perjantai 18. helmikuuta 2011

Syötäviä kasveja poimimassa blogikavereiden kanssa

Tänään olin blogiystävien kanssa keräämässä syötäviä kasveja.Tänään ja huomennakin on aurinkoista ja normaalia lämpimämpää,joten sää suosikin meitä kasveja poimiessa,vaikka oli melkein kuuma! Kasvienkeruun piti tapahtua jo viikko sitten,mutta se peruuntui koska säätiedotus lupasi sadetta,jota ei sitten koskaan tullutkaan. Myös yläkuvassa olevat ihanat orvokit ovat syötäviä,kunhan niitä ei ole käsitelty millään myrkyllisillä aineilla.
Matkustin Lizin,Arin ja Arin Bostonista tulleen pikkusiskon kanssa Sarahin luo,jonne myös Mimi oli tullut hieman aiemmin.Kaikki englanninkielisiä ruokabloggareita. Syötävät villikasvit ovat parhaimmillaan juuri nyt,ja koska niiden kasvuaika on lyhyt,sitä kannattaa käyttää hyväkseen. Suurin osa poimistamme kasveista löytyikin Sarahin pihalta ja lähiympäristöstä. Poimimme kiiltomalvaa,nuorta nokkosta,pihatähtimöä sekä keskellä näkyvää keltakukkaista kasvia,nuokkukäenkaalia,(kiitos Sirokko)Sillä on hapahko maku ja myös sen kukkaa voi syödä,kunhan syöntiä ei liioittele sen sisältämän oksaalihapon vuoksi.
Emäntämme Sarah
Arin Bostonista vierailulla oleva pikkusisko ja osa päivän saalista...
 Mimi leikkasi ja huuhteli kasvit ja valmisti täytteen-paljon sipulia,nokkosia,kiiltomalvaa ja suolaa
Sarahilla on kuvassa osittain näkyvä jännä taaboun-pitapannu,joka näyttää ylösalaisin käännetyltä vokilta. Tällaista voi käyttää vain kaasuhellalla. Sarah oli etukäteen tehnyt löysää taikinaa,jossa oli pelkästään jauhoa,vettä ja suolaa,ja joka oli seissyt joitakin tunteja.Siitä me sitten kaikki jauhoja lisäämällä yritimme tehdä mahdollisimman ohuet leivät (ei nyt ihan onnistunut),jotka sitten lätkimme tuon taabounin päälle.Sillä välin Mimin valmistama täyte oli valmista. Osittain paistuneiden leipien päälle laitettiin nokkos-sipuli-kiiltomalva-täytettä sekä vuohenjuustoa,ja ne käärittiin rullalle,ja laitettiin takaisin tuon taabounin päälle,jotta rullien sisällä oleva juusto sulaisi.Pihatähtimö taas on hyvää salaateissa,kuten myös tuo keltakukkainen kasvi.
Poimimme myös zaatar-yrttiä,joka sekoitettiin labne-juuston joukkoon.Sarahin pihalla kasvaa oliivipuu,ja sen hedelmät näkyvät noissa purkeissa. Rullat olivat mielettömän hyviä ,mikä johtui varmaan siitä,että täyte oli itse poimimamme;D Huomenna aion mennä lähialueen villiintyneille alueille,ja poimia lisää kiiltomalvaa ja jos olen onnekas löydän nokkostakin...

40 kommenttia:

  1. Ai kun hyvältä näyttävät taas kaikki! Kasvikset, kasvit ja kukat ovat niin monipuolisia. Niistä voi tehdä vaikka mitä! Usein vain ei hoksaa..

    VastaaPoista
  2. Tulin piipahtamaan tänne lämpöiselle puolelle...meillä on hyytävän kylmää. -34!!
    Teillä onkin ollut antoisa päivä blogikavereiden kanssa. Voi kun olisin voinut olla mukana. Kiitos jälleen mielenkiintoisesta postauksestasi.

