Saturday Classic 241020

 

17-vuotias Lesley Gore   levytti  John Madaran ja David Whiten kirjoittaman/säveltämän kappaleen "You Don't Own Me" vuonna 1963. Sitä ennen Gore oli ehtinyt levyttää  , 16-vuotiaana,  hittikappaleen "It's My Party".  Lesley Gore oli tuottelias  artisti: lopetettuaan levytykset hän kiersi konserteissa ja kirjoitti kappaleita muille artisteille,  ja Fame-elokuvan musiikki toi hänelle  Oscar-ehdokkuuden. "You Don't Own Me" -kappaletta on pidetty esifeministisenä popkappaleena.

Lesley Goren kappale tuli mieleen äskettäin kun kuuntelin Ella-Leen versiota samasta kappaleesta.  Juuri 17 vuotta täyttänyt Ella-Lee  tuli täällä tunnetuksi vuoden alussa , osallistuessaan  laulukilpailuun jossa etsittiin euroviisuehdokasta.   Ella-Lee on tätä coveria laulaessaan samanikäinen kuin Lesley Gore oli levyttäessään kappaleen, mutta itse pidän enemmän tästä Ella-Leen tunteikkaasta esityksestä.

Pakko laittaa tänne vielä  Diane  Keatonin, Bette Midlerin ja Goldie Hawnin mainio versio elokuvasta 1.st  Wifes Club.

Muut lauantai-klassikot löytyvät täältä.

Olispa jo syksy

Hong Kongin Bauhinia bussipysäkillä

Niin , ei vielä näy syksyä täällä,  ja tämä viikonloppu on ollut jopa erittäin kuuma.    Sitä kyllä edelsi muutama miellyttävä päivä, ja alkoi jo tuntua että  pian viilenee, mutta ei taida vielä . Katselin viime vuoden lokakuun  postauksia ,  ja silloinkin olisin halunnut viileämpiä päiviä,  mutta syyskuu täällä oli kuumin ikinä. Eilinen kuumuus aiheutti myös  pahoja vahinkoja, sillä eri alueilla oli hurjia tulipaloja, ja  10 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Jotkut kodit olivat palanneet kokonaan.  On kyllä kamalaa  tulla takaisin ja löytää kodistaan vain palaneet rauniot. 

Olen itse kokenut tulipalon 2 kertaa: ensimmäistä kertaa täällä Israelissa , muutama vuosi ennenkuin palasin Suomeen.  Asuintaloni naapuritalo oli historiallinen rakennus ,  joka oli viimeiset vuotensa toiminut elokuvateatterina,  ja yhtenä myöhäisenä iltana se syttyi palamaan.   Tulipalorakennuksen ja oman asuintaloni välillä oli puita, ja pelättiin että tuli leviäisi sitä kautta  ssuintaloomme.  Olimme jo nukkumassa kun  palomies koputti oveen  ja pyysi menemään kadulle.  Pukeuduin, nappasin nopeasti pojan  ja laukkuni,  ja vietimme koko yön  kadulla, mikä oli stressaavaa , ennenkuin tuli saatiin sammutettua.  Aamulla aikaisin en saanut kuitenkaan lupaa mennä  kotiin , mahdollisen häkämyrkytyksen vuoksi, joten vein pojan suoraan kadulla vietetyn yön  jälkeen (valveilla tietysti) päiväkotiin,  ja menin töihin.  Töissä silmät eivät tietenkään pysyneet auki,  joten oli pakko mennä kotiin, jonne sai jo mennä. Tästä selvittiin säikähdyksellä,  mutta se historiallinen rakennus paloi poroksi,  eikä sen tilalle ole vieläkään rakennettu mitään .

Toinen kerta oli  Suomessa, pakkassäällä.  Naapuri oli jättänyt palavat kynttilät  ikkunalaudalle, verhojen!! viereen, ja  siitä syttyi palo. Tunsin savun hajua, kukaan ei ollut siellä kotona, ja soitin palolaitokselle.  Sillä aikaa kun palokunta sammutti asunnon tulipaloa, joka onneksi ei ehtinyt kasvaa liian suureksi, vietimme pojan kanssa   kylmällä parvekkeella. 

