Puistokierros

Hyvää ystävänpäivää huomenna sunnuntaina. Tällainen koristelu oli pharm-kaupan edessä perjantaina. Täällä  14.2 on rakastavaisten päivä , kuten muualla maailmassa. Onkohan se muuntunut ystävänpäiväksi muualla kuin Suomessa? 

Maanantaina  vierailin vihdoinkin  Tel Avivin keskuspuistosssa,  jossa kävin viimeksi lähes vuosi sitten. Halusin ensin mennä kierrokselle trooppiseen puutarhaan, ja muistin että se on lasten  kiipeilytelinepuiston  lähellä.

Kun tulin puiston eteen, portti olikin kiinni. Mutta infotaulussa luki että se avattaisiin puolen tunnin kuluttua.

Menin sillä välin katsomaan eläimiä  puiston toiseen pieneen eläinnurkkaukseen.  Kuvan Aksiskauriista otin kaukaa,  ja  onnistuin juuri ja juuri ottamaan kuvan, sillä  kauriiden kanssa elävä emu-lintu aina yrittää  estää kuvaamisen. Oli todella kirkas päivä,  mikä näkyy kuvista.

Toisen puolen aitauksessa oli erilaisia lintuja kuten värikkäitä kanoja,  kalkkunoita , ankkoja ja muita lintuja  ja sitten nämä kaksi, jotka tuijottivat minua uteliaina. Luulin ensin näitä nuoriksi  vuorikauriiksi, mutta näillä on erilaiset korvat.

Lähdin uudestaan kohti  trooppista puistoa, joka oli nyt auki.

Kuten viime keväänä,  olin nytkin ainoa vierailija trooppisessa puistossa,  ja ainoa mitä kuulin oli lintujen viserrys. Miten ihanan rentouttava paikka tämä onkaan kun puistossa ei ole muita.  

Trooppisessa puistossa on monta erilaista palmua.

Aivan puiston laidalla huomasin Bengalin fiikuksen , jonka ilmajuuret olivat asettautuneet leveästi. Kuulin tuolla  ääntä, joka kuulosti joko vesilinnulta,  tai sammakon kurnutukselta,  mutta ääni tulikin tämän puun latvasta,  joten joku lintu se oli.

Fiikusten ilmajuuret ovat kyllä jännän näköisiä.

Trooppisen puutarhan toinen lampi. Viime keväänä  lammen vesi taisi olla kirkkaampi..

Lopulta tulin appelsiinipuun kohdalle,  joka on jäänne appelsiinitarhasta,  joka sijaitsi  nykyisen Tel Avivin Montefiore-kaupunginosan paikalla.. Appelsiinitarhan  perusti  vuonna 1842 Jaffan rabbi Yehuda Margoza,  joka yhdessä kahden muun kanssa oli ostanut alueen ,  jonne appelsiinitarha perustettiin.  Kun appelsiinitarha lakkautettiin vuonna 1922, jäi tämä appelsiinipuu ainoana jäljelle uuteen kaupunginosaan, 1980-luvun alussa  appelsiinipuu irroitettiin varovasti   ja tuotiin nykyiselle paikalleen  trooppisen puutarhan alueelle. Tänään vanhan puun hedelmät ovat  pienehköjä,  ja huomasin muutamia vasta  maahan pudonneita hedelmiä, jotka poimin kassiini. Napsin myös yhden hedelmän puusta,,,

Trooppisen kierroksen jälkeen jatkoin matkaa, ja ohitin tämän  suuren kuumailmapallon,  joka on joutunut olemaan paikallaan koko korona-ajan.

Sitten ohitin tämän portin, mikä on ensi viikon Samsung  maratoonin reitin varrella.  Korona-vuonna ei maratooniakaan juosta kuten aikaisemmin, vaan se tapahtuu digitaalisessa muodossa,   aplikaation  kautta,  ja tuo portti taitaa olla vain symbolinen portti, sillä  mitään yhteistä juoksemista ei tällä kerralla ole.

Koronasta puheenollen,   pientä laskua on vihdoinkin alkanut näkyä tilastoissa. Se onkin kestänyt kauan, sillä  kun kestää kuukauden ennen täyttä suojaa,   niin se ei heti näy tilastoissa. Toivottavasti   tuo laskusuunta myös jatkuu, nyt kun ei enään ole liikkumisrajoitusta.

