Hiljainen päivä

Eilen illalla alkoi vuoden pyhin päivä, eli Jom Kippur, eli sovituspäivä,  ja siitä lähtien oli 25 tuntia ihanan hiljaista: ei minkäänlaista liikennettä kaduilla, taivaalla eikä meressä.   Aamulla  noin 8 aikaan tein pitkän lenkin Bambin kanssa,  ja kadut olivat aivan tyhjiä, muutamia ihmisiä lukuunottamatta.

Oli hellettä mutta samalla miellyttävä tuuli,  joten oli mukava kävellä. Vielä oli niin aikaista ettei näkynyt pyöräileviä lapsia.

Sitten näin muutaman, mutta  nyt illalla  tuttu samalta kadulta kertoi että suhteessa viime vuoteen pyöräilijöitä oli paljon vähemmän.  Puistostakaan ei kuulunut liikaa ääniä:) Ihan tämän hiljaisuuden vuoksi tällaisia päiviä saisi olla useammin;  kiva kun pystyi kävelemään kaikkialla kun ei ollut autoja liikenteessä.

Kävin tarkistamassa melkein valmiina olevan uuden toimistotalon,  jonka alakerroksiin pitäisi tulla kauppoja.  Viereisessä pari vuotta sitten rakennetussa  toimistotalossa on iso kauppatila vuokrattavana , ollut jo pitkään, joten toivottavasti tähän pieneen kauppakeskukseen löytyy tulijoita.  Asun teollisuusalueen reunalla  (ei mitään raskasta teollisuutta enään siellä) ja ison kadun lähellä on monta isoa rakennusprojektia, esim.  suuri kauppakeskusprojekti. Kaikki nuo projektit sen vuoksi että lähivuosina siellä pitäisi  kulkea  (ensimmäisten kuvien leveällä kadulla) pikaraitiotie. Ehkä onnistun näkemään   sen pikaraitiovaunun joku päivä (täällä kun projekteilla  on tapana myöhästyä ...)

Myös businesskeskuksessa oli täysin tyhjää,  ja kaikki ravintolatkin ovat kiinni Jom Kippurina.

Lumpeet kukkivat kauniisti atrium-pihan ekologisessa lammikossa, jossa uiskenteli myös koikarppeja.

Muutama päivä sitten minusta tuli taas  väliaikainen eläinemo kun nämä 2 pikku kissanpenturääpälettä löytyivät puistosta.  Joku oli selvästi siirtänyt ne puistoon,  sillä puistossa ei ole viime kuukausina näkynyt raskaana olevaa tai juuri synnyttänyttä kissaemoa.  Pennut olivat vain noin 2 viikon ikäisiä,  ja aamulla kun menin katsomaan,  en enään nähnyt pentuja. Selvisi että asuintalossani asuva nuori pariskunta oli ottanut pennut luokseen. He olivat myös  ostaneet kissojen äidinmaitokorviketta.  Heillä ei ollut minkäänlaista  kokemusta  näin pienten  pentujen hoidosta ( ei minullakaan pahemmin, mutta ehkä vähän enemmän) ,  joten otin pennut luokseni.  Syötin niille äidinmaitokorviketta pipetillä, ja kun ne olivat hereillä kuului aikamoinen piipitys; pentuparat  kaipasivat emoaan.  Seuraavana päivänä  tuntemani "kissaemo",  joka on vuosia pelastanut täällä kissanpentuja,  tuli hakemaan pennut,  joten nämä ehkä selviävät. 

Edellisessä postauksessa kerroin tänne ilmestyneestä nuoresta koirasta,  jonka toimitin kaupungin eläinlääkäriklinikalle.    Koira oli sitä ennen ollut 2 päivää naapuritalossa erään tutun lapsiperheen luona, joka ei voinut pitää koiraa.  Sen jälkeen kun koiruli oli toimitettu eläinlääkäriasemalle,  he muuttivatkin mielensä, ja kävivät hakemassa koiran.  Nyt se on rokotettu, sillä on siru, nimi (Tiger ) ja rakastava perhe:)

Koira ressukka

Keskiviikko-iltana näin pienen suklaanruskean koiran kiertelevän kodin viereisessä puistossa.  Olin Bambin kanssa  iltakävelyllä, ja huomasin että koiralla ei ollut pantaa,  mutta koska se leikki lasten kanssa,  oletin että se kuuluu jollekin.  Seuraavana aamuna näin sen kiertelevän yksin puistossa. Se ei kuitenkaan tullut lähelle kun kutsuin sitä,  mutta soitin  kaupungin järjestyspalveluun, ja lupasivat lähettää jonkun hakemaan koiran.

