tiistai 4. tammikuuta 2022

Talvi luuraa jossain

Joku on maalannut torin vieressä olevien kävelykatujen katuvalojen pylväät ja 
tässä roskiksenkin

Hei taas , miten on tämä vuosi alkanut teillä, toivottavasti hyvin.  Täällä  vuosi on alkanut lämpimästi,  eikä mitään kunnon talvea edes  näkyvissä.  Aamulla ja illalla on mukavan viileää, mutta ei kylmää,  ja päivällä lähes 20 astetta.  Muistan että muutama vuosi  sitten vielä oli sellaisia iltoja, jolloin  oli tarvetta  laittaa kunnolla lämmintä päälle,  mutta ei enää. Ja kun  tammikuun alussa näkee  ulkona kärpäsiä ja kimalaisia, joiden pitäisi olla jonkinlaisessa talvihorroksessa,   ymmärtää että  kaikki ei ole kuin ennen.  Viime talvi oli täällä lämpimin ikinä,  ja tämä talvi vielä sitäkin lämpimämpi.  
Maalatut pylväät  kuvasin viime vuoden puolella, eli viime torstaina.   Kadun penkit maalattiin jo aikoja sitten, mutta nyt oli väriä lisätty  muuallekin. Tosi piristävää:)
Väriläikkiä.
Sama vähän kauempaa.
Tämä kala-aiheinen pylväsmaaulaus oli suosikkini.   Täällä ovat omikron-luvut lähteneet kunnon nousuun, mutta esim.  hengityslaitteissa ym. olevien määrä  on pysynyt matalana, ja jopa laskenut välillä,  ja suurin osa sairaaloissa olevista koronapotilaista (tällä hetkellä koko maassa  117)  vähemmän vakavia tapauksia  sekä rokottamattomia. Jos Israel  oli rokotusten mallimaa vielä vuosi sitten  , niin  nyt täällä ojn 70 %  rokotusaste, kun se esim. Tanskassa on 82.7 % . Mutta kaikesta huolimatta täällä  taas päätettiin että  rokotetut turistit saavat tulla tänne ensi viikosta lähtien; tosin  sekin voi muuttua  nopeasti kuten marraskuussa  , jolloin päätettiin avata maa turisteille, ja silloin omikron peruutti kaiken. Minusta  turismin alamäki täällä  (tiukkojen rajoitusten vuoksi)   on tosi surullista,  sillä  Tel Aviv on kaupunki jolle turismi on tärkeää ,  ja  turistien puute näkyy ja tuntuu.
Maalattujen pylväiden alueelta kävelin lähelle,  pienelle kadulle nimeltä " tuntematon katu", jonka päässä tämä rakennus leijonapatsaineen.  Olen joskus blogin alkuaikoina kirjoittanut talon historiasta, mutta en löydä postausta mistään.  Talon rakennutti  1900-luvun alussa  Tel Avivissa asunut rikastunut liikemies suuresti rakastamalleen , paljon nuoremmalle vaimolleen.   Viimeksi kun kävin katsomassa taloa,  se oli huonommassa kunnossa . mutta nyt se oli saanut maalia päälle, ja muutenkin siistimpi kuin silloin kun kirjoitin siitä.  Talon tarina on mielenkiintoinen,  ja siitä  on eräässä matkalehdessä mielenkiintoinen  juttu englanniksi täällä.
Saman pikkukadun varrella on 2 huonokuntoista taloa, joissa ei varmaan tällä hetkellä asu kukaan.
Ränsistyneet talot on yhdistetty toisiinsa   pienen sillan avulla.
Vastapäätä ränsistyneitä taloja on  muutama vuosi sitten uudistettu rakennus,  johon lisättiin muutama kerros.
Samana päivänä päätin kävelyni Saronan puistoalueella,  ja huomasin että pensaita oli parturoitu,
Paikka sikarien ystäville.
Sarona on aina sellainen paikka jossa voi rentoutua, ja  unohtaa kaiken muun,  vaikka paikka on keskustan alueella, vilkkaiden katujen varrella.  Ja myös  pilvenpiirtäjien ympäröimä, kohta 3 puolelta.
Rosmariinia. 
Helokolibrikukkia. 
Suurin osa puiston sitruspuista oli kynitty,   eikä niissä ollut hedelmiä, paitsi näissä kahdessa puussa. Ja tietenkin hedelmät niin korkealla ettei niitä voi poimia. Kotikatuni loppupäässä  on pieni talo, ja sen pienellä pihalla  pomeranssipuu,  mutta sekin puu oli kynitty,  ja kotikadullani asuva Evelyn oli onnistunut poimimaan sieltä minulle 4 pomeranssia.  Näissäkin puissa kasvavat hedelmät ovat jonkinlaisia pomeransseja,  ja olen poimnut pomeransseja  asuinkaupunkini pienestä puistosta,  mutta  niiden kuoret eivät tuoksu kuivattuna yhtä hyviltä kuin  kotikadun päässä   olevan puun hedelmät , jotka menevät ihan hukkaan. Pomeranssejakin on monta lajiketta,    ja hieman harmittaa etten voi poimia niitä kotikadun päässä kasvavia pomeransseja.
Kahden korkean pomeranssipuun edessä on Saronan ruokahalli, ja tarkoitus oli kävellä hallin toiselta puolelta kadulle, jota kautta pääsen bussipysäkilleni.
Oli vielä sen verran aikaista että  hallin ruokapaikoissa vasta tehtiin esivalmisteluja , eikä ihmisiä vielä näkynyt.  Hallin keskiosa  oli ennen täynnä ruokakojuja, mutta nyt niiden tilalla on ruokapöytäryhmiä.
Selvisi ettei toisesta uloskäynnistä pääsekään nyt ulos,  joten jouduin kiertämään hallin ulkopuolelta  seuraavalle kadulle.
Teekaupan ikkunassa oli nätti joulumuki.
Ja lautanen.

