lauantai 19. elokuuta 2017

Tel Aviv blogin uusivanha koti

Tel Aviv blogini muutti uuteen /vanhaan kotiin, eli palasi Rantapalloon,  ja ensimmäinen postaus  uusivanhassa paikassa kertoo 3 kolmesta päämuseosta. Takaisinmuutossa tapahtui myös blogin nimessä pieni muutos.

Eli sen blogin löytää nyt täältä

torstai 17. elokuuta 2017

Hevosenkarvaa sen pitää olla...

Täällä on taas ollut niin kuumaa ja kosteaa, mutta kävellä pitää aina kun voi:D   Muutama päivä sitten Eero-kissalla oli runsas aamiainen bussipysäkillä; joku laittaa sinne aika reilun määrän ruokaa. Minä jaan hieman ruokaa puistossa aikaisin aamulla : jo klo 6 aikaan aamulla kisut osaavat odotella aamupalaa.   
Eilen menin vihdoinkin ostamaan uuden lakaisuharjan.  Vanha harja  ei enään pysynyt kiinni kepissä vaikka yritin vaikka mitä (teippiä, sinitarraa...)  ja  oli vaikeaa saada kaikki lattian pölyt pois viime perjantaina.  Pölyä tulee nyt paljon sillä pidän aina  ikkunat auki,  koska en käytä ilmastointilaitetta,  ja puistoa vastapäätä on iso rakennusprojekti,  josta tulee hiekkapölyä tuulen mukana.  Vanha lakaisuharjani on  palvellut uskollisesti 5 tai 6 vuotta,  ja se on tehty hevosenkarvoista.   Synteettiset harjat eivät ole läheskään niin hyviä kuin hevosenkarvaharja, ja tiedän vain yhden kaupan, Tel Avivin eteläisessä osassa, missä sellaisia myydään.  Kauppa on niin sekava kuin vain voi olla; hieman kärttyisä omistaja ei kai ole järjestellyt kauppaansa pitkään aikaan;D
Nyt on sitten harja ostettu,  ja ostin myös hiuksilleni luonnonharjan,  jota olin jo pitkään halunnut,  ja heitin muutaman synteettisen ja liian kovan  hiusharjan roskikseen. Molemmat harjat haisivat hieman naftaliinille ,  joten niitä piti tuulettaa  kunnolla  ennen käyttöä.
Torstai-aamuna tapasin kantakahvilassani vieressä työskentelevän ystäväni, joka on lähdössä viikonlopun jälkeen vuosilomalle  Englantiin.  Hänen kahvissaan  oli niin kiva leppäkerttu että oli pakko kuvata se.  Minun kahvini oli pienempi , ja siinä oli sydän.💗
Tapasin myös toisen ystäväni, joka on pian lähdössä 3 viikoksi Intiaan miehensä kanssa. Kauhean  paljon rokotteita heidän oli pitänyt ottaa matkaa varten, sekä malariatabletteja, ja vielä erikoishyttyvoiteita.  Teimme pienen kävelyretken, etenkin kun tänään kosteus oli hieman alhaisempi, ja kävelykadulla torin vieressä tämä  talo oli juuri  kuoriutunut maalausprojektin jälkeen pressujen alta, ja  tuo sitruunankeltainen väri on kyllä pirteä.  Ennen maaulausta  talon seinät olivat kulahtaneen beigen väriset. Projekti ei vielä ollut ihan valmis, ja kauppojen kohdalla oli vielä tekemistä.
Kävellessä tulee huomattua kaikenlaista. Tuossa korkeassa tornitalossa on kalteva seinä.
Tässä vanhan  korjatun talon takana on tornitalo, ja  osassa tornitaloa hotelli.
Tämäkin talo oli juuri kuoriutunut pressujen alta, ja siinä tehtiin viimeistelytöitä.
Toinen tornitalo vanhan talon edessä.
Ystävän piti mennä kauppakeskukseen ostamaan lahja sukulaisille, ja menin mukaan. Kaupan ulkopuolella törmäsin Eliseteen, täällä pitkään asuneen  brasilialaisen laulajattaren,  jota olen aiemminkin kuvannut tänne blogiini, 2 kertaa , mutta en muista koska. Aina elegantin  Eliseten Mischka koira oli suloinen. 
Tässä yksi Eliseten lauluista (laulu alkaa kohdassa 0.39)
Kauppakeskuksen toisessa päässä oli joku tapahtuma lapsille. Putkia päällystettiin foliolla, ja lapsilla näkyi olevan tosi hauskaa . Täällähän lapsilla on vielä kesäloma, ja kouluun palataan syyskuun alussa.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Teetä ehkä?