    VastaaPoista
  3. Tuli nälkä. :) Syötävät kasvit, etenkin nuo kukkaset, ovat viehättäviä, koska niistä on iloa niin monille aisteille.

    Koetin muuten aikaisemmin vastata tuohon kierrätyspuisto-postaukseesi, mutta jostain syystä kommenttini ei kai tullut perille :/ No, sitä vain että mahtava idea! Suomessa moni kierrätys- ja lajitteluasia toimii hyvin, mutta samalla kuitenkin niin virkamiesmäisesti, ylhäältä ohjatusti. Tuollaisia taiteilijoiden ja käsityöläisten projekteja olisi kiva nähdä enemmän täälläkin.

    VastaaPoista
  4. Wood sorrel on nuokkukäenkaali suomeksi, kaikilta osin vähän myrkyllinenkin, joten ei kovin paljoa kannata syödä.
    Hauskan näköinen leiväntekotapa, kääryleet näyttävät oikein makoisilta. Ja parasta on tietenkin yhteinen toiminta ystävien kanssa :)

    VastaaPoista
  5. Sooloilija:Luonnosta kyllä löytyy yllättävän paljon syötävää,kunhan vain tuntee ne kasvit siellä.Täällä on just nyt kuin Suomen kesässä,ihanan vehreää.

    Laventeli:olenkin tänään lukenut tuosta hyytävän kylmästä pakkasesta,huh,tuntuu nyt aika kaukaiseltä täällä,kun on viikonloppuna normaalia lämpimämpää.Oli tosiaankin mukava viettää aikaa yhdessä ja taas oppia jotain.

    Lumiomena:Minullakin ihan nälkä kun ajattelin noita rullia joita söimme tänään;D Pidän etenkin tuosta kiiltomalvasta,johon tutustuin parisen vuotta sitten. Tuo alempi kierrätyshanke on hyvä juttu,koska siellä myös pidetään kursseja ja workshoppeja kierrätyksestä,ja sinne tulee paljon koululaisryhmiä.Ei tullutkaan mieleen,että Suomessa tuo asia toimii niin virkamiesmäisesti.

    Sirokko:Kiitos käännöksestä,ja nyt muistinkin,että Israel Nature on joskus siitä postannutkin.Ei siis kannata syödä liikaa,mutta salaattiin voi noita kukkia laittaa joskus mukaan,tulee kivan näköistä.Ja koko kasvi maistui hyvältä,kunhan muistaa ettei sitä syö liikaa oksaalihapon vuoksi.Kääryleet olivat paljon parempia kuin odotimme! Ja yhdessäolo mukava juttu!

    VastaaPoista
  6. herkullista, terveellista, maistuvaa..
    ei lisäaineita, myrkkyjä..

    Oi , tulisipa se kesä tänne pian..
    kaipaan jo lämpöä!

    VastaaPoista
  7. Oliko se pihatähtimö toisleta nimeltään vesiheinä? Siinä on valkoiset tähtimäiset kukat t. Aili-mummo<3

    VastaaPoista
  8. Hanne:herkullisempaa aina kun poimii itse luonnosta syötäviä kasveja.Tänään opin pari uutta tunnistamaan:) Teillä on kovin kylmää nyt,toivottavasti kevät pian tulee...

    Aili-mummo:Se juuri,on miedon makuinen ja kiva lisä salaattiin.

    VastaaPoista
  9. Anoppini on tehnyt noista malvanlehdista myos taytettyja kaaryleita, viininlehtikaaryleiden tapaan.

    VastaaPoista
  10. Kyllä nyt käy täällä pakkasten keskellä kateeksi!

    Herkullista!

    VastaaPoista
  11. Mina en uskaltaisi ottaa luonnosta mitaan kasvia syotavaksi,silla olen ihan surkea tunnistamaan niita.
    Olisi hyva tietaa vahan enemman...

