lauantai 11. maaliskuuta 2023

Karnevaalitunnelmaa

Viime tiistaina koitti sitten pitkän pitkän tauon jälkeen Purim-paraati. Viimeksi oli paraati täällä asuinkaupungissani Holonissa keväällä 2019. Paraatireitti oli myös muuttunut, sillä entisen reitin varrella kevytraitiotietyöt. 

Tässä postauksessa on hurja määrä kuvia, varoitus jo etukäteen🎉
Halusin varmistaa hyvän katselupaikan, ja niinpä tulin paraatin ensimmäiselle etapille jo tunti ennen paraatin alkamista. Paraatin alku oli nyt lyhyen kävelymatkan päässä kodista, ja sää oli onneksi miellyttävä, ja aika kului ihan mukavasti ennen paraatin alkua. Onneksi tulin ajoissa, sillä jo puolen tunnin kuluttua alkoi olla tosi täyttä. 

Tämän kuvassa näkyvän ensimmäisen lapsiryhmän tytöt(ja muutama poika..) alkoivat jo olla hieman kärsimättömiä.
Paraatin alkua odotellessa napsin muutaman kuvan yleisöstä. 
Sain luvan ottaa kuvan tästä perheestä. 
Ensimmäisen  kuvan hevosvaunua edelsivät nämä herrat. Olin edellisen kuvan lapsiryhmän kohdalla, joten jouduin ottamaan kuvan kännykällä kauempaa, jonka vuoksi kuva ei terävä. Olen ennen aina ottanut kuvat kameralla, mutta tällä kertaa kännykällä. Kameralla tulee kyllä paremmat kuvat. 
Ensimmäinen lapsiryhmä sai vihdoinkin lähteä liikkeelle. Tämä ja suurin osa lapsiryhmistä asuinkaupunkini eri tanssiryhmistä, mutta mukana oli myös muutama ryhmå muista kaupungeista täällä. 
Tämän vuoden paraati poikkesi edellisistä myös siinä, ettei tänä vuonna ollut kaupungin kerhojen valmistamia suuria hahmoja. Seuraavan vuoden paraatin suunnittelu ja valmistus aloitettiin heti edellisen loputtua, mutta  viime keväänä ei vielä ollut varmaa toteutuisiko tämän vuoden paraati (korona...), joten niiden sijaan oli kaikenlaisia puhallettuja hahmoja ym. , joista monet olivat Liisa Ihmemaassa - teemaa.
Toinen lapsiryhmä. 
Liisa ihmemaassa-teemaa. 
Tämä oli hauska😁
Ja toinen auto😬
Tänä vuonna paraatissa oli myös vieraileva ryhmä Barcelonasta, eli mahtava Todozancos- ryhmä. Vuonna 2006 perustettu ryhmä tekee kaiken puujaloilla liikkuen:njo 3 jopa juoksivat hetken tuolla. 
Pikku tanssijat
Heillä  oli kivat asut💛
Tanssin iloa. 
Näitä oli 3.Mahtoi olla kuuma puvun sisällä. 
Vihreä lohikäärme🐉
❤️💚💛
Sirkus/karnevaali oli tämän vuoden teema. 
Mukana oli myös brasiliaista tunnelmaa. 

Brasiliaisteemainen ryhmä oli suurin kaikista ryhmistä.
Valtava ryhmä. 
Värikästä💚💛
Akrobatiaa🤸
Hmm, olisko mammutti... 
Taitavia akrobaatteja 
Lisää pikku tanssijoita. 
Sitten tuli yllättäen jonkinlainen tauko, ja paraati jatkui toisella puolella katua. Kun tajusin sen tuli kiire mennä aidan yli (onneksi tarpeeksi matala..) nurmikolle kadun keskiosaan. Kuvan ihmiset eivät osa paraatia. 
Outoa että paraati jatkui kadun toisella puolella, sellaista ei tapahtunut edellisellä reitillä. 
Lisää puhallettavia hahmoja. 

Lisää akrobatiaa. 
Balleriinat
Hauskoja hahmoja 

Värikästä
He taisivat olla espanjalaisesta ryhmästä. 
Hurja lohikäärme
Tämä oli paraatin viimeisin osa. 
Poismennessä päälle osui confetti-sade, ja otin muutaman kuvan edellä kävelijöistä. 
Enkeli
Perhe Perhonen🦋
En meinannut löytää mistä kävellä kotiinpäin, sillä kaikki lähikadut oli suljettu aidoilla. Lopulta löytyi mistä päästä ulos alueelta, ja otin viimeisen kuvan tästä perheestä. 