Kuuma ja kostea jatkuu täällä edelleenkin, onhan nyt elokuu. Siitä huolimatta yritän joka päivä tehdä kävelylenkkejä vaikka hiki valuu. Perjantaina, viikonlopun  ensimmäisenä aamuna,  menin Levinsky-torin alueelle  ostamaan tofua aasialaisesta kaupasta,  ja koska  se ei ollut vielä auki, ihailin sen lähellä olevan kaupan (joka sekään ei ollut vielä auki)  ikkunassa olevia teekannuja. Tämä oli nätti,  mutta minulla ei kyllä ole minkäänlaista tilaa tällaiselle.  Juon joka päivä vihreää teetä , ja  olishan sitä kiva tarjoilla tuollaisessa setissä.
Kaupan ikkunoissa oli monen monta erilaista teekannu+kuppisettiä. 
Kaupassa oli myös käsinveivattavia kahvimyllyjä,  sellaisia mitä joskus käytettiin , mutta niistä ottamani kuva oli liian tärähtänyt.
Teekannun ja kupin yhdistelmä on aika kiva:)
Välillä tuntuu että sää on ihan mukava; esim. tästä jos kulkee aamulla eteenpäin niin ei pahemmin tunnu se kuumuus. Kadun talot ovat suurimmaksi osaksi sellaisia joista kadulle tuleva osa on pylväiden päällä, eli katos lähes koko kadun varrella,  ja kauppoja.  Kuvan otin kantakahvilani terassilta, ja oikealla näkyy osa Billien kukkakauppaa. 
Täällä kävelykadulla sen sijaan oli kostean kuumaa. ehkä koska talot ja puut pidättelevät tuulta. 

Oikein hyvää alkavaa viikkoa:)

torstai 10. elokuuta 2017

Elokuussa on kuuminta

Aamulla kävin sairaskassani klinikalla  olkapääni ultrasoundissa.  Olkapäässä on jotain joka vieläkin  vaivaa vaikka portaissa kaatumisesta on kulunut jo yli 3 kk. Ei onneksi mitään vakavaa, mutta se että siellä on jotain tuntuu kun otan esimerkiksi puseron pois, tai nostan käsivarttani. Olen varma että jos olisin satuttanut vasemman puoleni (olen oikeakätinen) niin tämä olisi ohi jo kauan sitten.  Odottaessani vuoroani otin kuvan ikkunasta,  ja kuvassa vasemmalla näkyy Tel Avivin viimeksi valmistunut pilvenpiirtäjä, Sarona Tower, joka tosin ei ihan vielä ole täysin valmis, sillä alimmissa kerroksissa oleva muotiin keskittynyt kauppakeskus on vielä keskeneräinen. Kun klinikan ikkunasta katsoo alas niin näkee osan kahden korkean tornitalon  välissä olevan  ekologisen altaan.
Altaassa uiskentelee kaiken kokoisia koikarppeja, joista jotkut ovat tosi suuria vonkaleita, niin että mielessä kävi hetken ajatus että miltä tuollainen mahtaisi maistua lautasella;D Koikarpit voivatkin kasvaa todella suuriksi, Ne saattavat myös sairastua  koiherpekseen,  mutta Jerusalemin yliopistossa kehitettiin siihen lääke,  ja Israelin koikarpit ovat tällä hetkellä ainoita maailmassa jotka saavat koiherpesrokotteen.