    VastaaPoista
  12. Minullekin tuli nälkä. :-)

    Tosi mielenkiintoinen päivä teillä on ollutkin. Tuosta taaboun-pannusta tuli mieleen, että olen kuullut, että myös intialaisia naan-leipiä, jotka yleensä paistetaan uunissa, voisi tehdä kaasuhellalla ylösalaisin laitetun kuperan pannun pohjalla, siis pohjan ulkopuolella. En ole koskaan tuota kokeillut, kun minusta tuntuu hieman vastenmieliseltä ajatus, että leipää valmistetaan pannun ulkopuolella, vaikka kai se ihan yhtä puhdas on kuin sisäpuolikin. Tuo taaboun-pannu olisi varmaan omiaan naan-leipienkin valmistukseen!

    VastaaPoista
  13. Mietinkin tuossa alussa jo, ettà mità teette noista kasveista vai syòttekò ihan vaan au naturell, mutta sittenhàn tuokin minulle selvisi. Maistuis varmaan mullekin ;)

    VastaaPoista
  14. Varmasti maukkaita nuo rullat. Te sielä lämmöstä nautitte, täällä aamulla -28,1 astetta...:))

    VastaaPoista
  15. Lepis:pakkasten keskellä kyllä kaipaa lämmintä ilmaa,toivottavasti teillekin tulee pian...no melkein pian...

    Lisay:Pitääkin tietää mitä poimii.Mimi tietää kaiken luonnonkasveista,niiden syötävistä ominaisuuksista ja terveydellisistä sellaisista,ja on opiskellut alaa.Sarah taas on kasvibiologi,joten hänkin tietää paljon.Esimerkiksi tuo chickweed;on olemassa aika samannäköinen kasvi joka kasvaa sen lähellä,ja joka on hieman myrkyllinen,mutta eilen opimme erottamaan ne toisistaan.

    Hippu:nuo rullat olivat tosi herkullisia! Se ylösalaisin käännetty pannu saattaa kuulostaa hassulta,mutta tuo pannu onkin tehty vartavasten että paistetaan tuolla kuperalla puolella.Taikinaan ei edes laiteta mitään rasvaa.Olen lukenut,että teräksistä wokkia voisi myös käyttää,jos kääntää sen ylösalaisin,ja jos raaskii käyttää sitä noin.Noista lättymäisistä leivistä tulee ihan erilaisia tuolla tavoin tehtynä,ja naankin varmasti olisi noin helppo tehdä.

    Ciacy:hyvää oli! Osan kasveista paistoimme täytettä varten ja osa meni salaattiin.

    VastaaPoista
  16. Irmastiina:Teillä on nyt kamalat pakkaset! Toivottavasti pian hellittävät...Maukkaita olivat nuo rullat tosiaankin:-)

    VastaaPoista
  17. Kohta pààsen saapasmaan yrttien ààrelle, sekà parvekkeella ettà luonnossa. Namskis! Tuommoiset blogitapaamiset ovat varmaan kultaa.

    VastaaPoista
  18. Ihanalle kuulostaa ja näyttää valmistamanne rullat. Hyvää ja terveellistä!
    Ja kuvasikin ovat niin kauniit ja herkulliset!
    Mukavaa viikonloppua! Toivottavasti löydät paljon kiiltomalvaa ja nokkosta!

    VastaaPoista
  19. Kiinnostavia nuo syötävät luonnon kasvit.

    Nyt haluaisin kysyä sinulta, tunnetko köynnöspinaatin (virallista nimeä en tiedä)? Se on kuulemma monivuotinen kasvi ja viihtyy Suomessakin. Kuulin perjantaikerhossa, itselläni ei mitään hajua.

    VastaaPoista
  20. Huokaus tuota ilmaa teillä siellä. Kateellinen, kateellinen.

    VastaaPoista
  21. Lissu:Taitaa olla Italiassakin kevät jo siinä mallissa,että pääset niitä sitten siellä keräämään:-) Meillä on ollut jo monta tapaamista saman poppoon kanssa,ja aina on mukavaa!