Tulin joen kohdalle.

Tuo vesi joessa oli tosi mutaisen näköistä, mutta se voi johtua siitä että osa joen hiekkaisista reunoista  on valunut jokeen sateiden aikana.

Sitten istahdin hetkeksi penkille,  ja  kaksi komistusta , ehkä pariskunta,  kahden tosi upean villakoiran kanssa,  kävelivät ohitse. Ennenkuín sain kännykän kameran esille,  he olivat jo paljon kauempana,  mutta nappasin vähän epäselvän kuvan kaukaa. Kuten kuvasta huomaa, on ollut tosi lämmintä,  ja  minulla ei ollut vettä mukana, alkoi olla jo liian lämmintä enkä  mennytkään puiston siihen kohtaan mistä yleensä poimin villiyrttejä.  Päätin kävellä  sinne missä minulla on lyhyin matka bussille.

Tulin puiston alueelle joka on lähellä  asumuksia.  Jos saisin vapaasti valita missä asua  niin tuolla, sillä tuo puisto on niin ihana ja monipuolinen.

Kahvilakioski joen rannan vieressä.  

Viimeinen paikka ennen poislähtöä oli puiston toinen eläinnurkkaus.

Suloinen vuorikauris pariskunta.

Vapaus

Eli vapaus liikkua vapaasti... Se tuntuu nyt niin erilaiselta  kun on kuukauden aikana saanut  liikkua vain rajoitetusti. Liikkumista arvostaa silloin paljon enemmän.   Maanantaina suuntasin sitten pitkän tauon jälkeen Tel Avivin keskustaan.

Matkalla torin  kahvikauppaan,  jossa saa nyt ostaa mukaansa kahvia, toisin kuin vielä viime viikolla.  Ohitin tämän talon, ja tuon kulman  , jossa oli ravintola, mutta ei näytä siltä että ravintola olisi hengissä tuolla.

Oli niin mukavaa taas jutella kahvikaupan Itain kanssa. Olin edellisenä päivänä kysynyt WhatsAppissa häneltä onko kahvikauppa tosiaankin auki.   Istua ei saa eikä tuoleja ole ulkopuolella, mutta siellä oli muutama korkea pikku pöytä,  jonka äärellä pystyi juttelemaan Itain kanssa. Ja se kahvi tuolla,  aina niin hyvää. Torit edelleen kiinni, paitsi ne joilla on fyysinen ruokakauppa siellä,  ja tyhjä tori näyttää aika surkealta.  Edelleenkin siis lockdown, mutta lievempi sellainen. Koronapäällikön mukaan  kauppojen pitäisi avautua   kuun lopussa, mutta se riippuu  sairaalassa olevien määrästä,  tartuntojen määrästä, eli suuri jos...

Kahvikaupasta lähdin eteenpäin.  Huomasin muutoksia, esim, nämä restauroidut rakennukset olivat vielä pressujen alla kun viimeksi kävelin täällä.

Koska korona-aikana ravintolat eivät ole olleet auki sitten viime kesän,    monet keittiömestarit ja muut ovat avanneet herkkukauppoja,   sillä ruokakaupat saavat olla auki. Tässä yksi niistä, ja tällä kadulla oli muutama uusi herkkukauppa.

Saavuin puistobulevardille.

Taas huomasin jotain uutta: näissä kahdessa upouudessa  talossa asuttiin jo, mutta ei silloin kun viimeksi kävelin ohi.  Niiden keskellä on  vanha talo,  jonka uusien talojen rakennuttaja joutui   restauroimaan, kuten tällasissa tapauksissa pitää tehdä.  Onkohan restauroidussa pienessä talossa asuntoja vai tuleekohan se muuhun käyttöön...