Puisto on ihan kotini edessä, ja näin ikkunasta koiran nyt iltapäivällä : se juoksi naapuritalon tutun lapsiperheen isän ja heidän koiransa vieressä, mutta ilman pantaa.  Olin luullut että koira oli haettu pois jo torstaina kun en ollut nähnyt sitä,  mutta selvisi että perhe oli ottanut koiran luokseen 2 päiväksi.  He olivat kylvettäneet sen , ja koira olisi asettunut heille mielellään taloksi,  mutta perheen isä sanoi että he eivät voi pitää koiraa,  sillä se ei ole sisäsiisti ja on myös leikkaamaton,  ja heillä on nuori narttukoira... Koira jäi naapuritalon oven eteen ja  vikisi siellä ,  ja juoksi muutaman kerran talon ympäri,  mutta en saanut sitä kiinni.  Soitin uudestaan  kaupungin järjestysnumeroon,  ja sieltä tulikin aika pian   kaupungin järjestysvalvojapari.  Koira meni uudestaan naapuritalon ulko-oven eteen vikisemään,  ja paikalle tulleen   nuorisojoukon avulla saimme  pidettyä sen paikoillaan.  Otin hauvelin syliin, ja järjestysvalvojat soittivat kaupungin eläinlääkäripalveluun,  ja jäimme odottelemaan sieltä tulevaa autoa.

Koira yritti välillä rimpuilla sylistä pois,  mutta se  näytti tajuavan ettei sille tehdä mitään pahaa. Nuorisojoukossa oli tyttö (kuvassa) joka  otti välillä koiran syliin.  Odottelimme eläinlääkäriklinikan autoa lähes tunnin  ja koira alkoi jo olla aika kärsimätön, mutta en voinut päästää sitä sylistä koska  se olisi muuten juoksut pois.  Koiraressu on vielä pentuiässä, sillä ei ollut minkäänlaista pantaa tai muita tuntomerkkejä.  Kun eläinlääkäriklinikan auto tuli,  selvisi ettei koirassa ole myöskään sirua,  joten ei voi tietää mistä se on tänne tullut.  Koira  oli hyväkuntoinen, mutta koska sillä ei ollut sirua niin se ei varmaankaan ole edes rokotettu,  ja nyt se saa kaupungin eläinlääkäriklinikalla hyvää hoitoa:  tarvittavat  rokotukset, sirun ja  sterilisaation.  Nyt pitää toivoa että hauvelille löytyy koti.  Kyllä on julmia ihmisiä jotka ovat tämän ressukan hyljänneet.

Tätä vintagekauppaa ei voi olla huomaamatta!

Viikko oli rikkinäinen uuden vuoden vuoksi,  ja myös ensi viikko on rikkinäinen,  sillä tiistai-iltana hiljennytään viettämään vuoden pyhintä päivää,  Jom Kippuria.

Uusi vuosi

Tätä kirjoittaessa täällä vietetään  Rosh HaShanaa, eli juutalaista uutta vuotta, joka alkoi eilen ,sunnuntaina ,  auringon laskettua.   Nyt alkanut vuosi on 5779,  ja  tämä pyhä jatkuu vielä huomisenkin päivän,  eli aika monta pyhäpäivää tuli yhteen putkeen kun ajattelee että pyhä alkoi heti viikonlopun jälkeen. Uuteen vuoteen kuuluu kaikenlaisia symbolisia ruokia,  kuten kuvassa näkyvät  granaattiomenat. Tämä puu on kodin lähellä,  ja vain muutama hedelmä oli puussa jäljellä.

Sää on viime  päivinä  ollut yllättävän miellyttävä: vaikka mittari päiväsaikaan on 30 asteen paikkeilla, ja nyt tätä kirjoittaessa illallakin 27 astetta,  niin on tuntunut että kosteus on ollut hieman matalampi, toivottavasti jatkossakin.  Perjantai-aamuna aikaisin,  torin lähellä, oli ihan pilvistäkin,  ja joissain paikoissa jopa satoi, ei tosin minun alueellani.

Perjantaina, viikonlopun ensimmäisenä aamuna,  on mukavaa kävellä torin lähellä  ennenkuin ihmismassat valtaavat alueen.

Perjantain käsityöläistoria oltiin vasta pystyttämässä.