Täällä on nyt kostean kuumaa, ja läkähdyn!  Oli jo mukavempia päiviä, jolloin tuntui että  ei tämä kesä oikeastaan niin paha ole täällä, mutta sitten tuli taas tämä kamala kosteus; eikä ihme sillä elokuu on kuumin kuukausi.  Jo pelkkä iltakävely Bambin kanssa saa hien pintaan.

maanantai 7. elokuuta 2017

Luonnon ihmeitä

Tänään esittelen teille eukalyptuspuun, sillä nyt on se aika jolloin eukapyptus pudottaa  vanhaa kuortaan.  Kodin viereisessä puistossa on muutama suuri eukalyptuspuu, ja muistan kuinka innostunut olin  kun ensimmäistä kertaa huomasin näitä irronneita puun kuoria.  Eukalyptuspuut ovat kotoisin Australiasta , ja niillä on syvät juuret, joilla se imee vettä syvältä maaperästä,  Tämä onkin syy miksi eukalyptuspuita päätyi tänne; niitä tuotiin tänne kuivattamaan suo-alueita,  jotka viime vuosisadan alussa olivat malaria-alueita. Sen jälkeen eukalyptuspuut ovat levinneet ehkä vähän liikaakin, ja kun joku aika sitten kaadettin eukalyptuspuita eräältä alueelta , siitä ärähtivät mehiläiskasvattajat.  Eukalyptuspuut ovat tärkeitä mehiläisten hunajatuotannolle, sillä tietyt eukalyptuslajikkeet kukkivat lähes vuoden ympäri.
Kerran vuodessa, kesän loppupuolella, eukalyptukset vaihtavat nahkansa eli vanha puunkuori irtautuu rungosta , ja putoaa maahan.  Australiassa  alkuperäiset asukkaat tekevät taidetta näistä kuorista. 
Kosketin suurta kuorenpalaa, joka vielä oli kiinni puun rungossa  , ja se irtosi ja jäi käteeni.. Kuva ei ehkä ole niin selkeä koska otin kuvat puhelimellani ,jonka kamera ei ole erityisen tarkka.
Ylhäältä puu oli jo lähes kuoriutunut.
Läheltä katsottuna puun uusi pinta näyttää tältä, Ensi vuonna  tämäkin on vanhaa kuorta.
Puiston edessä on leveä tie,  ja sen  takana alue, joka vielä joitakin kuukausia sitten oli luonnontilassa.   Siellä oli 5-6 suurta eukalyptuspuuta, ja kun siellä muutama kuukausi sitten alkoi suuri rakennusprojekti, hieman pelkäsin puiden puolesta. Suurin osa niistä kuitenkin jätettiin, ja niiden ympärille on rakennettu aita  niitä suojaamaan. Puut jouduttiin myös parturoimaan kunnolla jotta ne eivät olisi rakentamisen tiellä, mutta pääasia että puut säilytettiin.


tiistai 1. elokuuta 2017

Makrotex: Luonto

Makrotexin aiheena tällä viikolla on luonto, ja oikeastaan luonto on parhaimmillaan täällä talvella  ja keväällä, ja kuivimmillaan nyt elokuussa. Vihreää täällä näkee kiitos keinokastelun.  Tein kierroksen koiran kanssa viereisessä puistossa ja etsin luonnon merkkejä.  Aloitan oliivilla, joka on kuulunut tälle alueelle tuhansia vuosia , eli oikeasti kuuluu täällä luontoon, vaikka puiston kaksi oliivipuuta on istutettu sinne. Puiston oliivipuut  eivät voi kauhean hyvin sillä niissä on kypsymässä harvakseen vain muutamia oliivieja, kun taas olen muissa oliivipuissa nähnyt runsaasti kypsyviä oliiveja.
Kissat kuuluvat Välimeren  (kaupunki) luontoon. Tämä kisu katsoi minua hieman epäillen kun yritin kuvata , vaikka oli juuri saanut minulta ruokaa.
Muualta tullutta luontoa on tämä   Carissa macrocarpa,  jolla on jasmiinilta tuoksuvat valkoiset kukat, ja hedelmät joista teen hilloa.
Muualta tullut on myös tämä keltanokkainen  myna-lintu, joka lisääntyy ahkerasti ja pitää kamalaa räksytystä, Ei mitään kaunista linnunlaulua tämän linnun kohdalla...
Erilaisia palmuja näkee myös paljon luonnossa. Tämän taatelipalmun hedelmät ovat kypsyessään punaruskeita,  mutta eivät erityisen maukkaita (maistoin kerran..).

Muut luontopostaukset löydät täältä.