Samana tiistaina oli monessa muussa kaupungissa täällä purim-tapahtumia, mutta täällä Holonissa se on aina suurin. Paraati jatkoi matkaa kaupungin toiselle puolelle, jossa esiintyi Israekin tämän vuoden euroviisuedustaja, Noa Kirel. 
Minulla ei sitten ollut naamioasua, koska luvattu asu jäi saamatta kun pikku Shadow-koiran omistajat joutuivat yllättäen matkustamaan Yhdysvaltoihin, ennen suunniteltua aikaa. Mutta oli minulla jotain, eli tämä hieno letti😁

sunnuntai 5. maaliskuuta 2023

Naamiaiset tulossa

Ylihuomenna täällä tiedossa hauska päivä, sillä silloin vietetään Purim-juhlaa, jolloin ihmiset ja etenkin lapset kulkevat koko päivän naamioasuissa. 

Monessa kaupassa myydään naamioasuja, mutta hoitokoirani Shadowin toisen omistajan, Sagin, perheellä on maan suurin naamioasuihin keskittyvä yritys. Heillä on suuri näyttelyhalli asuinkaupunkini teollisuusalueella, ja vaikka näyttelyhalli on vain asiakkaita eli naamioasuja myyviä kauppoja varten, sain Sagilta erikoisluvan tulla katsomaan naamioasuja. Näyttelyhalli on valtava, ja kuvissa vain osa siellä olevista naamioasuista. Joka vuosi luodaan uusi kokoelma, vallitsevien trendien mukaan. 
Oli tosi mielenkiintoista kierrellä näyttelyhallissa. 
Huiii! 
Sagi lupasi että saan valita minkä tahansa puvun itselleni. Olisin halunnut olla Peppi Pitkätossu, mutta siitä ei olllut aikuisten kokoa. 🙁Koska suurin osa puvuista lapsille, aikuisten kokoja ei ollut niin monessa asussa, ja loppujen lopuksi en saanut mitään asua, koska Shadowin omistajien piti lähteä yhtäkkiä Yhdysvaltoihin. Mutta minulla on värikäs tekoletti ja venetsialaisia naamioita ennestään, joten en jäänyt harmittelemaan etten saanutkaan asua. 
Prinsessa-asut ovat suosittuja vuodesta toiseen. 
Pikkulasten asuja. 
🎭
Bats🦇🦇
🦸


Yksi huone on varustettu hatuilla, naamioilla ym. Videolla näkyy piraattiasu, jonka piti olla asuni Peppi Pitkätossun sijaan. 
Tänään kadulla bongattua. Perheen tyttärillä oli jo naamioasut päällä. 

Tiistaina täällä on perinteinen purim-kulkue, ensimmäistä kertaa 4 vuoteen, (keväällä 2020 tieto että seuraavan viikon kulkue peruttu, kiitos koronan, ja ne peruttiin myös vuosina 21 sekä 22). ja uudella reitillä, kevytraitiotietöiden vuoksi 

