Eksotiikkaa bussiasemalla

Toukokuu alkoi täällä lämpimänä,ja tuntuu hieman haikealta että seuraava sade on todennäköisesti vasta  loppusyksyllä. Olen varmaan monta kertaa valittanut täällä siitä miten inhoan kuumaa säätä ,ja tänään täällä oli lähes 40 astetta, kiitos kuumien aavikkotuulien,mutta kun kuumuus on kuivaa eikä kosteaa, kestän sen suhteellisen hyvin. Ihaninta tässä ajassa on erilaisten puiden kukinta,esim. nyt kukkivat jakarandat,joista yksi näkyy tässä  kuvassa. 💜

Kävelykadulla torin vieressä, missä edellisen kuvan jakaranda, on nykyään kävelykatu vain tiettyinä aikoina vuorokaudessa ,ja se taitaa olla siksi että kadun varrella on kunnostettu/suurennettu monta vanhaa taloa, joiden uudet asukkaat varmaan vaatineet että voivat ajaa  autotalleistaan läheiselle kadulle. Mutta tiistaisin ja perjantaisin se on enimmäkseen kävelykatu, artesaanimarkkinoiden aikana.

En ollut käynyt tuolla pitkään aikaan,ja huomasin uuden kojun, jossa kojun pitäjä  oli keskittynyt taiteen tekoon. Amerikkalainen Raquy valmistaa miniatyyrimaalauksilla ja ornamenteilla koristeltuja käsikirjoituksia/tauluja,  Työ on pikkutarkkaa,ja valmiin käsikirjoituksen tekoon kuluu monen monta tuntia 

Raquy , muusikko, kertoi asuneensa useita vuosia Istanbulissa jossa hänestä tuli darbuka-soittimen mestari,joka on esiintynyt eri puolella maailmaa..

Raquy kertoi että kun esiintymiset loppuivat koronan vuoksi, hän opetteli kirjamaalausta, ja myy nyt töitään  artesaanimarkkinoilla.

Raquyn työt ovat tosi kauniita 

Tänään piipahdin aamulla Tel Avivin pääbussiasemalla(jonka ei pitänyt enää olla pääbussiasema,mutta josta edelleenkin lähtee osa busseista),  jossa viikonloppuisin filippiiniläisiä ruokakojuja, ja jonka filippiiniläisestä ruokamarketista tykkään paljon .

Filippiiniläisiä  leivonnaisia.

Täällä aina tuntuu kuin olisi jossain muussa maassa...

 

Etiopilaisten (tai eritrealaisten) vaatekauppa lähellä ruokakojuja.

Ei hullumpi huhtikuu

Upeat laventelit kukkivat

Siitä onkin jo vähän aikaa kun viimeksi postasin tänne, ja sinä aikana on ollut kaikenlaista. 

Toissa viikolla suloisen Shadowin perhe tuli takaisin Yhdysvalloista, mukanaan uusi lisäys, eli pikkuinen vauva Liam. Shadow oli luonani 2 kuukautta, ja totuin pienen hauvelin läsnäoloon niin että koti tuntui tyhjältä sen jälkeen kun olin palauttanut hänet omistajilleen. Toiseksi viimeisenä yönä Shadow herätti minut klo 2 ,ja näytti että sillä oli kipuja korvan alueella, sillä Shadow hankasi oikeaa korvaansa tassullaan. Annoin hänelle särkylääkettä, mutta se ei niin auttanut. (löysin laukkuni pienestä taskusta Shadowin särkylääkkeet, eli iso koira Tered ei niitä syönytkään). 

Kun olin palauttanut Shadowin, Sagi, Shadowin isäntä, vei hauvelin eläinlääkärille, ja selvisi että korvassa oli tulehdus, ei ihme että Shadow niin vaikeroi silloin yöllä. Shadow saa nyt lääkettä, ja varmaan on pian entisellään. Kävin katsomassa häntä muutama päivä sitten, ja Shadow ei kuullut paljon mitään, mutta nyt kun lääkkeitä on laitettu muutaman päivän ajan, olo jo parempi. 

Olin jo maaliskuun lopulla kirjoittanut että laitoin kumisaappaat jo pois, mutta sitten saimmekin yllättäen kunnon takatalven, eli hurjasti sadetta, ukkosta, salamointia ja kylmää säätä muutaman päivän ajan. Kukaan ei muista tällaista sääilmiötä huhtikuussa! Se tuntui ihanalta, mutta aiheutti myös paljon vahinkoa mm. maataloudelle.,ja ihmishenkien menetystä erämaassa, jonne valtavat vesimassat voivat yhtäkkiä vyöryä, peittäen kaiken alleen. Kuvan otin kotirakennuksen edestä, ja sadevesi oli jo uhkaavan lähellä ulko-ovea. 

Silloin kun sää on hyvä lenkkeilyyn, eli tarpeeksi viileää eikä liian aurinkoista, teen yleensä lauantaisin  kävelykierroksen lähialueella, yleensä missä paljon  toimistorakennuksia. Hienan kauempaa näin tällaisen, enkä heti nähnyt mistä kyse. 

