään ei tule nopeammin kuin läski ja heti pysyvästi asumaan!
Ihania kuvia sinusta ja R:sta!
♥
Leena;en todellakaan,se oli pahaa mielestäni.USAssa on parempiakin suklaita....Joo läski tulee ja ei mene millään pois.Ja minä sentään kuntoilen....Minun läski tuli kun muutin pois siitä pikkukaupungista isoon kaupunkiin.
VastaaPoistaTuo alin kuva on suosikkini;isäni serkku kuvasi.
Voi, miten ihania muisteluita! <3
VastaaPoistaTulee niin haikea olo, kun vuodet kuluvat vauhdilla.
Minäkään en pidä Hersheyn suklaasta.
Hyvää joulukuun alkua!
Kivoja kuvia, tosi hauska katsella, lisää vaan kiitos.
VastaaPoistaNurkkalintu:onneksi on kivoja muistoja:) Kiitos samoin sinulle hyvää joulukuun alkua ja joulun odotusta:)
VastaaPoistaAllu:mulla ei kauheasti ole uusia kuvia itsestäni,olen aina kameran toisella puolella yleensä;D
Munki piti sanoa, että on ihana nähdä kuvia missä sinut näkee :) Olet niin kaunis!
VastaaPoistaMäkään en välitä Hersheyn suklaasta. Kanadassa käytiin joskus heidän tehtailla, eikä tehtaan myymälästä lähtenyt mitään mukaan! Uskomatonta! :D
Mullakin on paljon vanhoja matkakuvia paperimuodossa. Tykkään katsoa valokuva-albumeita paljon enemmän kuin digikuvia, ja oikeasti harmittaa ettei nykyään paperikuvia tule teetettyä ollenkaan. Albumit olisi helppo antaa myös jälkipolville, samanlailla kuin mulla on äidin ja isän, sekä heidän vanhempien vanhoja albumeita ..