    Susanne:Rullat olivat tosi nameja!Mukavaa viikonloppua sinullekin ja kohta lähden taas villikasvien keruuseen..

    SusuPetal: Joo kyllä ymmärrän.Yritän lähettää sitä lämpöä vähän pakkasia lieventämään...

    VastaaPoista
  22. Näyttää herkulliselta ja hyvältä varmaan maistuikin...

    VastaaPoista
  23. Unelma:kiinnostavaa onkin löytää luonnosta syötävää.En tunne tuota käynnöspinaattia,ja yritin googlettaakin,muttei löytynyt.Olisko sillä toinen nimi`?

    VastaaPoista
  24. Näyttävät tutuilta, pihoilla ja nurmilla kasvaa täälläkin näitä.
    Tuollainen luomuruoka suoraan luonnosta on hyvää.

    Ihana tapaaminen ja ruuanvalmistushetki, lopuksi nautinto.

    VastaaPoista
  25. Nyt nolottaa, miten en ole koskaan hoksannut laittaa zaataria labneen???? Maistuu varmasti hyvälle.

    Lisää tälläisiä, minäkin opin uutta, kiitos kovasti :).

    VastaaPoista
  26. Jael, minkä orovokkikuvan olet onnistunut ottamaan♥ Lumimiehen lempikukkia ovat orvokit ja hänkin kävi näitä ihailemassa.

    Tämä on minulle hiukan liian villiä...tai sitten olen laiska. Rakastan yrttejä ja kasvatan niitä ruukuissa, mutta ne ovat niitä tavallisia vain, joista ylimmäisin on aina basilika, sitten tulevat sitruunamelissa, tilli, persilja, laventeli etc. Minulta on muuten tulossa monta yrttikirjaa, joten siellä varmaan sivutaan näitä villejäkin.

    Orvokkia täällä suositaan salaattien ja jopa juhlakakkujen koristelussa.

    Nokkosta on kautta aikain käytetty Suomessa moniin juttuihin, joista ehkä yleisin saattaa olla sen liottaminen vedessä, sitten veden siilaus ja huuhdella sillä nokkosvedelä sitten viimeksi hiukset pesun jälkeen. Tämä etenkin tummahiuksisille. Naapurin hieman iäkkäämpi rouva tekee tätä huuhtelua kesät talvet ja hiukset ovat pitkät, tummat, vahvat ja poliselkään!

    VastaaPoista
  27. Herkkuja! Nyt alkoi tehdä vuohenjuustoa mieli. Noiden yrttien suhteen on sitten hankalampaa. En tunnista meidän luonnosta juurikaan syötäviä/ei syötäviä ja autoja huristelee sen verran pihamaan ohi, että taitaisi olla enemmän myrkkyä kuin herkkua.

    Suomessa sitten teinkin nokkoslettuja ja nuorista koivunlehdistä hauduttelin teetä. Kiitos taas hauskasta postauksesta!

    VastaaPoista
  28. Marja-Leena:oli hurjan hyvää,johtuen varmaan kivoista olosuhteista:-)

    Arleena:osa noista samoista kasveista löytyykin kivasti myös Suomessa kesällä:-)Kivaa oli tuollainen yhteispuuhaaminen bloggareiden kesken.

    Pikkujutut;eikö teillä esim. ripotella zaatar-seosta labnen päälle?nehän ovat täydellisiä yhdessä:-) Eli kokeilemaan vaan...