perjantai 3. maaliskuuta 2023

Orkideoita ja suomalaisia juttuja

Eilen olin suomalaisen kirjaston järjestämällä retkellä, joka alkoi orkideapuistosta ja päättyi kauppaan missä niin tuttuja suomalaisia tuotteita. 💙
Sain kyydin Sirpalta, ja mukana kyydissä olivat myös Anneli sekä melkein naapurini Tuula, koska asumme molemmat pienessä 2. 5 kadun kokoisessa kaupunginosassa. Kun kaikki olivat saapuneet paikalle, oli kahvitauon vuoro. 
Ensimmäinen vierailukohteemme oli Utopia, jossa trooppinen orkideapuisto, ja paljon muutakin. Tässä Sirpa johdattelee meitä eteenpäin kohti Utopian sisäänkäyntiä. 
Sisäänkäynnin kohdalla on Utopian lipunmyyntipaikka, sekä iso kauppa, jossa kaikenlaista krääsää. Sen jälkeen tullaan Utopian suureen kasvimyymälään. 
Kasvimyymälän jälkeen on iso sali, jossa kahvila, ja lintuja, jotka poseerasivat kiltisti🦜
Melkein naapurini Tuula, ja papukaijat🦜🦜
Sitten oli vuorossa orkideapuisto, eli katettu 3-kerroksinen sademetsä, jossa lintuja ja orkideoita joka nurkassa, mutta myös muita kasveja, sekä koi-karppeja, joita näkyy tässä kuvassa. 
Orkideoita näkyi paljon, ja ovathan ne niin kauniita. 
🌸🌼🌸🌼🌸🌺💮
Oli muitakin kukkia, kuten nämä. 
Orkideasademetsän jälkeen tullaan isolle ulkoilualueelle, jossa erilaisia alueita, kuten lampi jossa kuulemma kilpikonnia, mutta en nähnyt yhtäkään kilpikonnaa. Sen sijaan vuohet olivat saaneet niin suloista jälkikasvua, että olisin voinut jäädä pidemmäksi aikaa katsomaan 3 pientä vuohen kiliä. Huomasin muuten retken aikana että kännykkäni kamera on enemmän tai vähemmän sellainen, että uusi kännykkä pitäisi hankkia lähitulevaisuudessa. 
Lampi missä mielenkiintoiset suihkulähteet. 
Pitkän kierroksen jälkeen oli aika levätä ennen seuraavaa kohdetta. Kun vielä toissa viikolla oli kylmää ja tuli sateita, niin tällä viikolla on sitten ollut kunnon helteet. Kevään alussa on yleensä muutaman päivän kuumia mutta kuivia pasaatituulia, mutta nyt ne ovat kestäneet useamman päivän, ja eilen retkellä oli lähes 30 astetta. Sateita ei ole näkyvissä, ja villivihannesten kausi on jäänyt harmillisen lyhyeksi. 
Seuraava etappimme oli NORD-kauppa Hefer-laakson teollisuusalueella. Olipa niin tutun näköisiä juttuja tuolla. 
Vain osa Utopiassa mukana olleista tuli kauppaan, ja oli tosi mukavaa kierrellä kauniissa kaupassa. 
Muurlan muumimukeja- ja astioita. 
💙🇫🇮
Roberts Berries marjamehuja ym. Ulkosuomalaiselle tällaiset jutut ovat niin ihania💙
, 💙
Toinen kaupan sympaattisista omistajista. Kummatkin lääkäreitä, jotka rakastuivat pohjoismaalaisiin maisemiin ja tuotteisiin, ja perustivat kaupan, jossa muista pohjoismaista olevia tuotteita, mutta eniten suomalaisia tuotteita. 
Meitä odotti mahtava yllätys: saimme kaikki suuren kassin, jossa viimeinen pvm oli muutama päivä sitten, mutta koska niitä ei voi myydä kaupassa, jakoi hän niitä meille. Kassissani oli Linkosuon varrasleipää, luomuruislastuja, Viljatuotteen kaurajauhoa - sekä hiutaleita. Olipa ihana yllätys 💙

lauantai 25. helmikuuta 2023

Koiravahtina

Evelynin ikkunasta näkyy tämä

Kaikenlaista on tapahtunut sitten viime postauksen, mutta noin viikon ajan olin niin kiinni koirissa, ettei niiden ja työn lisäksi ollut paljon muuta. 
Tered tuli luokseni noin 2 viikkoa sitten, ja tarkoitus oli että hän on luonani 8 päivän ajan, emäntänsä ollessa Italiassa. Tered on valtava! koira, jolla ihana luonne, mutta joka vaatii paljon ulkoilua ja pitkiä kävelylenkkejä. 
Tered oli ehtinyt olla luonani 3 päivää kun pikku Shadow-koiran toinen omistaja soitti hätääntyneenä, ja kysyi voinko tulla hakemaan Shadown jo nyt, sillä heidän täytyy lentää Yhdysvaltoihin seuraavana aamuna. Heidän sijaissynyttäjänsä lapsivesi oli alkanut valua viikolla 32, ja pariskunnan molemmat osapuolet olivat todella huolestuneita, ja joutuivat pulittamaan pitkän pennin siitä että joutuivatkin lentämään nyt eikä maaliskuun puolivälissä. He olivat sen äkkilennon vuoksi niin kiireisiä etteivät edes ehtineet tuoda minulle Shadowia, vaan kävin hakemassa koiran ja 10 kilon koiranruokapussin. Ystävää ei voi jättää pulaan hädän tullessa. Tällä hetkellä  pariskunta pikku tyttärineen ovat Idahossa, ja pikku keskosen pitäisi syntyä tänään, mutta kuulemma kaikki hyvin. 