Myöhemmin eksä soitti ja kysyi haluanko tulla hänen kanssaan ostoksille supermarkettiin  jossa en ole vielä käynyt.   Suuri supermarketti on suunnattu enimmäkseen  venäjänkielisille, ja tuolla oli suurin alkoholivalikoima minkä olin nähnyt missään supermarketissa täällä. Ja koska oli perjantai ja pyhäkin edessä, maistiaisia riitti.  Jos olisin maistanut kaikkea mitä tuolla tarjotiiin  niin olisin hoiperrellut tuolta ulos....

Alkuviikosta teimme eksän kanssa pienen retken  Haderan kaupungin rannalle.  Eksä halusi nähdä kallion päällä olevan kahvilaravintolan , jossa hän ei ollut aiemmin käynyt. Minä olin käynyt siellä ehkä joskus 6 vuotta sitten. 

Kallion päällä oleva kahvilaravintola on aika kulahtanut, mutta sieltä on todella hyvät näkymät Välimerelle, ja alla olevalle rannalle.

Näkymä alhaalta ylös.

Ja sieltä sitten alas Välimerelle.  Kahvin hinnassa oli selvästi näköalalisää. Kasvillisuudesta huomaa että on kuiva aika.

Vasemmalla  näkyi kaunis pieni poukama, ja sen hyvin hoidettu ranta,  jonka takana 5 asuinrakennusta sekä hotelli.  Tämä kompleksi on nimeltään   Sea Village, ja  alue yksityisaluetta, mutta koska rantojen pitää täällä olla  kaikille avoimet,  niin sinne pääsee kävellen kuka vaan. 

   Tämä asuinprojekti oli viimeinen joka rakennettiin näin lähelle rantaa,  ja sen jälkeen tuli voimaan laki joka varmistaa ettei näin lähelle rantaa enään rakenneta taloja. 

Viimeksi kun kävin kahvilassa ei tuota korkeaa Ramada-hotellia vielä ollut tuolla. Aika hienot näkymät tuolta merelle.  Myös Sea Villagen talot on rakennettu niin että kaikista parvekkeissa on merinäkymä.

Ranta oli niin siisti eikä siellä näkynyt kuin muutama ihminen  , ehkä turisteja hotellista.  Ei hullumpaa asua noin lähellä rantaa,   mutta kun ajattelee että  projektissa on kylpylä,  uima-altaat, tenniskentät ym.  niin kuukausittaiset maksut ovat varmaankin aika korkeita.  Eksähän innostui ja soitti välittäjälle nähdäkseen tuolla  vapaana olevan asunnon, mutta taisi myöhemmin luopua ajatuksesta.

Rannalla oli vielä kalaravintolakin.  La Dolce Vita tosiaankin niille jotka tuolla asuvat.

Rantaa ja viiniä

Alkuviikosta eksä soitti ja kysyi haluanko lähteä pienelle retkelle etelään päin. Tottakai halusin , en ollut pitkään ollut minkäänlaisella retkellä.  Lähdimme hyvin aikaisin liikkeelle,  ja ensimmäinen etappimme oli  Nitzanim  Beach, joka sijaitsee kahden kaupungin, Ashdodin ja Ashkelonin välissä.  Nitzanim on yksi  maan upeimmista ranta-alueista,  ja tämä oli ensimmäinen  kertani tuolla.

Todella upea ranta-alue, ja lähes täysin tyhjä koska olimme niin aikaisin liikkeellä.  Emme menneet uimaan  vaan käveskelimme hieman rannalla.  Uimapukuni ei muutenkaan mahdu enään päälle...

Nurmikkoalueella oli baarialue sekä varjoisia istumapaikkoja.   

Oli alue missä oli tuoleja ja varjoja.

Taisi olla sopivat laineet lainelautatailijoille.

Pohjoisella puolella oli  camping-alue  ja ihmisiä telttoineen  rannalla. Jotkut muuttavat koko kesäksi rannoille asumaan (ei valvotuilla rannoilla)... Taustalla näkyy Ashdodin rakennuksia.

Ennen lähtöämme  joimme kahvit  baarialueella.

Ajoimme rannan jälkeen vielä lähialueilla katsomassa uusia asuinalueita,  ja sattuman kautta päädyimme  Barkanin viinitarhalle kun ajoimme takaisin Tel Avivin suuntaan.  Minähän innostuin kun näin että siellä oltiin poimimassa viinirypäleitä.

En malttanut olla maistamatta...rypäleet olivat hyvin pieniä ja todella makeita.