maanantai 27. joulukuuta 2021

Hyvää loppuvuotta

Launtaina  pilvinen ja sateinen sää kääntyi  aurinkoiseksi ja lämpimämmäksi, ainakin päiväsaikaan. Ja kun  on satanut muutaman kerran kunnolla   , ja sen jälkeen aurinko paistanut, luonto on herännyt kunnolla.  Kuvan käenkaalit kasvoivat todella äkkiä,  yli puolen vuoden kuivuuden jälkeen, ja tässä meidän talon ja naapuritalon välissä oleva alue oli vielä joitakin viikkoja sitten aivan paljas.

7-kerroksinen talomme oli kokonaisen viikon ilman sähköä ( talon tilat, eivät asunnot)  ja  oli pakko ostaa  taskulamppu jotta näkisin mennä alas portaita.  Koska talomme vesipumppu toimii sähköllä,   ei sekään toiminut kuin vajavaisesti, niin että vain alimpien kerrosten kraanoista tuli joitakin tippoja vettä.  Onneksi asun 3 kerroksessa  , joten kraanoista tuli edes pikkuisen vettä, toisin kuin ylempien kerrosten asunnoissa.    Eilen sähköasentaja asensi uuden sähkökaapin,  mutta hissi ei toiminutkaan, joten piti tilata hissiyhtiön ihminen tarkistamaan miksi hissi ei toimi. Nyt iltapäivällä se onneksi toimi, mutta talon  ulko-oven avaava koodisysteemi ei jostain syystä toimi.  Oli kyllä mahtavaa  kun valot tulivat takaisin, mutta  vuotava katto pitäisi korjata ennen seuraavia sateita. 
Lauantaina  menin Nancyn mukana  hänen reformijuutalaiseen seurakuntaansa.  Kun Nancy muutti tänne kesällä, etsi hän sopivaa seurakuntaa,  ja löysi tämän asuinkaupungissani Holonissa sijaitsevan  seurakunnan, joka on  aika kaukana omasta kodistani.  En ole koskaan käynyt/nähnyt reformijuutalaista seurakuntaa,  joten olin kovin utelias näkemään miten se toimii. Tällä kyseisellä seurakunnalla on  väliaikainen paikka erään  kaupunginosan vapaa-ajan keskuksessa,  kunnes heille luvattu oma paikka valmistuu.