Lähempänä huomasin että tämä oli kierrätykseen liittyvä juttu. 

Lähimpänä kotia olevan suuren toimistotalon puutarha on suosikkipaikkojani lähialueella, ja nyt kun laventelit 💜kukkivat, huomasin että niitä oli istutettu puutarhaan tosi paljon. (1.kuva).Tämän kuvan  Aasiasta kotoisin olevan  upean pensaskasvin nimeä en löytänyt suomeksi, mutta se on jonkinlainen orapihlaja, ja noita sinisiä marjoja kuulemma voi syödä, keitettynä, eli hillon muodossa. Pensaan kukat ovat herkän kauniita 🌺🌺. 

Viime viikolla tapasin pitkästä aikaa amerikkalaisen ystäväni Nancyn,(kuvassa) joka oli juuri saanut uuden työnsä ensimmäisen välityspalkkion, ja tarjosi minulle jäätelön kodin vieressä olevassa jäätelöbaarissa. En ollut aikaisemmin poikennut tuolla, vaikka ihan lähellä, ja jäätelöni oli tosi herkullinen 🍦

Muutama päivä myöhemmin vietettiin Shadowin isäntäperheen uuden vauvan juhlaa, samoin kuin pariskunnan  tyttären 3.vuotispäivää🎂🎁. 

Juhlapaikka oli sekin suhteellisen lähellä kotia, ja olin kuullut kehuja paikasta, ja siitä että ruoka siellä tosi hyvää. Pöytiin oli laitettu salaattikulhoja, ja pian tuon asetelman yläpuolelle tuotiin tabuuniuunissa paahdettua munakoisoa tahinilla ja samassa uunissa valmistettua ohutta leipää ja bataattia. Ruokaa tuli jatkuvalla syötöllä, ja lisää sai kun pyysi. En syö lihaa mutta oli onneksi myös kala-annos, ja minulle tuotiin erikseen kvinoapihvejä. Vaikka söin vain kasvisruokaa(ja vähän kalaa), olin halkeamaisillani tuolta pois lähtiessä. 

Juhlapaikka näytti hyvältä. 

Syntymäpäiväsankari Ann oli hieman hämmentynyt kaikesta huomiosta. 

Lasten isoäiti oli järjestänyt ohjelmaa pienille vieraille. 

Heillä oli jopa karkkivaunu🍭🍬Oli kyllä kivat juhlat🎉

Tuli ja meni

Maaliskuu siis, tuli ja meni, ja nyt on jo huhtikuun 2.päivä. Kuivan helmikuun jälkeen maaliskuun alkupuoli toi sateita ja kylmää säätä, jonka jälkeen tuli taas lämmintä ja kuivaa, kunnes maaliskuun lopulla saimme lyhyen "takatalven" eli kylmää ja vähän sadettakin. Kaikenkaikkiaan mennyt talvi oli tosi huono: vähäsateinen ja liian lämmin. Tänään laitoin kumisaappaat pois, sillä niitä tarvitsee seuraavan kerran vasta vuoden loppupuolella. 

Ensimmäisessä kuvassa näkyy upea pinkki jousilieskapuu, joita näkee täällå paljonkin, nyt kun ne kukkivat. Puu on kotoisin Etelä-Amerikasta ja on Paraguayn kansallispuu. Maaliskuun alkupuolen myrskyn jälkeen sairastuin flunssaan, joka alkoi parin päivän kuumeella, (ei koronaa, tarkistin..) ja jatkui kuun loppupuolelle saakka räkätautina. Nyt on olo jo parempi. 

Pomeranssipuut kukkivat, ja tuoksu oli ihana. Kohta näkee pieniä pomeranssin alkuja. Täällä ollut tosi ikävä tilanne poliittisesti, ja valtavia mielenosoituksia jo 13 viikkoa, ja niistä on kirjoitettu myös Suomen lehdistössä. Nyt on jonkinlainen tauko, pyhien vuoksi, mutta mielenosoitukset jatkuvat viikonloppuisin,ja saa nähdä mitä tapahtuu pyhien jälkeen.. 

Edellisen viikon lauantain aamu oli viileä ja pilvinen, ja tein kävelylenkin lähellä olevien uusien toimistotalojen alueella. Niitä on 4 vierekkäin, ja muutama uusi kahvila, jotka kiinni lauantaisin, mutta viherseinä oli tosi hieno💚

Muutamassa uudessa toimistotalossa on iso terassimainen tila takana, ja sieltä näkyy sen edessä oleva hökkelikylä. Kuulemma laittomasti sinne joskus asettuneita, ja mitenköhän kauan saavat olla tuolla koska alueelle tulee varmaan vielä lisää toimistotaloja. 

Tänä vuonna kaikkien 3 suuren uskonnon pyhät osuvat samaan aikaan, eli muslimien ramadan, kristittyjen pääsiäinen ja juutalaisten pääsiäinen eli pesah. Pesah kestää viikon, ja sinä aikana marketeista ei löydy mitään hiivalla kohotettua leivonnaista, eikä tavallisia jauhoja ole silloin myytävänä, paitsi jossain kaupoissa. Sen sijaan tarjolla on hurja määrä gluteenittomia tuotteita, eli keliaakikkojen lempipyhä täällä. 