Saavuin kadun loppupäähän ja sen edessä olevalle kansallisteatterin ja konserttitalon aukiolle, jonka luulin olevan eristetty , mutta ei se ollutkaan.  Koko alue nimittäin suljettiin eilen , koska siellä kuvattiin Netflixin tulevaa sarjaa nimeltä   Hit&Run  . Iso osa sarjasta kuvattiin jo toissa vuonna New Yorkissa, ja  osa täällä viime vuoden alussa, torin lähellä,  kunnes tuli korona ja pysäytti kaiken. Nyt sarjaa kuvataan taas Tel Avivissa 3 eri paikassa ,  ja suuri Netflix on saanut luvan sulkea kaikki kadut kuvauspaikkojen alueella.  Näin oli siis päivää aikaisemmin. Täällä on  matkustuskielto, eli ei pääse tänne eikä pois täältä, paitsi erikoisluvalla, mutta ulkomaalaiset näyttelijät tietysti saivat erikoisluvan, ja joutuivat heti myös karanteeniin ennen kuvauksia, ja heille kuulemma tehdään koronatestit päivittäin.  Ohjaajana on  englantilainen Mike Barker,   joka  on kuvannut useita tunnettuja TV-sarjoja, kuten esim. Orjattaresi (the Handmaid's Tale) sarjaa.

Näkyyköhän tämä paikka sarjassa....

Myöhemmin , kodin lähellä, kun  matkustin bussilla supermarkettiin,   huomasin että   näitä värikkäitä patsaita oltiin siirtämässä pois. 

Bussin kuljettajan ikkunan kautta näin miten yhtä patsaata vietiin jonnekin muualle.  Patsaat poistetaan varmaan sillä alueella pitäisi alkaa  pikaraitiotien alustavat työt.  Niiden piti alkaa  jo heinäkuussa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan..

Kevättä ilmassa

Hei taas💚Keltakukkaiset  käenkaalit kukkivat kuvassa, ja koska on ollut niin lämmintä  ja aurinkoista  , alkavat olla jo  väsähtäneitä , ainakin nämä  auringossa olevat.

Edellisessä postauksessa, viikko sitten, kirjoitin että kilometrin liikkumarajoituksen piti loppua viime perjantaina. Mutta ei se loppunutkaan silloin,  vaan liikkumarajoitusta   pitkitettiin vielä sunnuntai-aamuun, joka täällä viikon 1.  päivä.  Huomenna on tarkoitus mennä kävelemään,  kuukauden tauon jälkeen,   Tel Avivin keskustaan,  ja torin kahvikauppaan kahville,  sillä  liikkumarajoituksen peruuntumisen lisäksi  ravintoloitten ja kahviloitten sallitaan taas myydä annoksi&kahvia ym.  mukaan,  sillä kuukauden  tiukan lockdownin aikana sallittiin vaan lähettien tuomat ruokalähetykset.  

Olen ollut ihan kiltisti , eli pysytellyt  vain lähialueilla,  sillä pariinkin otteeseen oli uutisissa että poliisi on ollut yli-innokas    Tel Avivin keskustassa ja ranta-alueella,  ja ajanut sieltä pois jopa lähellä asuvia. ja antanut sakkojakin.  Tämä pitkä 3. lockdown ei ole vaikuttanut mitenkään  tartuntoihin  tai vaikeasti sairaisiin,  ja  brittimutaatio on tehnyt pahaa jälkeä. ja tekee niin edelleenkin, eli voi hyvinkin olla että   pian on edessä 4. tiukka lockdown.  Vuoden alussa kaikki  näytti paljon paremmalta.....  Täällä on nyt rokotettu hieman yli 37 % prosenttia yli 16-vuotiaista  ylöspäin,  mutta rokotuksen vaikutusta ei vieläkään näy tarpeeksi. Vieläkin suurin  osa tartunnoista  tietyn sektorin ihmisillä , ja asuinalueilla.

Perjantaina tein Bambin kanssa hieman pidemmän lenkin kodin lähellä olevalle alueelle, mikä näyttää enemmänkin maaseudulta kuin kaupunkialueelta.  Kuului kanojen kotkotusta ja kukon kiekuntaa,   ja niitähän siellä olikin. Komea kukko , ja olen joskus aikaisin aamulla kuullut kukon kiekuntaa;  se on varmasti tämä!

Hieman kanojen ja kukkojen jälkeen näkyi tällainen puulla päällystetty perävaunu. Lasisesta ovesta näkyi sisälle mutta ei siellä kukaan ollut.

Toiselta puolelta näytti tällaiselta.  Onkohan tuo perävaunu koskaan käytössä......