Reformijuutalaisuus  on juutalaisuuden liberaali suuntaus,  joka on kovin erilainen esim,  yleisimpään  ortodoksijuutlaisuuteen verrattuna. Reformijuutalaisuus syntyi  Saksassa, mutta on yleistä etenkin Yhdysvalloissa, minkä vuoksi Nancy etsi juuri tällaista seurakuntaa.   Ortodoksisynagoogissa  naiset ja miehet on erotettu toisistaan,  eikä naisilla ole  tasavertaista asemaa jumalanpalveluksissa, mutta  reformijuutalaisuudessa naisten ja miesten asema on tasavertainen. 
En tiennyt etukäteen mitä odottaa  , ja  tunnelma tuolla oli todella iloinen ja ystävällinen.  Lapsille oli  tuossa näkyvä alue leikkikaluineen. Lapsia oli  tuolla tosi paljon , mutta suurin osa juoksi koko ajan tämän salin ja ulkopihan välillä.   Myös ihmisten pukeutuminen oli hyvin informaalia,  toisin kuin  ortodoksisessa synagoogassa, missä sapattina yleensä pukeudutaan  juhlavasti.  Kuvassa toorarulla on otettu esille,  Tämän seurakunnan  toorarulla oli juuri saatu lahjoituksena Kalifornian  Sacramenton  reformiseurakunnalta. Nancy on kuvassa vasemmalla (punainen lyhyt hame).  Reformiseurakunnassa  suurin osa rukouksista laulettiin,  kitaraa soittavan jäsenen säestyksellä.  Nancy soittaa  huilua , ja on jäsenenä  seurakunnan  "orkesterissa".  Rukousten / laulujen jälkeen siirryttiin salista toiseen huoneeseen minne oli katettu herkkupöytä.   sillä jokainen oli tuonut&valmistanut syötävää.  Olipa mukava kokemus.
Keskuksen toisella puolella  oli yksi kaupungin   49 satupuistosta.  Eri taiteilijat ovat luoneen satupuistojen hahmoja,  enkä tiedä mikä satu oli tässä pikku puistossa.

Tämän aamun aloitin Cofix-kahvilaketjun  capuccinolla,  joka on edelleenkin  erittäin edullinen, eli tämän hetken kurssin  mukaan 1.42 Eur. Cofixhan on  viime vuosikymmenellä perustettu täkäläinen halpiskahvilaketju, joka laajeni  todella nopeasti,mutta joka sitten lopahti muutaman vuoden jälkeen, kun kaikkia tuotteita ei enää voinut  myydä  tosi alhaiseen hintaan,   ja nyt kahvilapisteitä on jäljellä vain muutamia  aikaisempaan verrattuna.  Ketju laajeni joitakin vuosia sitten Venäjälle, jossa on aika monta Cofix-pistettä.
Löysin vasta äskettäin tämän Cofix-ketjun lippulaivakahvilan,  vaikka olin tosi usein kävellyt läheltä ohi. 

Korona(omicron)luvut ovat viime päivinä nousseet täällä,  ja täällä on otettu käyttöön taas uusia rajoituksia, kuten  ihmismäärän rajoittamisia  kauppakeskuksissa,  vihreän passin näyttö   suuremmissa kaupoissa,   ym. ym. Vaikka tartuntamäärä on nousussa,  niin sairaaloissa olevien määrä ei ole noussut, ja koko maassa  on alle 100 koronasairasta sairaaloissa.
Iltapäivällä kun vein Bambin ulos, kävin viemässä ruokaa kisuille.  Kuvassa näkyy kissojen sadesuojat, jonka joku ystävällinen henkilö on rakentanut  kaupungin asentaman kissojen syöttötelineeseen.  Itse syöttöteline ei ole koskaan toiminut syöttötelineenä, mutta tällaiseen se sopii todella hyvin, ja tarjoaa kissoille suojaa sateelta.
Olen etsinyt sitä nuorta vaalea jalkavammaista kissaa, jonka kuvan postasin muutama postaus sitten, mutta  kun myrsky alkoi sateineen ja tuulineen,  kissaa ei löytynyt mistään,  eikä sen jälkeenkään. Edit: Kissa olikin tänä aamuna bussipysäkillä, ja sen jalka oli kunnossa, eli kaikki hyvin:)

Tämä on vuoden  viimeninen postaus, joten toivottelen teille oikein hyvää loppuvuotta ja Uutta Vuotta 2022

perjantai 24. joulukuuta 2021

Hyvää Joulua


Kaunista joulua teille rakkaat lukijat💖

keskiviikko 22. joulukuuta 2021

Postaus ennen joulua

 

Joulupukkisuklaat  herkkukaupassa. Jäin miettimään onko noissa punaisissa pusseissa jotain.