Tämä viikonloppu (joka nyt loppui, sunnuntaihan on täällä arkipäivä) päätti pitkän  , ns. High Holidays-pyhäkauden, joka tietysti tänä vuonna  oli poikkeuksellinen, kiitos koronan, ja muutenkin suurimmalta osalta pyhäpäivät osuivat viikonlopuksi tällä kertaa. Tämä viimeinen pyhä oli lehtimajajuhlan päättävä pyhä,  ja  näitä tällaisia "lehtimajoja "  näkyi vähän siellä sun täällä,  ehkä enemmän kuin normaalisti ,  sillä sai juhlia vain samassa  kodissa asuvien perheenjäsenten kanssa. 

Myrkyllisiä marjoja

Tämän lockdownin täällä piti alunperin loppua nyt parin päivän päästä , mutta sitä taas pidennettiin, vaikka luvut ovat laskeneet.  Minua ärsyttää  se että  ei eristetty niitä alueita,  joilla selvästi oli paljon enemmän tartuntoja kuin muilla, eli  ultraortodokseilla.    Ärsyttää myös se että  että kaikki ravintolat, kahvilat, baarit ym. ym eivät ole edes saaneet myydä tuotteitaan  muuten kuin lähettien kautta, mikä tekee monelle kannattavuudesta tosi huonoa.  Vaikeaa on ymmärtää miksi tietyt katujalkakaupat saavat olla auki mutta toiset eivät.

Tyhjä katu eräänä aamuna.

Suloinen pikkuruinen kissanpentu  tärähtäneessä kuvassa.  Näitä on kaksi, ja  ne kitisivät muutaman päivän puiston reunan pusikossa,  eikä emoa ollut näkyvissä.   Onneksi ne nyt ovat saman kadun naapurin Evelynin   tyttären hellässä hoidossa,  kunnes kasvavat, ja  niille voi etsiä kotia.  

Evelynin kotiin pennut eivät voi jäädä,  sillä siellä on  vuosi sitten hänelle tuomastani kissanpennusta kasvanut Grey-kissa,  ja tämä kuvassa näkyvä Toy-koira. Greystä on kasvanut mustasukkainen ja hieman agressiivinenkin kissa, joka ei ehkä hyväksy toista kissaa sinne,

Kaunista viikonloppua täältä lämpimästä. 

Huijauksen uhri

Kissanpentu puistossa.

Huijauksesta siis....Minulla on , ainakin omasta mielestäni, aina ollut hyvä huijariseula. Esim. Venezuelassa, josta ei puuttunut huijareita,  tunsin parissa tapauksessa että kyseessä oli sellainen,  kun taas eksällä ei silloin toiminut minkäänlainen huijariseula. Myöhemmin selvisi että olin oikeassa...  Aiemmat työpaikkani ovat myös valmentaneet olemaan tarkkana netissä, ja jos joku tuntuu kummalliselta,  tarkistan yleensä kaiken tiedon mitä löydän . 

Toukokuun loppupuolella sain sähköpostiini meilin , jossa tarjottiin  yhteistyötä   reppuja ja matkalle tarvittavia  tuotteita  myyvän sivuston kanssa. Meilissä pyydettiin ottamaan yhteyttä heidän yhteyshenkilöönsä Instagramin kautta.  En pitänyt sitä mitenkään kummallisena tuossa vaiheessa   sillä  olen aiemminkin  muutaman kerran saanut muutamia tavarayhteystyöjuttua Instagramin kautta.  

Kysyin mitkä ovat heidän ehtonsa, ja sain linkin tälle sivulle,  joka on siis siellä yrityksen nettisivustolla..  Tässä vaiheessa aloin jo ihmetellä,  sillä  siinä tarjoiltiin reppua,  ja repun saamisen jälkeen  olisi pitänyt meilata heille 5 kuvaa , josta he maksaisivat  150 dollaria per kuva. Häh! Mikä ihmeen yritys muka maksaisi tuollaisia summia  jollekin instagrammaajalle,  jolla on vain joku 4400 seuraajaa... En uskonut siihen tippaakaan,  mutta  halusin ihanan kanvaksisen  repun ,  johon oli kirjailtu kaunis kukka. Sain linkin  repun  tilaamista  varten ,  jolla minun pitäisi saada reppu ilmaiseksi.  Sitä ennen kävin koko heidän  hvvin ammattimaiselta vaikuttavan   nettisivustonsa tarkasti läpi.  Tosin hieman ihmettelin sitä että   yrityksen pitäisi olla Los Angelesissä ,  mutta reppu lähetetään Liettuasta.  Mutta koska sivusto vaikutti  niin ammattimaiselta, eikä googlattaessa löytynyt mitään  negatiivista tietoa yrityksestä,  ja tuolla sivustolla on jopa rekisteritiedot, ja halusin niin sen repun, päätin tilata ilmaisen repun itselleni.  Hieman ihmettelin kun  jouduin maksamaan lähetyskulut   vaikka reppu oli ilmainen. Mietin että jos heillä on varaa lähettää ilmainen reppu ,  jonka kuvia ehkä jaan somessa,  niin miksi eivät voi maksaa myös postikuluja,  jotka ovat  vain pieni  osa repun hinnasta.  

