Vihdoinkin ehkä talvi?

Tänään aamulla satoikin jo kunnolla ja ensi viikoksi on luvattu viileämpää säätä,jippii!! Olin unohtanut sateenvarjon kotiin ja jouduinkin ostamaan uuden halpasontsan;muuten olisin ollut kuin uitettu koira! Sateesta huolimatta oli lämmintä, yli 25 astetta,mutta näin myös täysiin talvivaatteisiin tälläytyneitä ihmisiä….Ylläolevassa kuvassa näkyy torin viereinen kävelykatu,jossa tiistaisin ja perjantaisin käy hurjasti ihmisiä käsityöläistorin vuoksi. Nyt siellä kulki ihmisiä vain harvakseen,ja kahvilakin oli ihan tyhjillään….

Torikin oli tyhjillään,vaikka on torstai, viikonloppua edeltävä päivä,jolloin ihmiset tekevät paljon ruokaostoksia ja tori yleensä on täynnä. Onneksi suurin osa torin alueesta on jotenkuten katettu sateen ja auringon vuoksi.

Kodin viereisessä kaktuspuistossa oli uudenlaista taidetta.Kaupungin taideyhdistys järjestää siellä joka vuosi tähän aikaan vuodesta näyttelyn. Näyttelyn teema tänä vuonna oli “piikit” mutten löytänyt niitä ihan jokaisesta teoksesta.

Kaikissa töissä oli kokonaan tai osittain käytetty kierrätysmateriaaleja. Aika hyvin sopivat nuo teokset kaktusten joukkoon….

edit: 30.10 klo 10 aamulla...ihanaa, yöllä satoi ja äsken satoi,oikein kunnolla:-) Menin ulos viideksi minuutiksi sateenvarjo mukana ja silti vaatteet kastuivat kunnolla. On kyllä odotettu tällaista sadetta,mutta kaikissa paikoissa ei ole sateen tuloa mietitty etukäteen:Natanian kaupungissa kadut lainehtivat vedestä ja Herzlian kaupungissa vettä pääsi sairaalan sisään....

Edelleenkin sataa….tässä oli vielä joitakin tunteja sitten risteys mutta nyt…..näin käy,kun tiedetään että tulee sadetta mutta ei valmistauduta siihen,eli veden ulosmenoaukot tietenkin tukossa…..Kuva lehden nettisivuilta.

Koira tuli taloon….vuosi sitten

Vuosi sitten tuli koira taloon. Olin kauan miettinyt koiran hankintaa;Suomessa lemmikkinä oli kissa,koska koiran hankkiminen silloin oli mahdotonta.Muistin myös äitini ihanan pienen koiran, Bingon.. Mietin todella kauan:hyviä ja huonoja puolia,ja minkälaisen koiran hankin. .Selvää oli ainakin se,että ottaisin koiran koirien löytötalosta.

Pohjoisessa asuessani vuokraisännälläni oli jonkun aikaa pieni koira, sekarotuinen kääpiöpinsseri,ja koska hänen ukrainalainen tuontivaimonsa ei kauheasti pidä koirista, oli pieni Jimmy usein luonani,lopuksi niin,että Jimmy vietti puolet ajastaan vuokraisännän luona ja puolet minun luonani.Ihastuin siihen pieneen olentoon totaalisesti. Kun vuokraisäntä päätti,ettei hän voikaan pitää koiraa(tässä esimerkki,mitä tapahtuu,kun koiran hankintaa ei mietitä loppuun asti).Itse en silloin voinut sitä ottaa, sillä olin muuttamassa tänne keskiseen Israeliin ja kaikki oli vielä aika auki.Jimmy onneksi kuitenkin löysi hyvän kodin:-)

 Bambin löysin lehden internetsivujen kautta: perjaintaisin  koirien löytökodit ja järjestöt julkaisevat tietoja ja kuvia adoptoitavista koirista. Näin Bambin kuvan ,soitin,ja pian Bambi ilmestyikin tänne, puolen vuoden ikäisenä pentuna. Alussa kaikkea piti kokeilla hampailla,mattoa, tuolia, kirjoja,mutta oppi sitten jossain vaiheessa,ettei sellainen käy,ja tänään osaakin käyttäytyä ihan hyvin. Ihanan seurallinen ja energinen koira, haukkuu kuin iso koira vaikka painaa vain 6 kiloa! Vaatii aika paljon huomiota mutta on oppinut myös hyväksymään sen,ettei sitä tule koko ajan. Tästä koirasta on tullut kovin rakas!