Välimeren alueen yleisin  villivihannes kiiltomalva viikko sitten.  Kiiltomalva kukki jo silloin, mielestäni normaalia aikaisemmin,  mutta ei  ihme sillä täällä  oli ehkä viikon kestävä talvi. Minulle talvi täällä on sellainen, jolloin päivälämpötilat alle 20 asteen, mutta ne ovat nyt koko ajan yli 20 asteen, eli keväistä on.   

Tänään piti pysytellä kotona  kun  kaasulaitokselta tuli kaasuteknikko tekemään tarkistusta,  ja aika oli keskellä päivää, parin tunnin aikavälillä.  Täällä pitää kaasuteknikon tehdä  kunnon tarkistus joka 5. vuosi ,  ja onneksi kaikki oli hyvin, eli ei tullut ylimääräisiä kuluja kuten 5 vuotta sitten kun oli edellinen tarkistus.  Kaasuteknikko laittoi uuden muoviputken,  ja sanoi että kaasun paine on just hyvä:)  Kaasu on siis keittiössä, kaasuliedellä.

Hyvää alkavaa viikkoa :)

12 vuotta ja kaktuksia

Huomasin juuri että tämä blogi täytti vuosia... 29. tammikuuta tuli 12 vuotta täyteen, joten onnea tälle blogilleni. Ruokablogi täytti  yhtä paljon vuosia muutama kuukausi aikaisemmin.  Niin se aika vierii....

Viime viikolla  menin  pitkästä aikaa kaktuspuistoon,  kun Bambia ulkoiluttaessa huomasin että portti oli auki. Olin ainoa vierailija siellä, Bambin lisäksi... 

Tuntuu että tässä kaktuspuistossa on joka kerta jotain erilaista, kun tulen sinne muutaman kuukauden välein.

Bambi etsii tuoksuja. Kävin tuolla aurinkoisena päivänä, mutta sitä ennen oli ollut sadetta , joka hävitti kaikki tuoksut.  Nyt viikonloppuna oli sadetta  ja ihanan viileää, mutta tällä viikolla taas pärjää päiväsaikaan ulkona ihan kesävaatteilla.  Nytkin illalla kun vein Bambin iltapisulle oli 20 astetta. Sellainen talvi täällä, eli ei oikein talvea.

Nämä kaktukset ovat kyllä niin upeita. Mulla ei koskaan ole ollut kotona kaktusta, mutta  täällä puistossa voi sitten ihailla niitä.  

Laitoin muutaman kaktuskuvan Instagramiin,  ja serkkuni Suomessa kirjoitti että hänen tyttärensä on hulluna kaktuksiin ja mehikasveihin,  joten seuraavana päivänä kävin kuvaamassa vähän lisää kuvia häntä varten.

Tiesin että näiden Opuntia-kaktusten hedelmiin ei pitäisi koskea paljain käsin, mutta  kun katsoin hedelmiä, niin näytti siltä ettei niissä ole piikkejä. Auts, olin väärässä!

Vaikuttavia ovat.

Bambi ei onneksi mennyt liian lähelle.  Kuten viimeksi kirjoitin , lockdownia pidennettin, mutta  kilometrin liikkumarajoituksen  pitäisi loppua tämän viikon perjantai-aamuna. Tosi ihanaa että pääsee taas kävelemään tuttuihin paikkoihin , joista olen ollut poissa lähes kuukauden, mutta toisaalta on pelko siitä  mitä tapahtuu:   tuleeko tilanteesta taas pahempi , ja joudummeko vielä 4. tiukkaan lockdowniin.. En millään enään jaksaisi sellaista. Alun rokotusinto täällä on laimentunut, ja nyt pyydetään jo kaikenikäisiä tulemaan rokotettavaksi, jotta rokotteita ei jouduttaisi heittämään pois.  Kahdella sektorilla eli ultraortodoksien ja arabiväestön joukossa on ollut paljon vähemmän rokotusintoa muutenkin.  

Näitä oranssikukkaisia tulitrumpetteja  näkee nyt monessa paikassa; ne ovat niin kauniita.

Samoin kun nämä kynttelikkö-aloet.  Näitä on myös kodin viereisessä puistossa, ja käyn hakemassa palan lehteä jos tulee haava sormeen.