Jäin odottelemaan kaunista reppuani (kuvassa). 

Minulle ilmoitettiin että repun saaminen voi kestää myös kuukauden, koronan vuoksi. Kuukauden kuluttua otin yhteyttä yritykseen,  ja kerroin että reppu ei ollut vielä saapunut. Minulle ilmoitettiin että kun reppu tilataan   Euroopan tai Yhdysvaltojen ulkopuolelta , eikä reppua kuulu,  heihin voi ottaa yhteyttä vasta 61 päivän jälkeen.   Tarkistin sen yrityksen nettisivuilta,  ja siellä se lukikin. Kun repun tilauksesta oli kulunut  puolitoista kuukautta, alkoi olla epäilyksiä  mutta   päätin vielä odotella , ja tarkistin postilaatikkoni joka päivä, mutta ei mitään ilmoitusta postista.  Sitten eräänä päivänä päätin taas googlailla yritystä ,  ja yhtäkkiä sieltä löytyikin  sivusto,  jonne olivat kirjoittaneet ihmiset, joille myös oli tarjottu reppua (ja korkeita summia kuvista;D)    Selvisi että  kyseessä oli todellakin huijaus, eikä ihana reppuni koskaan tulisi perille, nyyh.  Kirjoitin  heti Instagramin kautta  yhteyshenkilölle, että tiedän että   he ovat huijareita  ja haluan maksamani postikulut takaisin,  PayPalin kautta.   Heiltä tuli viesti että tietenkin he palauttavat summan, mutta on selvää etteivät he palauta. 

Yritys siis huijaa ihmiset tilaamaan tuotteita,  pitää ne postituskulut itsellään,  eikä koskaan   lähetä mitään tuotetta.  Kun nettikauppasivusto on laadittu  niin ammattimaisesti kuin tämä, pitää olla todellakin tarkkana ettei joudu huijatuksi.  Minulla oli onnea että  menetin vain noin 16 euroa, mutta kyllä harmittaa  sillä minusta tuo reppu on ihana.  Samanlainen löytyi sitten Etsystä ja AliExpress.nettikaupasta,...kiinalaisista nettikaupoista siellä...

Hyvää Juhannuksen aikaa

Hyvää juhannusta:)

Kaunis pinkki kukka on tästä pullopuusta, jonka  kukat nyt putoilevat maahan.

Kuluneella viikolla kaupungin sateenkaariliput heiluivat kaupungin pääkatujen varrella, mutta vuoden suurin tapahtuma Pride-viikko ja paraati oli tietysti peruttu.    Monessa paikassa  huomaa miten on tyhjempää kuin ennen:  ei vaan turistien poissaolon vuoksi vaan myös sen vuoksi että  monet Tel Avivissa asuneet nuoret,  jotka menettivät työpaikkansa,  joutuivat palaamaan vanhempien luokse tai muuttamaan kauemmaksi. Eilen uutislähetyksessä kerrottiin kaupungeista, jossa  ennen koronaa oli toivottu vähemmän  turisteja (kuten Venetsia,  Barcelona, Lontoo)  mutta eivät he ihan nollaturismia sentään tarkoittaneet. Pääasia on löytää  tasapaino ,  jotta esim. Venetsiassa paikallinen väestö ei liikaa häiriintyisi  turistien vuoksi.

Täälläkin sateenkaariliput liehuivat. Normaalisti kaupunki on erityisen täynnä ihmisiä ja elämää tuon tapahtumaviikon aikana.

Jehudan korukoju torilla. Toivottavasti pysyy pystyssä kun ostajia on niin vähän aikaisempaan verrattuna. Tällä viikolla  huomasin että yksi lempikahviloistani oli sulkeutunut. Kirjoitin paikan ihanan sympaattiselle omistajalle, joka kertoi että oli niin vaikeaa ettei pystynyt avaamaan uudelleen,  ja nyt vain toimittaa voileipiä toimistoille. 

Kauppakeskuksessa vastaan tuli tällainen vessapaperirullista koottu juttu. Aika hauskoja juttuja saa niistäkin tehtyä.

