Jäin oven taakse:-( ja vähän muitakin juttuja…

Tämä aamu ei alkanut ihan parhaiten….Nousen aikaisin ylös ja melkein heti sängystä noustuani vien Bambi-koiran ulos aaumutoimille.Niin tänäänkin,nousin,huuhtelin unet silmistä pois,puin päälle ja mentiin Bambin kanssa ulos. Mutta kun tulin takaisin, huomasin jo portaita ylös noustessa (käytän mieluummin portaita kuin hissiä) että avaimet olivat jääneet kotiin!! Apua! Kello oli vasta 6.30 aamulla ja en kehdannut niin aikaisin herättää naapureita,ja muutenkaan naapurini eivät ole maailman mukavimmat. Ovenpielessä oli lukkosepän tarralappu puhelinnumeroineen,mutta puhelinkin oli kotona! Vara-avaimeni on tuttavalla,mutta hän ei asu lähellä enkä hänenkään numeroaan muista ulkoa,kun se on kännykässä.Rahaakaan ei ollut bussimatkaan, ja olin juuri sängystä nousseena vähän muutenkin  vähemmän edustavan näköinen .Istuin siellä rappusilla jonkun aikaa vähän paniikissa,kunnes vastapäisen asunnon kukkakauppiasnaapuri oli lähdössä töihin. Pyysin häneltä kännykkää lainaksi,ja sain onneksi soitettua lukkosepälle,joka lupasi tulla puolen tunnin sisällä. Mitä olisinkaan tehnyt juuri silloin,ellei tuo naapuri olisi mennyt aikaisin töihin…….Lukkoseppä tuli puolen tunnin sisällä ja avasi oven;siihen meni tasan pari sekuntia,lasku vähän yli 40 euroa huh! Kun nyt oli lukkoseppä paikalla päätin samalla vaihtaa lukonkin,joka muutenkin oli vähän huonossa kunnossa, aina sai avaimella leikkiä lukon kanssa.Uudeksi lukoksi tuli tietenkin Abloyn lukko….Parasta olisi,jos talossa olisi joku mukava naapuri,jolle voisi avaimen jättää,mutta kun ei oikein…Oi mikä helpotus oli päästä takaisin sisälle!

 Eilisen päivän lehdessä oli mukava juttu siitä,miten eläinsuojeluyhdistys SOS on päättänyt jakaa ruoka-ja vesikuppeja talojen pihoilla eläville katukissoille. Tel Avivin yhden pääkadun varrella oleville halukkaille ravintoloille jaettiin myös näitä ruokakuppeja tänään.Yhteensä niitä jaettiin 2700 kappaletta.Eläinsuojeluyhdistys on tietoinen siitä,että kaikki eivät pidä näistä kissoista ja ovat tällaista vastaan,mutta projektin tarkoitus on antaa kaduilla jo muutenkin oleville kissoille siistimpi ruokailuympäristö.Ennen katukissat löysivät roskiksista ruokaa,mutta nykyiset roskikset ovat yleensä sellaisia,että kissat eivät niihin pääse, ja ellei niitä syötetä,kuolevat ne nälkään.Kun ne kerran ovat kaduilla tai pihoilla,parempi on syöttää niitä,jotta ne voisivat paremmin ja ehkä näin olisi helpompaa saada niitä kiinni sterilisointia varten,joka myös on yhdistyksen projekti.Alussa eläinsuojelyhdistyksen tarkoituksena on myös laittaa kuppeihin ruokaa ja vettä. Myös taloihin,joissa on kissoja syöttäviä ihmisiä,jaetaan näitä kuppeja.Kupit voi laittaa syrjään, niin etteivät häiritse ihmisiä,jotka eivät pidä kissoista.Sterilisoidut kissat muuten voi tunnistaa korvan perusteella;pieni nurkka korvasta on näpsitty pois. Näin voidaan tietää,mitkä kissat otetaan kiinni sterilisointia varten.Täällä kotitaloni nurkilla on neljä vakiokissaa,ja olisi mukavaa,jos heilläkin olisi tuollaiset kivat keltaiset astiat.Tuossa yhdistyksen sivuston linkin takana on hyvä graafinen kuvaus englanniksi miksi kaduille päätyy kissoja ja miksi niitä on niin paljon.

Torin suurella bussiasemalla istuessani katse kiinnittyi lähellä oleviin uusiin taloihin,ja niissä oleviin aurinkopaneeleihin. En ole ihan varma, ovatko nämä vain lämmintä vettä vai myös muuta energiaa kerääviä paneeleja. Tässä asuintalossani,joka on hieman yli 30 vuotta vanha,ei ole minkäänlaisia aurinkoenergian keruusälilöitä tai paneeleja ,mikä on sääli.Sen sijaan vesi lämmitetään kaikille asukkaille,niin että sitä on aina saatavilla.Mutta ennenkuin lämmin vesi tulee kraanasta ulos,kuluu siihen aika monta minuuttia.Keräänkin sen kylmän veden talteen ja käytän muuhun tarkoitukseen.

Vanhemmissa taloissa voi taas olla tällaisia nuolen osoittamia säiliöitä ,jotka aurinkoenergian avulla lämmittävät veden.