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Heinäkuun loppu

Aamulla hyvin aikaisin kävelen Tel Avivin sydämessä. Se on aluetta josta pidän eniten, ja aikoinaan asuin ihan lähellä.  Monia katuja varjostavat suuret ja rehevät puut,  jotka antavat ihanasti varjoa. Varjo, se on tärkeää täällä etenkin kesällä kun aurinko porottaa niin voimakkaana. Aamulla on hiljaista, mutta niin on tänään illallakin, sillä tänään illalla /huomenna  täällä on  Tisha Be'av, juutalaisen kalenterin surullisin päivä ,  sillä samalle päivämäärälle on osunut kaikenlaisia tragedioita , kuten ensimmäisen , ja myöhemmin toisenkin temppelin hävitys, ja paljon muutakin (koko lista näkyy tuolla  linkin takana...).  Uusi suru tuli juuri  sillä luin juuri (ei  liity tuohon päivään mutta kuitenkin) että yksi lempinäyttelijöistäni,  Sam Shepard ,  on kuollut. Shepard oli pääosassa yhdessä kaikkien aikojen lempielokuvassani ,Onnellisten aika-elokuvassa.

Katukuvassa se näkyy lähinnä siinä että kaupat sulkevat ovensa aikaisemmin, ja että huvittelupaikat ovat kiinni. Tosin huomenna monet ovat jo auki, kuten kantakahvilani. Tisha Be'av -illan ja päivän aikana uskovaiset paastoavat ja rukoilevat. Uskovaiset  matkustavat Jerusalemiin, ja menevät rukoilemaan Itkumuurille, joka on jäänne toisesta temppelistä. 
Tel Avivin pääkadulla Even Gvirol-kadulla  taatelit kypsyvät palmuissa, mutta ovat kypsiä vasta syksyllä. Pari vuotta sitten minulle selvisi että näissä palmuissa kasvaa Medjoul-taateleita, kun vastapäisen kukkakaupan omistaja Billie sattui huomaamaan   että kaupungin työntekijät olivat leikkaamassa taateliterttuja pois palmuista. Hän pyysi saada muutaman tertullisen, ja toi osan niistä kahvilaankin. Että olivat hyviä,  juuri poimittuja Medjoul-taateleita.    Kun nuo alkavat kypsyä toivon aina että minulla olisi tikapuut joilla pääsisi palmujen latvaan poimimaan noita ihania taateleita. En tiedä mitä kaupungin työntekijät tekevät sillä mahtavalla määrällä taateleita, sillä näitä palmuja on pitkä rivi.
Bussilla ohitan aina tämän rakennustyömään, jonka edessä tuo taulu. Siinä vaihtuu kuva parin viikon välein.
Tänään huomasin että siihen oli maalattu uusi kuva. Luulen että tuo liittyy siihen että rakenteilla on tornitalo nimeltä "Acro-Work of Art".

Viime viikkoisen kamalan kuuman ja hikisen sään jälkeen lauantaina alkoi olla miellyttävämpää, ja toivottavasti elokuussakin on vähemmän  hikoiluttavia päiviä, mutta se ei ole lainkaan varmaa sillä elokuu on lämpimin kuukausi täällä...  Oikein hyvää alkavaa elokuuta kaikille:)

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Liikennevaloissa kuvattua

Perjantai-aamuna,  ensimmäisenä viikonlopun aamuna täällä, olin aikaisin liikenteessä. Minulla on tapana välillä ottaa kuvia liikennevaloissa seistessä, sillä yleensä silloin on hetken aikaa  katsella tarkemmin ympäristöään.  Näm kuvat olenkin ottanut odottaessani vihreän valon syttymistä; kaikki saman kadun  eli Nahalat Binjamin-kadun varrella.
Seuraavissa liikennevaloissa  olin kuvassa näkyvää korkeaa  tornitaloa vastapäätä, 
2 liikennevalon välissä ylitän puistokadun, ja katson vasemmalle.
Liikennevalojen toisella puolella  sulavalinjainen vanhempi talo, ja sen takana uudempi tornitalo.
Sama talo lähempää katsottuna.  Benin House rakennettiin vuonna 1937-1938,   ja se sijaitsee 2 tärkeän kadun  risteyksessä.  Katutasossa Tamaran jugurttibaari  josta saa ihanaa jugurttijäätelöä, erilaisilla lisäyksillä,  ja vegaaneille on kookosjugurttia.
Seuraavassa risteyksessä näkyy tämä talo, joka on remontin tarpeessa. Alhaalla on ravintola. Pidän noista pyöreistä kulmista.
Kävelen taas eteenpäin, ja seuraavissa liikennevaloissa katu muuttuu kävelykaduksi.  Edessä on Jehovan todistajien Vartiotorni-talo. 