Tietokoneellani oli yksi ainoa ja ei erityisen selkeä kuva Jimmystä, Se,kuten Bambi, on sekarotuinen kääpiöpinsseri,mutta ei lainkaan  siro, korvat eivät pystyt kuten Bambilla, ja häntä ei ole kippura.

Vesiongelmia

On joitakin asioita, joita kaipaan erityisen paljon Suomesta,ja yksi niistä on vesi,tai oikeastaan sen saatavuuden helppous. Tämä muistui mieleeni parisen päivää sitten,kun asuintaloni lämminvesiputki hajosi,ja talossa ei tällä hetkellä ole lämmintä vettä lainkaan. Pums, tupahti ylimääräinen yli 200 euron lasku, ja eilen pitikin sitten pulittaa osa tuosta rahasta,että saadaan laitettua uusi putki.Vanhassa putkessa on vielä sekin ongelma,että siitä tippuvat vesijämät menevät hissikuiluun,miten näin tapahtuu,on minulle täysi mysteeri....Uuden vesiputken saanti voi kestää päiviäkin, sillä ennenkun kaikki ovat maksaneet oman osansa, ei kai uutta putkea saada...

Kuuman veden saannin estyminen ei minulle ainakaan ole mikään ongelma.Suurimman osan vuodesta täällähän on lämmintä ja silloin kyllä käytän mieluummin kylmää kuin lämmintä vettä suihkussa käydessäni. Viimeksi taisin ottaa kuuman suihkun joskus viime talvena. Tässä talossa kaikki asunnot maksavat saman hinnan lämpimästä vedestä,ja sillä ei ole väliä,onko asunnossa 4 vai 1 henkilö,eli minä siis käytän minimaalisen vähän lämmintä vettä verrattuna johonkin lapsiperheeseen. Mieluiten ottaisinkin oman kuumavesisäiliösysteemin,josta maksaisin käytön mukaan,mutta tässä talossa se ei ole mahdollista.

Veden kanssa on viimeisten vähäsateisten talvien johdosta muutenkin voimassa sääntely. Vettä saa käyttää per henkilö vain 2½ kuutiota kuukaudessa, muuten tulee sakkoa. Niinpä otan lyhyitä suihkuja, yritän muistaa käyttää vihannesten huuhteluvettä kasvien kasteluvetenä,kierrätän osan vedestä ja niin edelleen. Nyt pitää vain toivoa,että tulisi kunnolla vettä tulevana talvena!

Edit: Kaikissa taloissa ei tietenkään ole näin.Kun tämä talo rakennettiin 35 vuotta sitten, tämä systeemi oli ok,nykyään ei tällaista käytetä vaan taloissa asuntokohtaiset mittari,aurinkopaneelit, jne.. Tulin siihen tulokseen,että tässä talossa ei myöskään oltu otettu minkäänlaista vakuutusta, ja tämä sitten oli tulos-kuumaa vettä ei ole vieläkään......

Retkellä pohjoisessa

 Olin tänään retkellä pohjoisessa,.Retkelle minut oli kutsunut järjestö,jonka parissa teen joskus vapaaehtoistyötä,ja tämä retki oli tarkoitettu kaikille alueeni vapaaehtoisille.

 Kävellessä tapaamispaikalle ohitin tämän pienen japanilaistyylisen puiston. Illalla auringonlaskun aikaan paikka on tosi suosittu erityisesti morsiusparien kuvaamispaikkana.

Ensimmäinen pysädyspaikka oli Israelin sähkölaitoksen pääpaikka, missa näimme ja  saimme tietoa siitä, miten sähköä tuotetaan.