Ja kotona suurin tomaattitaimeni kukkii.

Mustekala kauppakeskuksessa

Olipa hauskaa nähdä jättimäinen mustekala  roikkumassa Tel Avivin keskustan vanhan kauppakeskustan katosta.  Jättimäinen   mustekala näytti tosi hienolta, ja valtavasti työtä on varmaan mennyt tuon pystyttämiseen.

Rakastan tätä vanhaa kauppakeskusta, jonka katolla on mehiläistarha ja jossa viljellään hydroponisesti salaatteja ja yrttejä lähiseudun ravintoloille,  missä  voi tehdä kävelyretkiä (keskuksen sisällä) kävelyryhmien kanssa,  missa  lepakoilla on oma osastonsa parkkikerrosten alapuolella,  ja missä aina järjetetään kivoja tapahtumia. Kesällä kun on liian kuumaa ulkona  teen osan kävelylenkeistäni täällä ,   sillä sisällä on ihanan viileää silloin.

Tällä kertaa kauppakeskuksessa oli lapsille tarkoitettu ilmapallofestivaali (lapset vielä Pesah-lomalla).  Kaikenlaista kivaa sitä voikin tehdä ilmapalloista:)

Aika hienoja!

Eilen kävin  mielenkiintoisessa tilaisuudessa,  jossa  Elina Sana kertoi kirjoistaan.  Elina Sana on tutkija, toimittaja, tietokirjailija ja ihmisoikeusaktivisti.  ja on voittanut useita palkintoja,  kuten Tieto-Finlandian palkinnon vuonna 2004.  Elinan viimeisin kirja, joka kertoo miten sota vaikutti hänen isäänsä,  ja häneen itseensäkin,   on ollut paljon esillä parin viimeisen vuoden aikana. Todella mielenkiintoinen ilta.

Kodin  viereisen puiston vastapäätä oleva valtava  rakennusprojekti on jo edistynyt niin että  osa siitä on noussut yli katutason.  Korkean tornitalon edistymistä  on tosi mielenkiintoista seurata.

Pesah-pyhä jatkuu ja edessä on pitkä viikonloppu,  sillä huomenna on lyhyt päivä,  ja perjantai sekä lauantai ovat  pyhäpäiviä.  Sunnuntai on jo arkipäivä , mutta monet viettävät  silloin Mimouna-juhlaa, joten koulut taitavat alkaa vasta seuraavana päivänä. 

Lämmin sää alkoi kunnolla   tällä viikolla,  sen jälkeen kun  sunnuntaina ja vielä maanantainakin oli lyhyt takatalvi,   ja nyt pyhäviikonloppuna on tarkoitus käydä läpi vaatteita ja siirtää lämpimämmät vaatteet pois , ja  ottaa kesävaatteet esille.  Tänäänkin oli hellettä, mutta onneksi kuivaa.   Lämmin sää ja pyhäviikko on saanut taas grillaajat liikkeelle,   ja tässä kodin edessä olevassa puistossakin, jossa grillailu on kielletty,  on taas grillattu, arghhh!

Esimakua Purim-juhlasta

Purim-juhlaa vietetään nyt torstaina, mutta oikeastaan se alkoi  jo tänään kun koululaiset ja päiväkotilaiset tulivat naamioasuisena kouluihin& päiväkoteihin. Eilen kävimme  Annelin kanssa eteläisessä Tel Avivissa,  jossa on katu täynnä juhlakamakauppoja,  ja nyt tällä hetkellä naamioasukauppoja. 

Tuollaisia kauppoja on tuolla niin monta,  joten eiköhän sieltä löydy jonkinlainen asu...

Kaupoissa oll kuhinaa, varmaankin koska tänään lasten ja nuorten piti olla jo naamioasuissa.

Huiiii mitä naamareita!

Ruokalahjat kuuluvat Purimiin,  ja  karkkikaupan edessä oli lapsille tarkoitettuja, valmiiksi pakattuja laatikoita,  joiden sisältä löytyy namuja ja joku pieni lelu.

Kolmionmuotoisia, täytettyjä  pikkuleipiä näkyy joka puolella. Nämä ovat Purimin herkkuja , ja minäkin tein näitä samalla kadulla asuvalle Evelynille.

Koulun pihalla oli värikästä,  sillä siellä vietettiin koulun Purim-juhlaa.   Sekä lapset että  opettajat  olivat naamioasuissa.  Juhlan jälkeen alkoi myös lasten Purim-loma.

Prinsessa-asu on suosittu vuodesta toiseen.