Hyvää alkanutta helmikuuta:

Ei loppua

Aamulla  satoi, ja  koska Bambi ei tykkää olla ulkona sateella,  ulkoiluttamisesta tuli kovin lyhyt . Minä sen sijaan matkustin bussilla kaupungin keskustaan,  sillä halusin kävellä.  Oli kovin tyhjää,  sillä täkäläiset pysyttelevät sisällä kun sataa. 

Kävelin toiselle puolelle katua, jossa tämä sitruspuita täynnä oleva pieni puistikko. Juuri silloin alkoi sataa oikein kunnolla, ja ehdin otttaa kuvan puista  samalla kun pidin sateenvarjoa yhdessä kädessä ja toisessa kännykkään. Eilen menin tästä ohi, ja taas harmittelin etten voi poimia noita sitruksia puista. Ylikypsiä hedelmiä putoaa maahan, ja puiden rungot niin vahvoja ettei mikään ravistelu auta.  Eilen  sitten näin katusiivoojan puiston reunalla,  ja menin pyytämään häneltä  luutaa lainaksi; ajattelin että luudalla saan pudotettua muutaman hedelmän.  Katusiivoja kysyi kuinka monta haluan,  ja pudotti minulle 4 hedelmää, olipa kiltisti tehty:)  Hedelmien kuoren kuivaan,  ja  koko sisus , mehuineen,  kalvoineen ja siemenineen meni yhden hillon valmistukseen.  Pomeranssien kuorissa on aivan ihana tuoksu, ,mitä ei ole viljellyissä sitruksissa.

Kävelin keskustan  pääkadulle , ja huomasin siellä uuden paikan, joka oli avattu koronan tappaman kahvilan paikalle.  Monet ravintolat  ym. ovat avanneet herkkukauppoja, jotka  saavat olla auki (ruoka!) kun taas ravintolat eivät. Venäläinen omistajapariskunta  puhui vähän huonosti hepreaa, ja  olivat kovin ystävällisen tuntuisia. Tässä paikassa kaikki on savustettua, ja paikan taka-osassa oli savustusuuneja. Täälläpäin on  helppoa löytää esim. kylmäsavustettua lohta, mutta ei lämminsavustettua, mitä oli tuolla.  Kokonaiset  savukalat ovat täkäläisiä kaloja, mutta hinnat olivat kyllä aika korkeita.  

 

Täällä eivät ole luvut laskeneet , pikemminkin  nousseet.  Ja sairaaloiden korona-osastot täynnä.  Niinpä tätä tiukkaa  lockdownia, jonka piti loppua kuun lopussa , jatketaan taas  ... Tämä lockdown ei ole auttanut tippaakaan,  ja sääli  toreja, kauppakeskuksia   ja katukauppoja jotka eivät saa olla auki, samoin kuin kahvilat,  ravintolat ja kaikki muut.  Tuntuu kummalliselta kun täällä  on jo rokotettu niin paljon ihmisiä, mutta brittimuunnos on tehnyt pahaa jälkeä, ja ilmatilahan on suljettu kokonaan.  Paitsi että monta israelilaista jäi  pulaan kun eivät päässeet tänne takaisin, ja joitakin pelastuslentoja on tehty jotta pääsevät takaisin tänne.   Koko ajan sanotaan että koska nyt on monia rokotettu jo toisen kerran,  että sen pitäisi näkyä luvuissa ,  mutta eipä ole vielä sellaista tapahtunut. Toivottavasti se brittimuunnos ei pääse riehumaan   Suomessa kuten täällä. Täällä se on riehunut etenkin  ultrauskovaisten  parissa, jotka   asuvat tiheästi (monilapsiset perheet)   ja niiden parissa jotka eivät ole  ottaneet rokotusta.

Kun katsotaan  koko koronavuotta, niin täällä on ollut maailman tiukimmat rajoitukset, ja eniten lockdown-päiviä. Kuulostaa masentavalta, ja se kyllä vaikuttaa mielialaan.

Hiukan kevennystä lopuksi eli kissoja:) Tässä bussipysäkin Kisu, joka pitää rapsuttelusta.

Tämän kissan kohtasin silloin kun menin ostamaan lakua ruotsalaisesta leipomosta.