 Sieltä jatkoimme Zichron Yaakov nimisen kaupungin vieressä olevaan puistoon,joka on pystytetty paroni Edmond de Rothschildin muistoksi. Paroni Edmond ja hänen vaimonsa Adelaide on myös haudattu puistoon. Puisto on suuri, ja koostuu itse asiassa monesta pienestä, erillisestä puistosta,kuten ruusupuistosta, palmupuistosta, yrttipuistosta ja niin edelleen. Ehdimme nähdä vain osan puistosta.Daaliat kukkivat kauniisti ja ruusut taas näyttivät hieman nuutuneilta.

 Yhdessä puiston portissa oli Rothschildien vaakuna: Concordia,Industria, Integritas

 Eniten pidin yrttipuistosta, joka on pystytetty alunperin näkövammaisia varten,jotta nämä pystyisivät haistella ja tunnistella näitä yrttejä. Yrttejä olikin suuri määrä,osa tunnettuja ja osa vähemmän tunnettuja. Kokeilin ja maistoin melkein kaikkia…..

 Vasemmassa yläkulmassa oleva kasvi on curry. Kuvien pitäisi suurentua klikkaamalla.

Japanilainen kalalammikkoPuistosta  jatkoimme Haifan kaupunkiin,jossa pääkohteemme oli ongelmanuorten sisäoppilaitos. Laitoksessa on tällä hetkellä 90 12-18 vuotiasta nuorta,joiden joukossa on huostaanotettuja, hyväksikäytettyjä ,huonoista sosioekonomisista oloista tulevia  tai muuten käyttäytymishäiriöisiä lapsia ja nuoria. Siellä tehdään kaikki,jotta  nuoret sieltä päästyään sopeutuisivat normatiiviseen elämään. Pieni osa  nuorista kärsii mielenhäiriöistä ,eivätkä koskaan tule sopeutumaan täysin normaaliin elämään. Nämä nuoret ovat erillisessä rakennuksessa ja heille pyritään järjestämään 18-vuotiaina paikka hostellissa sekä jonkunlainen työpaikka. Laitoksessa on koulu, mutta ne,jotka siihen pystyvät, käyvät normaalia koulua. Jos jollakulla on tietynlainen lahjakkuus, sitä pyritään tukemaan. Paikka ei myöskään ole täysin suljettu;lapset ja nuoret voivat pyytää lupaa 20-minuutin poissaoloon.

Ylläoleva seinä on uudesta tyttöjen asuntolasta.Kävimme katsomassa yhtä tyttöjen asuntoa,tosi siistin näköistä.,Paikka onkin viimeisten vuosien aikana saaanut paljon lahjoituksia,jotka mahdollistivat uusien rakennusten pystyttämisen.

Lopuksi kävimme syömään lounaan eräässä kibutzissa ja palasimme takaisin kotiin.

Viikonlopputervehdykset

Minulle on varmaankin noussut kissakuume,kun tekee mieli koko ajan kuvata kissoja...

Kissa oli monta vuotta kotieläimenä,ja ottaisin mielelläni taas kissan,mutta jo koiran kanssa voi olla välillä ongelma,kun pitää mennä jonnekin,ja jos vielä olisi kissa,niin ongelma olisi vielä suurempi. Tämä pieni suloinen kissanpentu liikkuu kotitaloni sisäänkäynnin ympäristössä. Antaa tulle metrin läheisyydelle, ja juoksee sitten pois.

Oikein hyvää viikonloppua kaikille blogiystäville!

Viinimessuilla

Tulin juuri äsken viinimessuilta. Ei mitkään suuret messut, vaan parikymmentä viinitilaa sekä muutamia muita yrityksiä esittelemässä tuotteitaan. Tapahtuma oli museoalueen puistossa, oliivipuiden alla. Kamera unohtui kotiin,joten kuvat ovat huonolaatuisia kännykkäkuvia.

Sisäänpääsy oli vajaa 12 euroa,sillä sai viinilasin(jonka sai ottaa kotiin),jota sitten pääsi täyttämään eri esittelypisteissä niin paljon kuin kehtasi....Juon tosi harvoin, ja yleensä viiniä,joten aika nopeasti nämä monet maistiaiset menivät päähän....