Oikein hyvää heinäkuun viimeistä viikonloppua:)

torstai 27. heinäkuuta 2017

Hollywoodia täällä

Kuva täältä
Eilen kuun alussa kihlautuneet  Quentin Tarantino ja hänen israelilainen morsiamensa Daniella Pick viettivät täällä Israelissa virallisia kihlajaisjuhliaan.,  Monet miettivät mitä kaunis Daniella näkee paljon vanhemmassa Tarantinossa, mutta he näyttävät rakastuneilta. Tarantino odotti ihmeen  kauan ennenkuin sitoutui jonkun kanssa.

Daniella Pick on täällä kaikkien tunteman, pitkän linjan laulajan ja säveltäjän, Zvika Pickin tytär, joka laulaa itsekin. Tässä yksi Daniellan lauluvideoista . Omena ei ole pudonnut kauas puusta, sillä  Daniella säveltää ja sanoittaa itse omat kappaleensa (äiti on tunnettu sanoittaja). Ei hän hullumpi artisti ole.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

10+1 kysymystä ulkosuomalaiselle

Sain jo kesäkuussa MatkaMartalta  tämän ulkosuomalaisten keskuudessa kiertäneen haasteen, ja vasta nyt pääsin siihen vastaamaan.  Kiitos MatkaMartta haasteesta:)

1.Mikä on parasta tämänhetkisessä asuinmaassasi? 
Se on varmaankin Välimeren ihana talvi ;  se että on aina vihreää . Tel Avivin kaupunki jota rakastan. Vihannesten sekä hedelmien tarjonta , sekä runsaat ja värikkäät ruokatorit jotka  eivät lakkaa ihastuttamasta. Ruoka ylipäänsä on hurjan hyvää täällä.  Ihmisiin tutustuminen on täällä myös paljon helpompaa kuin Suomessa. 

2.Entä ikävintä? 
 Tämä kesä! Nytkin on läkähdyttävän kuumaa, enkä pidä yli 20 asteen yli menevästä lämmöstä. Hiki tosiaankin valuu näinä päivinä, tänäänkin aamulla bussipysäkillä tunsin miten kaikki mitä olin naamalleni laittanut alkoi valua pois...  Poliittinen tilanne on myös ikävä: hallituksen kokoonpano masentaa  ja yhteiskunta täällä näkyy jakautuneen 2 erilaiseen leiriin

3. Jos saisit matkustaa minne tahansa 2 viikoksi ilmaiseksi, minne matkustaisit?
  Ehkä Taiwaniin, minulla on siellä vanha ystäväkin.

4.Mihin kohteeseen matkustaisin uudelleen?
Varmaankin Peruun, suorastaan rakastuin siihen maahan kun vietin siellä yhteensä pari kuukautta talvella ja keväällä 2005. Venezuelaankin menisin takaisin ellei siellä olisi niin paha tilanne.

5. Mitä suomalaista ruokaa kaipaat eniten ulkomailla?
Täällä saa niin hyvin kaikkea, mutta jos pitäisi mainita jotain niin itse poimitut marjat.  Pakastemarjoja saa hyvin mutta itse poimitut mustikat... 
Kunnon ruisleipää tietenkin kaipaan kuten kaikki ulkomailla asuvat suomalaiset,   mutta sitäkin pystyy itse leipomaan aika hyvin tuloksin.

6. Uskotko muuttavasti joskus takaisin Suomeen?
Eihän sitä koskaan tiedä, ja onhan minulla lapsikin ja lapsenlapsi Suomessa,  joten joskus takaisinpaluu käy mielessä. Mutta tein sen jo pari kertaa,  ja aina talvi oli se vaikein asia...

7.Mikä on asuinmaasi hauskin/ mielenkiintoisin juhlapyhä?
Hauskin juhla täällä  on kyllä Purim-juhla, jolloin muutamien päivien aikana katuja kansoittavat sekä nuoret että vanhemmat ihmiset naamiopuvuissa.