Näillä pukeilla oli erilaiset säkit.., 
Muutamia päiviä sitten olin kutsuttu 5.kerroksen naapurien luokse teelle. Pariskunta joka muuttaa pois   helmikuussa, ja suren sitä jo etukäteen,  sillä he ovat ainoat naapurini joiden kanssa minulla on kaverisuhde, ja he muuttavat täysin eri kaupunkiin, kauas.    Huomasin viereisen asunnon ovella nätin joulukoristeen. Täällä ei yleensä tällaista näy ovissa,  ja naapurini kertoivat että  asunnossa asuu venäläinen pariskunta.
Tällä viikolla  on ollut hieman stressiä,  sillä suostuin ihan hulluun projektiin, eli valmistaa yhdelle catering-yritykselle  satoja täytettyjä kolmiopikkuleipiä,  kuten nuo vihreät, joista otin kuvan ennen uuniin menoa.  Täytettyjä pikkuleipiä  pitäisi olla 6 erilaista ,  ja yksi niistä piparitaikinasta.  Olivat nähneet  Instagramissani  kuvia  erilaisista täytetyistä   pikkuleivistä,   joita olen aina tehnyt  Purim-juhlan aikaan.   Täksi viikoksi  halusivat näytteitä  kaikista  pikkuleivistä  ja yhtenä päivänä  tein  6 eri taikinaa , ja eilein paistoin monta pellillistä täytettyjä pikkuleipiä,  ja mietin että mihin olen oikein ryhtynyt kun pitäisi valmistaa 6x500  täytettyä pikkuleipää.  Piparitaikinasta jäi  taikinaa jäljelle, joten leivoin vähän pipareitakin, Taikinan tein  Valion ohjeella tällä kertaa, ja tosi hyviä näistä tulikin.Täällä ei ole valmista piparimaustetta,  joten teen sen itse, ja siirapin sijaan käytän täällä  taatelisiirappia, joka toimii tosi hyvin pipareissa.
Tänään tapasin catering-yrityksen johtajan,   ja vein hänelle  ne pienemmät satsit 6 erilaisesta   täytetystä  pikkuleivästä.  Sain sovittua että vegaaniversiosta teen pienemmän satsin ja saan niistä korkeamman hinnan, koska taikinaa oli vaikeampi käsitellä,   ja siinä oli myös kalliimpia aineksia. Tapaamisen jälkeen  menin viereiseen ruokakauppaan,  ja Fazerin suklaarasiat olivat siellä tarjouksessa   , eli 3 laatikkoa yhteishintaan  noin 28 euroa , eli aika kallista täällä tarjouksenakin. Fazerin kaupassa Suomessa nuo ovat 4.50 per laatikko.
Tällä viikolla saimme myös kunnon talviepisodin. Täällä on yleensä joka talvi sellainen 3-4 päivän talvinen episodi,  jolloin sataa todella paljon,  3 päivää on satanut runsaasti,  eilen oli hieman taukoa, mutta tänään on taas satanut lähes koko päivän ,   ja on ollut haastavaa olla Bambin kanssa ulkona , kun pitää olla talon katoksen alla eikä hajuja oikein löydy. Talvinen  episodi alkoi Carmel-nimisellä myrskyllä,  joka kävi ensin Kreikassa  ja Kyprokselle, ja tuli sitten tänne, mutta ei niin pahana kuin oli varoitettu. Tosin rantabulevardin  alueella laineet olivat niin korkeat että vettä tuli kunnolla kadullekin, ja monessa paikassa kaduilla tulvi.. Meidän talon edessä oli aamulla  niin paljon vettä että näytti siltä kuin se kohta olisi jo etuovella, mutta onneksi tälläkin kertaa veden laajentuminen pysähtyi ajoissa.