Tulimme ystävättären kanssa heti tapahtuman alussa, jolloin ihmisiä ei vielä ollut kauhean paljon.Hyvä,ei tarvinnut missään jonottaa.....

Israelissa on eri puolilla maata monen monta viinitarhaa, ja täällä osataan tehdä hyviä viinejä. Suurin osa maistamistani viineistä olivat hyviä,jotkut ihan huippuluokkaa.Pari ulkomaalaistakin viiniä oli mukana,kuten Francis Ford Coppolan viinitarhan viinejä.

Myös pieni suklaafirma oli paikalla. Suklaamestari itse ei ollut paikalla,sillä hän oli Suomessa,äitinsä on suomalainen.

Suklaafirma tekee myös liköörejä,joita sai maistaa.Maistoin suklaa-ja marsipaaninmakuista likööriä ,hyviä olivat.

Paikalla oli myös juustola,joka valmistaa todella hienoja juustoja.Otimme juustolautasen viinin seuraksi...

Paikalla oli myös pari oliiviöljyvalmistajaa:öljyjä tietenkin tuli maistettua,samoin kuin oliiveja. Oliiviöljy on myös erinomaista täälläpäin.

Ilmaston lämpenemisestä ja kissoista

350.org PowerPoint Slideshow

View more presentations or Upload your own.

Täällä on ollut viime päivinä harvinaisen kuumaa. Lämpötilat ovat lähennelleet 40 astetta ja kuulemma viimeksi tällaista oli vuonna 1998,jolloin en asunut täällä. En muista myöskään tällaista pidempää äärimmäisen kuumaa jaksoa 80-luvulta,jolloin myös asuin täällä. Liittyykö tämä ilmaston lämpenemiseen vai onko se jonkinlainen äärimmäisen harvoin tapahtuva ilmiö.Huomenna keskiviikkona pitäisi vihdoinkin helpottaa.

Mutta tästä muistuu mieleen,että ensi lauantaina vietetään 350-päivää,jossa eri puolilla maailmaa otetaan kantaa ilmaston kuumenemiseen.Myös Suomessa,tässä linkki tapahtumiin

Täällä Israelissa päätapahtuma on Kuolleella Merellä,jonka pinta on hälyttävästi laskenut viime vuosina.

Ylläolevassa slide-esityksessä selviää,mikä on 350-liike ja miksi tarvitaan tällaisia tapahtumapäiviä. Nuolta näpsäyttämällä päästään seuraavalle sivulle.

Herään normaalisti aika aikaisin ja vien koiran ulos puistoon klo 6 ja 7 välillä. Tänään klo 6.30 otin muutamia kuvia siellä majailevista kissoista. Tässä nämä 2 kissaa istuivat roskasäiliön päällä.Asuintalossani ei ole jätehuonetta,vaikka siellä selvästi olisi sille tila, ja ulkona on tällainen iso säiliö,jonka luukut monet ikävä kyllä joskus jättävät auki,jonka seuraksena sieltä saattaa hypähtää kissa ulos kun sinne heittää roskapussin.....Säiliö kyllä tyhjennetään tarpeeksi usein eli parisen kertaa viikossa, mutta olisi paljon miellyttävämpää,jos tämä olisi suljetussa tilassa.

Tällä penkillä majaili kaunis valkoruskea kissa.

Nämä kissat eivät ole oikeasti kenenkään,mutta näyttävät ihan hyvin syötetyiltä. Jotkut,kuten tämä ylempi, uskaltavat tulla lähemmäksikin. Talossani yksi tyttö syöttää kissoja ja jättää niille ulos kuivaruokaa. Luulen,että nämä vähemmän pelokkaat kissat ovat hyljättyjä,ihmisiin tottuneita kissoja. Kissat tuolla puistossa ovat muuten niin tottuneet siellä ulkoileviin koiriin,että eivät hätkähdä ,vaikka lähellekin tulisi.

Musta kissa penkin alla käänsi päätään juuri kun otin kuvan...

Ehdin napata kuvan myös näistä linnuista;tuo pitkänokkainen on Israelin kansallislintu,nimeltään harjalintu.Siitä on enemmän kirjoittanut ja kuvannut S blogissaan Israel Nature,jossa on upeita luontokuvia.