Yleensä rypäleiden poimimiseen käytetään tietyn tyyppistä traktoria joka kulkee viinipensaiden välissä, mutta  Barkanin vierailukeskuksen vieressä niitä poimittiin käsin. 

Menimme sisälle suureen vierailukeskukseen.

Meillä oli tuuria sillä paikalla oli erittäin miellyttävä sommelier,  joka kertoi meille Barkanin viinitarhasta, ja vastasi  kaikkiin kysymyksiin;D  Selvisi että Barkanin viinitarha  on tänään  Israelin suurin viinitarha, joka tuottaa 15 miljoonaa pulloa viiniä vuosittain,  aika hurja määrä. Iso osa tuotannosta  menee ulkomaille; lähinnä Yhdysvaltoihin.

Koska meillä oli nälkä emmekä olleet syöneet aamiaista,  jäimme vierailukeskukseen   viini&juustoaamiaiselle.  Viiniä vain ihan vähän, olihan sentään aikainen aamu;D Tuonne vierailukeskukseen olisi kiva päästä toistekin.

Bambin kanssa koirafestivaaleilla

Tässä on terapiakoira Domino. Domino on koulutettu tunnistamaan tiettyjä
sairauksia

Eilen perjantaina Tel Avivissa oli taas koirafestivaalit,  ja matkustimme sinne bussilla Bambin kanssa. Ihan kodin vierestä menevä bussi pysähtyy onneksi ihan lähelle festivaalialuetta,  joka oli Tel Avivin keskuspuistossa.  Viimeksi koirafestivaalit pidettiin vuonna  2016,  jolloin myös kävimme siellä Bambin kanssa.

Portilla oli tällainen tervehdys.

Bambilla oli mukavaa tuolla sillä joka paikassa oli niin mielenkiintoisia uusia hajuja.   Oli tosi kuuma ja kostea päivä mutta juomakuppeja koirille oli useassa paikassa.

Tulimme aikaisin , eikä silloin vielä ollut  niin paljon kaksi-ja nelijalkaisia...

Iso osa koirista täällä ovat sekarotuisia , kuten Bambikin .

Huh onpa kuuma! 

Nelijalkaisten lisäksi myös kaksijalkaisille oli ohjelmaa; esim. ruokatorin muodossa,  ja tässä jaettiin ilmaiseksi  mehujäitä jotka maistuivatkin kuumana päivänä.  Kaksijalkaisille oli myös live-musiikkia, mutta koska olin aikaisin liikkeellä,  näin vain viimeisimmän  X-Factor voittajan , Eden Alenen .  harjoittelemassa.  18-vuotias  Eden Alene on niin vahva laulaja, että oli ihan pakko pysähtyä kuulemaan hänen lauluaan,  mutta en saanut hänestä otettua tarpeeksi hyvää kuvaa.

Festivaalialueelle oli levitetty näitä ihania isoja tyynyjä, joissa on niin mukava levähtää. 

Yhdessä kojussa oli kiinteää ja myrkytöntä   koirashampoota,  ja nyt hieman harmittelin etten ostanut tuota, mutta saippuan tekijä kertoi että jossain vaiheessa sitä tulee myös eläintarvikekauppoihin.

Hau:)   Acana oli tapahtuman pääsponsori , ja Bambikin sai näytepussin kotiin vietäväksi.

Tässäkin sai mehujääpuikon , ja kassin jossa oli vähän kotiinvietävää.

Wellness Coren  kojulla annettiin oranssi kassi, ja tällaisen märkäruokapakkauksen.  Märkäruoka-annos maistui Bambille erinomaisen hyvin tänä aamuna,  enkä voinut olla tutkimatta netistä hintoja tuolle ruualle täällä ja Suomessa, ja taas harmittelin sitä että koirien (ja kissojen ) ruuat ja tarvikkeet ovat täällä paljon kalliimpia kuin Suomessa:(

Nåissä oli niin mukava istua ettei millään olisi halunnut nousta ylös...

Festivaaleilla oli myös alue jossa  muutama koirayhdistys esitteli kotia etsiviä koiria ja pentuja. Tässä oli  äitikoira 8 seitsenviikkoisen pentunsa kanssa.  Lapset saivat mennä leikkimään pentujen kanssa. Oi noita pentuja... 

Toinen emo syötävän suloisten pentujensa kanssa.

Toivottavasti kaikille pennuille löytyy koti.

Kansainvälinen koirapäivä on elokuun 26. päivä.