    Leena:Orvokkikuvasta tuli minunkin mielestä aika hyvä:-)Ha osa noista kukista syötiin hedelmäsalaatin seassa... Luonnosta löytyy hurjasti kivaa lisää salaatteihin ja muuhunkin,kunhan vaan tunnistaa kasvit.On melkein sääli olla niitä käyttämättä.Suomessakin on sellaisia paljon kesällä ja taisi ilmestyä syksyllä joku kirjakin niistä.Nokkosta olen käyttänyt kuivaan päänahkaan rosmariinin kanssa,se rauhoittaa sitä hyvin:-)

    Johanna:Sehän se just onkin,ne pitää tuntea ja sitten pitää poimia ne sellaisilta alueilta,mitkä eivät ole liian lähellä liikennettä,kuten Sarahin talon ympäristö. Nokkosletut onkin namia ja voi kun saisi nuoria koivunlehtiä!

    VastaaPoista
  29. Wow, tuossa onkin tosi luonnollista syötävää. Minäkin varmaan tykkäisin!

    Muutenkin vaikutti kivalta tapaamiselta. On mukava puuhastella yhdessä!

    VastaaPoista
  30. No hyvä, että retkenne nyt toteutui.
    Minulla kasvaa puutarhassa harmaamalvikkia ja sen lehtiä olen käyttänyt teehen. Mitenköhän se eroaa tuosta kiiltomalvasta?
    Toivottavasti saat huomenna hyvän saaliin :)

    VastaaPoista
  31. Beautiful photos, Yaelian!And wasn't everything delicious? It was great fun.

    VastaaPoista
  32. Elegia:oli kiva poimia ja välillä mutustella noita syötäviä kasveja,etenkin tuo pihatähtimö oli kivan makuinen:-) Oli tosi mukava tapaaminen,ja ensimmäinen kerta kun kokkasimme yhdessä tämän porukan kesken.

    Allu;oli sen verran hyvää että varmaankin:D

    Omenaminttu:En tunne tuota harmaamalvikkia,pitää googlata,mutta kiiltomalvaa kyllä on Suomessakin,näin olen kuullut.Ja se on tosi hyvää,kun ensin paistetaan paljon sipulia ja lisätään se malva siihen.Kiitos,tuli hyvä saalis tänään:-) Nyt saalis on huuhdeltu ja on kuivumassa lävikössä huomista varten;D

    Mimi:thanks! Everything yesterday was so nice and so yummy,cannot forget about that lovely filling for those yummy bread rolls..

    VastaaPoista
  33. No, ei ole tullut vastaan ennen, zaataria saa vain niissä lättyleivissä. Mutta kokeilen heti miten (lue sitten kun myrsky rauhoittuu ja pääsen kauppaan ostamaan labnea :))

    VastaaPoista
  34. Pikkujutut:Meilläkin tänään kunnon myrsky,ensin kamala hiekkatuuli,jonka sade sitten puhdisti. Kokeile maustekaupoissa,kyllä sitä zaataria pitäisi sieltä löytyä.

    VastaaPoista
  35. Ihania syötäviä luonnonkasveja. Meillä menee vielä muutama kuukausi, ennen kuin päästään samoihin puuhiin.
    Vesi kielellä täällä vain kuvia katsellaan:)
    -Hanne-

    VastaaPoista
  36. Hanne:teillä sitten villikasveja kun täällä taas rutikuivaa.Toivottavasti ehdin kesällä Suomessakin nauttia näistä samoista kasveista...

    VastaaPoista
  37. Nami ja hauskaa yhdessä tekemistä! Minä en tunnistais kuin nokkosen :P Olen kamalan huono muistamaan/tunnistamaan mitään kasveja tai elukoita :P

    VastaaPoista
  38. Elisabeth:Nyt mä osaan tunnistaa hyvin jo ainakin 4 syötävää kasvia:-) Ihan kirjojen perusteella on vähän vaikeampaa,mutta tuo Mimi on sellainen asiantuntija,että hänen seurassaan hyvin oppii näistä syötävistä kasveista. Opin senkin,että villisinappina tuntemani kasvi onkin villirucola....

    VastaaPoista

Vaikka näkyy että on sanavahvistus niin sen voi ihan hyvin jättää väliin,se kummittelee tuolla enkä saa sitä pois...