 Tällä viikolla  kerrostalossamme on ongelmia,  sillä eilen iltapäivällä  rakennuksesta hävisi sähkö,  eli  hissi, kerrosten valot sekä vesipumppu lakkasivat toimimasta. Nyt siitä on kulunut jo vuorokausi,  ja talo on edelleenkin pimeä, eikä vettä tule kuin hieman kraanoista.  Selvisi että  talon sähkökaappiin on vuotanut vettä   yläkerran asunnosta, eikä uutta sähkökaappia voi asentaa ennenkuin vesivuoto on korjattu,  ja  sen asunnon omistajan pitäisi maksaa uuden sähkökaapin kustannukset.    Nyt joudumme sitten olemaan ilman hissiä, valoja ja kunnon vesivirtaa muutamia päiviä lisää. Onneksi asun 3. kerroksessa  mutta säälin 7, kerroksen ihmisiä jotka nyt joutuvat nousemaan monta porrasta pimeässä. Myöhemmin nyt illalla selvisi että vesi sähkökaappiin olikin tullut ylhäältä katosta, eikä yläkerran asunnosta.
Kaiken lisäksi   nyt illalla tunsin yhtäkkiä tulipalon hajua ,  ja kun avasin ikkunan,  huomasin ettei tulipalo ollut  kaukana,  ja paloautot ajoivat ohi sireenit ulvoen. Puoli tuntia myöhemmin kuulin ääniä  rapuissa,  ja siellä oli 2 palomiestä.  Selvisi että joku talon asukas   oli soittanut palolaitokselle, luullen että tässä talossa palaa.  Pyysin ottaa kuvan komeasta palomiehestä (ja se univormu lisäsi komeutta;D)  mutta hän oli niin nopealiikkeinen etten saanut kunnon kuvaa.
Eilen muistin että minulla on tällainen joululautanen, jonka ostin muutama vuosi sitten lähellä olevasta halpiskaupasta, jota ei enää ole.

Oikein hyvää joulua::)

torstai 16. joulukuuta 2021

Joulukuun kissat ja muutakin

Tämä nuori kissakaunotar ilmestyi puistoon  jostain vähän yli kuukausi sitten.  Ilmestyy aina jostain puskasta kun tulen puistoon,  ja  odottaa että laitan sille keon ruokaa. Olen nimennyt kissan Bellaksi, ja Bella tulee ihan lähelle, mutta Bellaa ei voi silitellä,  sen verran säikky on tämä kaunis kissa.
Tätä ystävällistä kissaa silittelin tänään torin lähellä . 

Tämä kissa aiheutti  huolta tällä viikolla.  Hyvin nuori kissa, ehkä  4-5 kk vanha,  ilmestyi jostain puistoon puolitoista viikkoa sitten.   Tämä kissa hakeutui ihmisten luokse, oli selvästi tottunut ihmisten seuraan,   mutta vierasti puiston  muita kissoja.  En ole ihan varma, mutta luulen että tuon käyttäytymisen vuoksi kissa on ollut jossain perheessä,  ja tuotu tuonne puistoon.  Toissapäivänä huomasin että  sillä on toinen etujalka joko poikki tai muuten kipeä, sillä se  tassutteli vain 3 jalalla ja varoi tuota toista etujalkaa. Eilen soitin eri järjestöihin,  eläinsuojeluyhdistykseen,   lähetin viestin  ja kissan tuntomerkit kaupungin veterinaariselle osastolle , mutta en saanut mitään  apua kissalle.  Tänään etsin kissaa  puistosta, aamulla , päivällä ja nyt illalla, mutta kissaa ei näkynyt missään. Toivottavasti joku on vienyt sen turvallisempaan paikkaan.Edit:Aamulla aikaisin se olikin meidän takapihalla, ja annoin sille ruokaa. Myöhemmin etsin mutten löytänyt kisua. 
Kissoista puihin.... Viime kuussa tein aamukävelyn Tel Avivin  vanhemman keskustan alueella,  ja näin erään talon pihalla aivan ihastuttavan aidan,  joka oli tehty muutamasta sitruunapuusta.   En ole koskaan nähnyt tällaista ennen,  ja  mietin miten saadaan aikaiseksi tuollainen aita.  Aidan kadunpuoleinen ja myös molemat sivuilla olevat osat olivat täynnä vielä  vihreitä sitruunoita.
Ihana!🍋🍋
Eilen kävelin taas samaa reittiä,  ja halusin nähdä miltä aita näyttää kun sitruunat ovat kypsän keltaisia.  No tuosta oli aika monta sitruunaa jo  poimittu,  sillä raakileita oli viime kuussa tosi monta. Jos asuisin omakotitalossa, haluaisin tuollaisen sitrusaidan:)
Sitruuna-aidan talo on kulmatalo, ja  kulman takana , kadun alapuolella , on piha-alue , missä jännät siniset kissapenkit.
Lopuksi jotain jouluista:  tässä Jaffan joulukuusi päivällä,   sekä myöhemmin illalla.  Kuvat otti eksä.
Tämä veljen viime kuussa lähettämä kuva on Kööpenhaminasta, joulukauden avajaisista. Veljellä oli muutama myyntikoju  Kööpenhaminan joulutorilla.