Puistohullu

Otsikko on ehkä hieman harhaanjohtava,  sillä en ole nähnyt puistoissa ketään hullua, mutta olen hulluna puistoihin,  etenkin silloin kun luonto on vielä vihreää.  Asun aivan puiston laitamilla,  mutta tämä meidän puisto on aika pieni,   ja suosikkejani ovat Tel Avivin keskuspuisto eli Jarkon-puisto,  sekä eteläisessä Tel Avivissa sijaitseva puisto, jonka nimi suomennettuna on metsikköpuisto.  Tarvitsen välillä  tätä vihreyttä, ennenkuin se kuihtuu pois. Kuvan sitruunankukka kukkii  metsikköpuiston siitruunapuussa,  ja puistossa onkin monta sitruspuuta.  Eikös olekin nätti tuo sitruunankukka?

Puiston sitruspuissa on nyt samanaikaisesti kukintoja sekä vielä vihreitä hedelmiä.  Tässä sitruunapuussa oli muutama kypsä sitruuna, mutta liian korkealla,   ja muista puista oli kypsät hedelmät joku jo ehtinyt poimia.

Puiston reunalla sijaitsee kaunis St. Tabithan  kirkko,  jossa kävin joitakin vuosia sitten.   Kirkon tornia ei voi olla näkemättä tässä puistossa.

Olen huomannut että joka kerta kun vierailen puistossa, siellä on myös lapsiryhmiä; yleensä tarha-ikäisiä ,mutta välillä myös koululaisia.  Tuon kukkamuurin takana on koirien ja kissojen löytökoti.

Tässä taisi olla  lapsivierailijoita hieman kauempaa ,  sillä he olivat pystyttäneet tuonne teltan.

Lasten leikkialuekin on metsikköpuistossa aika hieno!

Kruunukakkaroita.   Puisto on täynnä   villikukkia, mutta koska tällä viikolla lämpenee,  ja kylmempi kausi on selvästi jo mennyttä aikaa, niin on vain ajan kysymys milloin nämä kuivuvat niin että ne leiktaan pois. Ihan pakko säilöä näitä blogiin.., Kruukakkaroissakin on jo pieniä ötököitä, joten en viitsinyt poimia niitä mukaani.

Joka kerta olen myös nähnyt näitä  värikkäitä kanoja ja kukkoja puistossa.  Ne kuuluvat aidan toisella puolella olevalle hökkelikylälle,  mutta näköjään puistosta löytyy aina jotain mielenkiintoista  .

Ennenkuin lähden pois, istahdan hetkeksi   katetun alueen penkille. Katettu alue tarjoaa varjoa myös silloin kun taivas on näin kirkas kuten tänään. 

Puiston vieressä on eräälle järjestölle kuuluva keittiöpuutarha, mutta sinne saa vapaasti mennä katsomaan.

Tämän kuvan otin pari viikkoa sitten  kun Emmer-vehnä oli vasta aluillaan.  Emmer kuuluu alkuperäisvehnälajikkeisiin,   ja on alunperin kotoisin Lähi-idän alueelta.

Pari viikkoa sitten kävin myös Tel Avivin suurimmassa puistossa eli Jarkon-puistossa.   Tarkoitus oli poimia villisinappia, mutta sitä ei vielä löytynyt erityisen paljon.  Pitäisi mennä sinne katsomaan jos löytyisi vaikka villisinapin siemeniä.  Yarkon-joki halkaisee puiston kahteen osaan.

Jos asuisin lähellä kävisin täällä joka päivä, ainakin silloin kun luonto vielä kukoistaa.

Lintujen saari.

Sorsat 7 Myllyn alueella.

Tässä lensi joku iso lintu, mutta en tiedä mikä lintu oli kyseessä.

Villisyklaameja. Saa katsoa mutta ei poimia.

7 Myllyn alueella isoäiti lapsenlapsensa kanssa syötti puluja. Pidän kaikista eläimistä, mutta pulut aiheuttavat niin paljon harmeja, että en erityisesti pidä siitä että niitä syötetään, sillä se edesauttaa niiden liiallista lisääntymistä.

Vanha kunnostettu mylly 7 Myllyn alueella.   

Lopuksi piti vielä mennä tervehtimään puiston bambeja:)

Tämä talvi on ollut paras vuosiin, myös mitä tulee sademääriin, mutta asiantuntijat ennustavat että seuraava ja sitä seuraavat talvet ovat taas kuivia, kuten 5 edellistä talvea.