Pukki ja poro

Tällainen hauskan värikäs pukki& poro-juttu oli ruokakaupan edessä.  Tuo oli niin värikäs että näkyi pitkän matkan päähän.

Suklaapukkeja toisessa kaupassa.

Viime postausksessa  kerroin miten  täällä suunniteltiin ilta&yö-ulkonaliikkumiskieltoa,  jota muutettiin muutaman kerran , ja lopulta perutiiin.   Sen jälkeen päätettiin että kauppakeskukset  ja kaupat, sekä torit  saavat olla auki tämän 8-päiväisen   Hanukka-juhlan aikana,  ja myös sellaiset kauppakeskukset, jotka eivät siihen asti olleet auki,  kuten tämä  Tel Avivin vanhin, keskustassa sijaitseva kauppakeskus,  joka on suosikkini.  Viimeksi taisin olla kauppakeskuksessa joskus syyskuussa, ennenkuin ne suljettiin.  Oli tosi kiva päästä tuonne taas, ja osa kaupoista oli auki,   mutta eivät kaikki. Kauppakeskus on ollut osittain auki tämän ajan,  sillä siellä on apteekki ja ruokakauppa, mutta kaikki muut kaupat ovat olleet kiinni, eikä mitään tapahtumia ole ollut tuolla.

Tämän " vapauden " vuoksi  meitä odottaa sitten tämän jälkeen täysi lockdown,   ja toivon että se on viimeinen , sillä rokotusten pitäisi alkaa ihan pian,  ja tiedotusvälineissä on ollut paljon tietoa rokotuksista viime päivinä.  Aiotteko ottaa rokotteen? Minä kyllä aion,   sillä muuten emme pääse eroon tästä vitsauksesta.

Joulukuusi Jaffan kellotornin edessä . Jos kuvaa katsoo tarkkaan, huomaa että siinä on myös   islamin  puolikuusymboli  sekä Hanukka-juhlan kynttelikkö, eli kaikki 3 täällä olevaa uskontoa otettu tuossa huomioon.

Tällä viikolla oli myös surua,  sillä suosikkikissani Neko jouduttiin lopettamaan eilen. Kuvassa  Neko pienenä pentuna, ja toisessa kuvassa  sen jälkeen kun Neko ilmestyi  meidän takapihalle yli kuukauden poissaolon jälkeen.  Tuon poissaolon aikana tapahtui jotain,  sillä kun Neko tuli takaisin, se oli laihtunut,  turkki oli täysin kiilloton,  ja kissa jotenkuten heikko.  Yhdessä vaiheessa otin Nekon kotiin,  kun yritin antaa sille matolääkettä , mutta Neko ripuloi  sohvalleni, eikä siitä tullut mitään.  Vajaa kaksi viikkoa sitten  otin Nekon kuljetuskoriin, ja   pidin Nekoa kylpyhuoneessani, kunnes erään eläinsuojelujärjestön edustaja haki Nekon heidän klinikalleen.  Eilen eläinlääkäri soitti sieltä, ja kertoi  että he ovat yrittäneet hoitaa Nekoa parhaansa mukaan, mutta mikään  lääke ei ole tehonnut, eikä kissa halua syödä.  Siinä tilanteessa paras vaihtoehto oli  nukuttaa kissa ikuiseen uneen,  sillä  täällä pihalla/puistossa   se ei olisi enään pärjännyt, eikä sille  olisi löytynyt tuossa kunnossa kotia.    Mitäköhän Nekolle tapahtui sen poissaolon aikana, ja miksi se hävisi, se jää ikuiseksi mysteeriksi.