 |
| Tästä pääsee hyvin puistoon päin.Samaa kävelytietä käytän myös kun menen sydänsairaitten lasten taloon,joka on tämän kävelytien varrella. |
Olen totaalisen huono keksimään hyviä otsikoita;sillä en minä millään matkalla ollut vaan ihan vain kävelyetäisyyden päässä...Kun tässä vielä viikko takaperin oli niitä pyhäpäiviä,jolloin autoton ei pääse oikein muualle kuin lähiseudulle,(busseja ei silloin kulje..) niin teimme saman kadun varrella asuvan Vivianin ja koiriemme kanssa kävelylenkin puistoon.Vivian on tullut puistossa tutuksi,ja nyt vielä enemmän kun vastapäisen talon E. luopui omasta koirastaaan;Toffista,joka oli Bambin rakas tyttöystävä.Vivian on ihan mukavaa seuraa mutta hänellä on tapana hölöttää lakkaamatta ja mennä vielä ihan ventovieraidenkin kanssa puhumaan ja jäämään suustaan kiinni,jolloin menetän kärsivällisyyteni.....Vivianin koira on poikamopsi,joten siitä ei tule uutta tyttöystävää Bambille...
Mutta siis,puolitoista viikkoa sitten kävelimme Vivianin ja koiriemme kanssa kohti kaupungin pääpuistoa,jonne on hieman yli 10 minuutin matka..Vaikka onkin kaupunkin pääpuisto niin se ei ole mitenkään erityisen suuri.
Kävimme katsomassa mitä kuuluu La Park-projektille,eli puiston reunaan rakennettavalle huvittelu-ja urheilukeskukselle.Paljon oli projekti jo edennyt viime kerrasta;ehkä ensi vuoden alussa pääsee jo tuonne...
Kiipesimme ylös kohti puiston aluetta,joka on rajattu grillaajille. Sieltä näkee aidan toisella puolella hiekkadyynit ja seuraavan kaupungin eli Rishon-LeZionin.
Kävelimme puiston meitä lähempänä olevaa sisäänkäyntiä kohti ja suunnilleen tässä vaiheessa,kun näimme tämän kissan,jolle joku oli juuri tuonut jonkun herkkupalan,Vivian näki pariskunnan,joilla oli mopsi.....hänpä alkoi höpötellä heille.Odottelin ja odottelin ;kului 10 minuuttia ,15 minuuttia ja siellä Vivian edelleenkin hölöttää mopsin omistajille.Silloin minulla riitti,ja lähdin Bambin kanssa kävelemään kotia kohti,ilman Viviania;D Mutta ei Vivian siitä suuttunut;ymmärsi kyllä miksi lähdin....
Kotimatkalla ihailin kukkivia puita...
Hah-hah, nauran täällä ääneen: You made my day!
VastaaPoistaSulla on niin hurja temperamentti: Odotas kun R. kuulee tämän:)
Hyvin me sun kanssa yhdessä pälätettiin yötä myöten. Ei vaan, muakin suututtaa jos mun seuralainen edes kuvittelee ignoorata minua. Puhelimetkin pyydän äänettömälle, kun joku tulee käymään.
<3
PS. Onpa hienot kuvat, pitänee jemmata, jos vaikka alat arpoa sitä hyvää kahvia tms.
VastaaPoistaLeena;D Olenhan minäkin hölöttäjä ,ja mehänh vasta hölötettiin,mutta Vivian,hän ei anna edes puheenvuoroa;D ja aina rupeaa puhua tuntemattomille ja vaikka kuinka pitkään;ihmisparat eivät varmaan kehtaa sanoa että nyt riittää.Mutta hän on kiltti ihminen..Juu en vaan voi odotella tuntikausia kun toinen on täysin unohtanut että lähdimme kaksisteen (tai nelisteen,koirien kanssa) liikkeelle.
VastaaPoistaKiitos,ja kyllä sitä kahvia jossain vaiheessa tulee;D
Hauska käppäily ja kauniita kuviakin nappailit!Niin syvä väri noissa kukissa ja kisu on suloinen <3
VastaaPoistaD:) - kuvailit kyllä niin elävästi tuon Vivianin puheripulin ja sen lähtösi paikalta, että ei voi kuin hymyillä;)
VastaaPoistaJa ilo nähdä, että tuota kissaa on kyllä ruokittu useammallakin herkkupalalla!
Mukavia kävelyretkiä sinne - Vivianin kanssa tai ilman!
Uskomattomat kukinnat ! Mielettömän ihania, aah.
VastaaPoistaHyvä otsikko ja hyvä aihe tuo kotiseutumatkailu. Omassa elinympäristössä ja ihan pienissäkin ympyröissä voi nähdä ja kokea vaikka mitä :)
(Sorry, kirjoitin väärin. Lähiseutumatkailu. Hyvä otsikko.)
VastaaPoistaNäen puheliaan Vivianin sieluni silmin :) Ja mopsi parka, siinä pitää vain odotella paikoillaan.
VastaaPoistaOtsikoiden keksiminen on kyllä yhtä tuskaa. Välillä onnistuu, välillä ei.
Meikäläisellä on tuota temperamenttia myös vaikka muille jakaa...niin hyvässä kuin huonossa ja helposti lähden minäkin takavasemmalle niskojani nakellen jos tilanne menee tuollaiseksi :D
VastaaPoistaHauska tuo kissakuva. Tuollaisia komeita kukkivia puita me nähtiin Singaporen kasvitieteellisessä paljon.