Shadow on nyt ollut luonani lähes 2 kuukautta, ja 2 viikon kuluttua Shadow palaa kotiinsa kun isäntäpari palaa Yhdysvalloista. Tulee ikävä tätä pikku koiraa. Tulen kyllä näkemään Shadowin silloin tällöin, mutta se ei ole sama asia. Shadow on tosi omistushaluinen, ja juoksee haukkuen perään kun lähden pois, ja pitää äkkiä sulkea ovi ja katsoa ettei pieni koira jää vahingossa oven väliin. Silti Shadow on niin ihana ja rakas❤️

Pitkästä aikaa kävin tänään torilla, ja laitan tänne pienen kuvakierroksen siitä. 

Muutamassa kojussa oli myynnissä gluteenittomia pikkuleipiä. Pesah on se aika jolloin suurin osa leipomoista on kiinni. 

Lisää gluteenittomia pikkuleipiä. 

Yksi torin ruokakojuista. 

Itämaisia leivonnaisia. 

Piirakoita (empanadas). 

Voileipäkoju

Mehukoju. 

Hyvää alkanutta huhtikuuta ja pääsiäisen aikaa🐰💚

Leuto talvi

Teki mieli poimia tästä
muutama kumkvatti, mutten kehdannut... 

Hyvää tamnikuun alkua💚Edellisessä postauksessa kirjoitin että räkätauti on jo lähes ohi, ja kylkiluuvamma hieman vähemmän kivulias, mutta heti vuoden alussa räkätauti tulikin takaisin. Kävin röngten-kuvauksessa, mutta kylkiluista ei löytynytkään mitään vammaa, vaan kyse onkin jostain tulehduksesta kylkiluiden välissä. Sekin kipu ja turvotus on onneksi jo vähemmän häiritsevä, ja pitää vaan olla varovainen ja kärsivällinen, sillä parantuminen kestää jonkun aikaa. 

Lauantaina, vuoden viimeisenä päivänä, olin patikointiretkellä  ystävien kanssa. Meitä oli 6 henkilöä 2 autolla, mutta vain 3 meistä lähti patikoimaan. Pariskunnan pieni Ann tytär ei voinut hyvin, joten he jäivät odottamaan meitä. 

Patikointimatkamme ei ollut erityisen pitkä, noin 8 km, ja käsitti Tel Azekah-kukkulaa ympäröivän luonnonkauniin reitin. 

Lopuksi nousimme ylös kukkulalle, jonka korkeus on 372 metriä. 

Kukkulalta oli tosi upeat näkymät laaksoon. 

Massimo ja pikku Ann❤️

Kukkulalta kävelimme alas piknik-pöytien alueelle, jossa nautimme eväät. Sää oli täydellinen: ei liian kuuma eikä liian kylmä, vaan just sopiva.  Piknik-alueen vieressä kasvoi nuorta nokkosta , jota poimin ison pussillisen, vaikka käsiä poltti kun ei ollut käsineitä mukana. Täällä on tosi leuto ja vähäsateinen talvi, mikä ei niin hyvä asia. 

Tiistaina tapasin Annelin ja hänen täällä vierailleen poikansa, joka ehti jo palata Suomeen. Koska minulla vain nuhaa ja limaa keuhkoissa, ajattelin että voin kävellä pitkän reitin. Tapasimme lähellä ihastuttavaa ravintolaa, jossa myös pieni herkkukauppa, ja tähän olisi voinut tulla täyttämään oman pullonsa oliiviöljyllä. 

Pysähdyimme jäätelöpaikkaan, missä Annelin poika osti jäätelöannoksen. 

Jäätelöpaikassa oli jäätelöllä täytettyjä  ja suklaalla päällystettyjä jäätelöleivoksia pitkä rivi, ihan kamalan houkuttelevia.. 

Jäätelöpaikasta kävelimme pikku torialueelle, mikä ennen oli täynnä vaatteiden ym. jäännöserien myyntipöytiä. Nyt siellä on niitä paljon vähemmän, mutta pysähdyimme pitkäksi aikaa tähän, missä myytiin laukkuja jotka maksoivat alle 3 euroa. 

Pitkän (todella pitkän...) penkomisen jälkeen Anneli löysi 3 kivaa laukkua, ja minä tämän tosi värikkään laukun. Aika hyvä löytö💟

Laukkuostosten jälkeen kävelimme läheiselle kävelykadulle, jossa  tiistaisin ja perjantaisin artesaanimarkkinat. Samalla kadulla ensimmäisen kuvan kumkvattipuut, joista en kehdannut poimia kun lähellä oli paljon väkeä. 

Kahvila kävelykadulla. 

Kävelykadun sivukadulla oleva vanha rakennus, josta piti tulla putiikkihotelli, kunnes korona pilasi suunnitelmat. Nyt siihen ilmestyy lisää katutaidetta koko ajan