Mukavaa joulun odotusta🎅🎄

lauantai 11. joulukuuta 2021

Joulun merkkejä ja juhlia

Kuun vaihteessa täällä alkoi nähdä jouluisia merkkejä.  Tämän kaupan ikkunoissa on aina ihastuttavia  esineitä.  Täällä Israelissahan joulu ei ole virallinen  juhla, ja sitä viettää vain pieni osa kansasta.  Suurin osa  jouluisista tuotteista liittyy  venäläisten Novy God-eli uuden vuoden juhlaan. Mutta täällä kyllä näkee ihan jouluakin , jos menee  Nasarettiin,   Jerusalemiin, Haifaan tai Jaffaan.  Esim. Nasaretissa on aina joulumarkkinat. Kun tämän vuoden jouluisia  tapahtumia suunniteltiin   noissa kaupungeissa, oletettin että on taas turisteja. Omikron pilasi kaiken, eivätkä turistit nyt edelleenkään pääse tänne( välissä oli puolitoista viikkoa  että pääsivät, ennen omikron-uutisia) joten sääli  esim, joulumarkkinoita, joille ehkä nyt ei saavu tarpeeksi ihmisiä . Viime vuonnahan ei ollut mitään koronan riehuessa.
Jouluisia hahmoja ikkunassa.

Viikko sitten lauantaina kävin lähellä olevassa ruokakaupassa, joka on aurki myös sapattina ja pyhinä,  ja siellä oli tällaisia koristeita.
Samassa kaupassa oli myös paljon erilaisia joulusuklaita.
Tällä viikolla huomasin että asuinkaupunkini Holonin keskustaan oli avattu jouluinen pop-up-kauppa, jossa oli tosi hyvä valikoima jouluisia koristeita ja ulkopuolella monta erilaista tekokuusta.
Kysyin myyjältä miksi venäläisille suunnattujen joulukoristeiden joukossa on aina myös pehmoeläimiä,  ja mies selitti että kun  Neuvostoliiton aikana kaikki  uskontoon liittyvä juhlinta oli kiellettyä, niin uuden vuoden juhlintaan otettiin vaikutteita eri kulttuureista.  Ja sen vuoksi on jouluisia koristeita venäläisten uudessa vuodessa ,  ja myös  pehmoeläimiä,   jotka taas otettiin kiinalaisesta kultuurista.
Ostin tuolta setin jossa oli nättejä pieniä lumihiutaleen muotoisia koristeita.
Torstaina illalla vietettiin itsenäisyyspäivää Suomen suurlähettilään residenssissä,  muutama päivä   varsinaisen itsenäisyyspäivän  jälkeen. 
Oli juotavaa ja syötävää , mutta en ottanut yhtään kuvaa kaikista pienistä makupaloista mitä tuolla tarjoiltiin.
Baarissa oli tarjolla Kyrön  juomia.
Oli elävää musiikkia , laulua ja muutama puhe.
Pitkässä jonossa  suurlähettilään juhliin bongasin missimanageri Sunneva Sjögrenin ja  hänen miehensä, ja juttelimme myöhemmin sisällä hetken.   Nyt viikonloppunahan Eilatissa on  Miss Universum-kisat,  ja Suomea edustaa Essi Unkuri , jonka vanhemmat ja poikaystävä eivät  saaneet maahantulolupaa,  mutta Sunneva ja miehensä saivat,   koska Sunneva on Miss Suomi-kilpailun toimitusjohtaja. 
Illan menu.

Taas kerran oli mukavat juhlat suurlähettilään  virallisessa asunnossa.