Tämä kissa oli maustetorin alueella, ja sillä olikin hyvät oltavat, katukissaksi, ja näköjään nimikin on Leon, sillä tuossa lukee hepreaksi "Leonin koti", Lämmin peti ja ruoka-ja vesikippo vieressä.

Mukavaa viikonloppua:)

Saisi jo loppua

Pullokapokkipuu, josta pidän eniten näin lehdettömänä. Viimeksi kuvasin 
tämän kukintavaiheessa

Saisi jo loppua, lockdown siis.,,, Tämän  tiukemman lockdownin , joka alkoi heti vuoden vaihteessa, pitäisi loppua kuun vaihteessa, ja   toivottavasti niin,  mutta ei sekään ole varmaa. Vaikka täällä on rokotettu ihmisiä paljonkin,  niin vasta nyt  näkyy jonkinlaista pientä laskua tartunnoissa, jotka ovat olleet korkeita, kiitos mutaatioiden.  Vielä ei ole saavutettu tasapainoa  tartuntojen ja rokotusten välillä,  sillä mutaatiot  leviävät nopeasti, ja niinpä tänään päätettiin sulkea, huomisesta lähtien,  lentokenttä  kuun loppuun saakka.  Koronaosastoja jouduttiin tässä kuussa  avaamaan uudestaan , ja eikä  vaikeiden korona-tapausten määrä ole vielä oikein laskenut. Kuukausi sitten  näytti hieman optimistisemmalta,  mutta  pitää vaan toivoa että ollaan menossa parempaan suuntaan.

En ole tämän tiukan lockdownin aikana käynyt Tel Avivin puolella kuin muutaman kerran,   ja silloin yleensä  maustetorin alueella, missä käyn  välillä ruokaostoksilla.  Matkalla sinne näin tämän koirien ulkoiluttajan. Mahtaa olla hieman hankalaa  jos koirille tulee hätä samanaikaisesti...

Hieman myöhemmin näin samalla alueella toisen koirien ulkoiluttajan, jolla myös oli 6 koiraa mukanaan.

Viikon alussa luin että  Tel Avivin ruotsalasen Fika-leipomon pisteissä on nyt Fazerin namuja. Tuli aivan kamala lakuhimo,  ja oli ihan pakko matkustaa bussilla, joka lähtee kätevästi kodin läheltä ja pysähtyy yhden Fika-leipomopisteen lähelle. Koska saa mennä ostamaan välttämättömiä asioita,  minulla oli jo tarina valmiina siltä varalta   että poliisi sattuisi kysymään olenko liikkellä  rajoitusten mukaisesti.  Fikan sivuilla mainostettiin   että  heillä on nyt pohjoismaisia makeisia, ja mietin että suomalaisiahan nuo makeiset ovat, mutta alunperinhän Dumle oli ruotsalainen ja Turkinpippuri tanskalainen  , joten Fika kyllä oli oikeassa , vaikka makeiset valmistetaankin Suomessa.

Viikonlopun alla  en ole uskaltanut matkustaa Tel Avivin puolelle, sillä kuulin että poliisi on viikonloppuisin tehostanut valvontaa,   ja jopa ylittänyt välillä oikeuksiaan...  Matkustin bussilla asuinkaupunkini Holonin keskustaan ,  ja jäin pois lähellä ensimmäisen kuvan  pullokapokkipuuta. Kävelin keskutan alueen aukiolle, joka  on kaiketi ollut saman näköinen siitä lähtien kun se valmistui joskus 1970-luvun alussa. Nyt sinne oli kuitenkin tuota värikkäitä istuimia,  jotka heti piristivät tuota aukiota.

Aukion toisella puolella on ruokakauppoja.

Torstain ja perjantain välinen yö oli vuoden kylmin  yö, ja jopa minun piti laittaa  kunnolla päälle illalla, sillä sisälläkin oli aika kylmää. Yleensähän  tykkään kun sisällä on viileää, enkä ole  tarvinnut mitään lämmitintä tänä talvena ja viimekin vuonna vain kerran.  Bambilla oli vilu, mutta oma peitto lämmitti hyvin.  Katselin säätiedotuksia eteenpäin,  ja jo helmikuun alussa selvästi lämpimämpää, joten tämä talvi kyllä takuulla jää historiaan  lämpimimpänä  talvena ikinä täällä.

Hyvää tammikuun viimeistä viikkoa:)