Shadow on hemmoteltu pikkukoira, joka ei tykkää muista koirista, ja kotiin tullessa alkoi oikea sirkus, kun luonani oli isolle 40 kg koiralle räksyttävä 4 kg pikkukoira. Oli pakko pitää heidät erillään koko ajan, eli Shadow oli makuuhuoneessani, ja Tered olohuoneessa. 
Shadow on jo melkein 13 v. ja hänellä selkävaivoja, johon hän saa kipulääkettä tarpeen tullessa. Kaikessa kiireessä unohdin ottaa Shadowin lääkkeet mukaan, ja hain ne muutama päivä myöhemmin amerikkalaiselta ystävältäni Nancyltä, joka oli käynyt hyvästelemässä pariskunnan, ja ottanut lääkkeet luokseen. 
Pakko oli taas ikuistaa tämä näkymä, Nancyn asunnon ikkunan kautta. 
Nancyn asuinkerroksessa menin vahingossa ensin väärälle puolelle,  ja näin erään asunnon ulkopuolisella seinällä nämä. Jäin vähäksi aikaa ihailemaan koivuaiheisia maalauksia. Täällähän ei koivuja kasva, ja kun kysyin Nancyltä, selvisi että maalaukset tehnyt naapuri on entisestä Neuvostoliitosta, mutta ei ollut varmaa mistä, mutta varmaa ainakin että sellaiselta alueelta missä kasvaa koivuja. 
Saman taiteilijan isompi maalaus, josta pidin paljon. 
On kevät, lämmintä ja aurinkoista, ja kruunukakkarat kukkivat🌼Talvea tuskin oli, ehkä 1. 5 viikkoa, siinä kaikki. Vähäsateinen ja lämmin talvi. 

Kotona oli suoraan sanoen hankalaa kahden niin erilaisen koiran kanssa. Shadow itki kun suljin sen makuuhuoneeseen, ja illalla Teredkin itki hetken, kun menin makuuhuoneeseen, ja suljin oven. Minun piti myös ulkoiluttaa molemmat erikseen, ja aina Shadowin kanssa kotiin tullessa piti hätistää Tered kauemnaksi. 

Lauantaina viikko sitten olin leiponut juustoisen piirakan, johon olin lisännyt villivihanneksia. Teredin omistaja Maya oli kyllä varoittanut ettei kannattanut jättää ruokaa esille, mutta jätin vielä vähän liian lämpimän piirakan keittiön tasolle, mutta niin että se oli lähellä seinää, enkä uskonut Teredin ylettyvän siihen. Tarkoitus oli pakastaa piirakka. Menin hetkeksi vessaan, ja kun tulin takaisin keittiöön, jäljellä olivat vain piirakan murut.. Tered sai kyllä rangaistuksen, vatsavaivojen ja ripulin muodossa. Tered myös herätti minut keskellä yötä koska halusi ylos, joten klo 2 yöllä kävimmme puistossa.. Seuraavana päivänä kävin hakemassa Shadowin lääkkeet Nancyltä, ja jostain syystä laitoin kotona pienen paperipussin lääkkeineen korkealle kirjahyllyyn, jääkaapin sijaan.  Yöllä heräsin Teredin  itkuun klo 4 yöllä, ja kun avasin oven, Tered oli oksentanut lattialle. 

Seuraavana päivänä aloin etsiä Shadowin lääkepussia, koska halusin siirtää sen jääkappiin. En tajunnut miten se oli voinut hävitä kirjahyllystä, mutta yhtäkkiä tajusin että pussi oli näköjään pudonnyt lattialle, Tered oli syönyt kaikki kipulääkkeet ja sitten oksentanut. 

Minun oli tosi vaikeaa kertoa siitä Shadowin omistajille, jotka nyt Yhdysvalloissa, mutta oli ihan pakko kertoa heille että iso koira söi pikkukoiran lääkkeet... Onneksi he ottivat asian vastaan rauhallisesti, ja minun tulee ottaa yhteys toisen osapuolen isään, jotta saan uudet kipulääkkeet Shadowille. Onneksi hän on ollut kunnossa, eikä näytä niitä nyt tarvitsevan. Tiistaina myöhään illalla Teredin omistaja Maya tuli hakemaan koiran pois, ja siitä lähtien on ollut paljon helpompaa, vaikka Shadow on kova haukkumaan välillä. Shadow on nyt luonani melkein 2 kuukautta❤️
Torstaina pillastuin kunnolla😡. Täällä lähistöllä on kaikki sekaisin kevytraitiotietöiden vuoksi, mutta kun tulin supermarketista bussilla kotiin (kuva bussipysäkistä nuolen vieressä), huomasin etten pääse bussipysäkiltä kotikadulle, joka on suuren kadun alapuolelle. Tuossa kohtaa oli muutama projektiin liittyvä työntekijä, ja huusin heille että miten ihmeessä ei jätetty minkäänlaista kulkuyhteyttä ihmisille. Vähän nolostutti jälkeenpäin, sillä eihän se niiden työntekijöiden vika ollut. Kesti kauan ennenkuin tajusin miten pääsen pysäkiltä kotiin, ja jouduin tekemään pitkän kävelykierroksen sitä varten. Nyt on kuilu onneksi täytetty hiekalla. 

 

Kaunista viikonloppua 💐