8.Mikä oli vaikeinta ulkomaille muutossa?
Olin jo muuttanut aiemmin tänne, sekä asunut parissa muussakin maassa, joten muutto ei ollut niin vaikeaa, mutta ainahan alussa kaikenlaiset byrokraattiset jutut ja järjestelyt  vievät aikaa ja hermostuttavat ennenkuin pääsee kunnolla asettumaan aloilleen. 

9. Voisitko asua jossain muussa maassa kuin Suomessa tai tämänhetkisessä asuinmaassasi?
Ajatus käy aina välillä mielessä, esim. joskus mietin mitä jos muuttaisi vaikka Espanjaan...

10. Mikä oli vuoden 2016 mieliinjäävin hetki?
Ehkä se kun tapasimme eksän kanssa 8 vuoden tauon jälkeen...

11. Aiotko matkustaa jonnekin tänä vuonna? Minne?
Suomeen tekisi niin mieli matkustaa mutta en tiedä onnistuuko tänä vuonna



  • Kirjoita postaus palkinnon saamisesta ja julkaise se blogissasi
  • Kiitä henkilöä, joka nimitti blogisi ja linkkaa hänen bloginsa postauksessasi
  • Lisää blogiisi Liebster Awardin logo osoitukseksi palkinnosta
  • Lisää postaukseen myös palkinnon säännöt
  • Vastaa palkinnon antajan esittämiin kysymyksiin
  • Nimitä 5-11 uutta blogia
  • Keksi kysymykset bloggaajille, jotka nimität
  • Ilmoita nimityksestä valitsemillesi bloggaajille ja linkkaa oma postauksesi heille
  • Linkkaa Liebster Award -postauksesi myös sinut nimittäneen blogin postaukseen

Tässä olisi pitänyt itse keksiä kysymykset, mutta en oikein keksinyt ,  joten käytin MatkaMartan kysymyksiä.

Haaste on myös kiertänyt jo aika monessa ulkosuomalaisessa blogissa,joten jaan tämän haasteen 4 blogille:

Omamaamansikka -blogin Johannalle USAan
Juudean Jupinoita blogin Anulle tänne Israeliin
Elämää Vihrellä Saarelle-blogin Saaralle Irlantiin
Vuonon Kimallus-blogin Mariannalle Norjaan

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Kahvikaupan taiteilija

Kuva ei ole torin kahvikauppakahvilasta, vaan toisesta kahvilasta  jossa Itain työt ovat nyt esillä.
Tel Avivin  Carmel-torin alussa on pikkuruinen kahvikauppa, joka toimii myös pikkuruisena kahvilana. Kahvikauppakahvilan espresso on parhaimpia mitä tiedän , ja yleensä pysähdyn espressokuppiselle silloin kun Itai, toinen kaupan kahdesta myyjästä/ baristasta,  on paikan päällä.
Erittäin hyvän espresson lisäksi  bonuksena on aina mielenkiintoista keskustelua, silloin kun Itai on paikalla. Toinen myyjistä on supposuu, enkä yleensä pysähdy tuonne silloin kun hän on paikalla, hyvästä kahvista huolimatta.... Itai on taiteilija, joka välillä kirjoittaa, välillä maalaa. Tällä hetkellä hän on täysin uppoutunut kirjoittamiseen, ja joskus tulevaisuudessa julkaistaan kirja, jossa 9 Itain kirjoittamaa tarinaa.  Maalaus jää taka-alalle silloin  kun kirjoitusinspiraatio saa vallan. 
Osa Itain maalaustöistä on nyt erään kahvilan seinillä pohjoisessa Tel Avivissa. Itailla on studiossaan suuri määrä töitä, mutta hän joutuu nyt luopumaan studiostaan sillä hänellä ei ole mahdollisuuksia   pitää sekä studiota että käyttää korjauslukupalvelua:  etenkin kun hän tällä hetkellä ei työskentele studiossaan.
Itai sanoo että hänen työnsä edustavat avantgardetyyliä,  eikä se oikein myy. Täällä pitäisi olla myös hyviä suhteita jos haluaa saada työnsä kaupaksi, tai johonkin hyvään galleriaan. Lisää Itain töitä löytyy hänen sivustollaan, täällä.,
Ihan hyviltä näyttävät Itain työt tuon kahvilan seinillä. Kaikki Itain työt on maalattu puupinnoille.
Kuvat Itain tauluista ovat hänen itsensä ottamia.