VastaaPoistaLuin että lähiseutumatkailua Hollannissa :)
VastaaPoistaIhana kisukuva. Siellä ei kukaan yritä myrkyttää eläimiä. Täällä onn tullut niin kyyniseksi makupalojen suhteen, etten osaisi varmaan sielläkään suhtautua niihin lempeästi :D
Vivian on.. .sanoisko, hieman ajattelematon, vaikka ilmeisen ystävällinen ;)
Jännät maisemat siellä.
VastaaPoistaOih ja voih, hukkasin kommentin ja nyt en muista mitä kirjoitin.
VastaaPoistaVoi noita pölöttäjiä ja hölöttäjiä. Minua sanottiin ennen puheliaaksi, mutta nykyisin taidan olla suht koht tuppisuu. -- Täällä on muuten kylmä nyt -6 astetta ja viima. kuljeksin ulkona kameran kanssa, mutta pois piti tulla . Oli llian hepponen takki . (Se löytyikin!)
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistakatsoin eilen Yleltä dokumentin Arnan lapset. Se oli erittäin vaikuttava. Onko se Sinulle tuttu? Tiedätkö, mitä teatterille nykyisin kuuluu vai kuuluuko mitään?
http://areena.yle.fi/tv/2337210
Matkatar;D Tuossa bougainvilleassa on ihan mielettömän kaunis väri! Kisulla oli hyvä makupala edessä;D
VastaaPoistaLady of the Mess;D Ärtymys alkoi siinä vaiheessa uhkaavasti kasvaa joten lähdin pois;D Täällä on niin paljon kissansyöttäjiä(minäkin,perin sen homman) että katukissatkin ovat hyväkuntoisia,yleensä.Kiitos,nyt on viilentynyt joten mukavempi kävellä:)
Rita:tuota bougainvillea ei voi kuin ihailla,ja myös tuota keltaista alempana.Täällä onkin paljon näkemistä ihan lähelläkin mutta nuo otsikot aina aiheuttavat päänvaivaa;D
Johanna:Vivian on todellakin ylipuhelias;D Onneksi mopsilla oli seuraa toisesta mopsista;D Totta,kauhean vaikeaa on usein keksiä hyviä otsikoita
Nelli:welcome to the club;D
Allu.Se niin innokkaana nousi takajaloilleen kun sai herkkupalan.Nuo puut keltaisine kukkineen ovat nuoria,mutta kukkivat niin kauniisti.Niitä on pitkä rivistö ihan lähelläni.
Tanja;D En ole kuullut että joku myrkyttäisi noita eläimiä,ja siitähän seuraisi poliisijuttu jos sellaista on .Vivian on kiltti ihminen ,mutta tuo puheripuli....
Hannele:hiekkadyynit on aika jänniä!
Kyllimarjaana.en minäkään mikään hiljainen ole mutta Vivian;D Huh,teilläpä on siellä jo niin talvisen kylmää.
Katveita:olen nähnyt tuon dokumenttielokuvan osittain kauan sitten ja se on tosiaankin vaikuttava. Tuota ohjelmaa en ikävä kyllä pysty näkemään Suomen ulkopuolella.Arnahan oli Juliano Mer-Khamiksen äiti,juutalainen nainen joka oli naimisissa arabin kanssa ,joka tosin oli kommunisti ja ateisti. Julianohan murhattiin muutama vuosi sitten Jeninissä,eikä murhaajasta ole vieläkään tietoa.Häneltähän jäi suomalainen leski.
Hei,
VastaaPoistaLöysin Hesarista aika monta artikkelia, jotka kertoivat näistä elokuvan jälkeisistä tapahtumista. Muistelen, että myös Kodin kuvalehdessä olisi ollut haastattelu suomalaisesta vaimosta. Minullekin tuo dokumentti oli tosi voimakas kokemus.
Ihana kävelylenkki, niin kauniita kuvia, joista aistii kaiken kauneuden.
VastaaPoistaMinulla on sama vika, en jaksa kuunnella lörpöttelyä oudoille ihmisille. Puhe on vain niin tyhjää, kun vastapuoli on tuntematon.
Kun luin tekstiäsi, minulle tuli mieleen jokin kirja, jossa on sama kirjoitustyyli sisällöltään. Tuntui kuin lukisin tuttua kirjaa ja halusin, että teksti jatkuisi ja kokisin sen kaiken lopun myös. Jännä mielleyhtymä, jota en osaa täysin selittää.
Katveita:ajattelinkin että sieltä voisi löytyä.
VastaaPoistaArleena:Niin,etenkin kun lähdimme kaksisteen niin seisoin siellä ihan tyhmänä,en osaa eikä kiinnostakaan mopsijutut;D Mielenkiintoista;mikäköhän kirja on kyseessä...jos muistat niin ilmoitathan;D
Ihana blogi ja ihania kukkia. Tuo eka on bougainvillea, eikö? Mutta mikä tuo ihana keltainen on?
VastaaPoistaOoh, on niin vihreetä ja keltasta ja lilaa että häikäsee ! :) Upeita kuvia, kaunis Holon. Mulla on oma läppäri korjauksessa ja tällä äipän koneella kuvat ei aina lataudu. Nyt sillä on jotain aamuenergiaa ilmeisesti kun suostui näyttämään siun kuvatv =) Super! PS. Oletko hei tulossa Suomeen ennen tammikuuta ? Olis superia nähdä vaikka Helshinkissä ! =)
VastaaPoista