Mukavia hetkiä ja vierailu hautausmaalla

 

Karkkikaupassa oli värikästä

Syyskuu on tähän saakka ollut mukava, sillä esim. serkkuni oli täällä vierailulla, ja oli ihanaa nähdä häntä niin pitkän ajan jälkeen(viimeksi ennen koronaa)

Serkun vierailu täällä oli liian lyhyt, ja kun tapasimme, söimme lounasta kaupungin parhaassa falafel-paikassa. Otimme lautasannokset, ja oli niin hyvää. 

Lautasannokseen kuuluu myös salaatti, riisiä kikherneillä(jonka jätimme väliin) sekä parhaat tietämäni pitaleivät, ja vatsa tuli kyllä niin täyteen. 😋

Ja vaikka olinme syöneet vatsamme täyteen, piti vielä käydä jäätelöllä. Huomasin  uuden jäätelöpaikan, jossa todella mukava ranskalainen omistaja kertoi, vahvalla ranskalaisella korostuksella, että jäätelöpaikka oli hänen unelmansa, ja että hän valmistaa tuolla itse kaikki jäätelöt ja jälkiruuat. Vadelmasorbettini oli ihanan raikas🍦. 

Viime perjantaina vanhenin, ja eksä yllätti gerbera-kimpulla. 

Olen tainnut mainita että teen ystäväpalvelusta täällä kahdelle ihmiselle. Se alkoi kesän alussa kun samalla kadulla asuva ystäväni Evelyn sai paikalliselta Kelalta 13 viikkotuntia, ja yhdisti minut palvelua välittävään toimistoon. Evelynin olen tuntenut 13 vuotta, ja hän on parin viimeisen vuoden aikana voinut vähemmän hyvin, joten hän tarvitsee apua esim. asioille/lääkäriin mennessä, ja etupäässä sitä että joku häntä kuuntelee,sillä hän puhuu lakkaamatta... 

Evelynin lisäksi käyn muutamana iltana 2 taloa eteenpäin asuvan Anitan  luona. Anita on 89 v. ja alunperin kotoisin Argentiinasta. Hän on aivan ihana, ja keskustelemme espanjaksi. Autan

 Anitaa pienissä askareissa, ja esim. eilen illalla teimme pikkuleipiä. 

Käyn Evelynin luona muutaman kerran viikossa, ja tällä viikolla Evelynin tyttärellä oli muutama lomapäivä, ja auto käytössä. Evelyn halusi käydä asunkaupunkini Holonin hautausmaalla, missä hänen vanhempiensa haudat. En ole usein ollut täällä hautausmaalla, ja hautausmaat täällä yleensä aika askeettisen näköiset. Siksipä yllätyin kun tuolla hautausmaalla näkyi useita isoja ja tummia hautoja, joissa vainajien kuvat, kuten tässä hautamuistomerkissä. En ole täysin varma onko tuo teksti venäjää?, mutta kaikki tummat haudat vainajien kuvilla taitavat olla Kaukasian maiden juutalaisten hautoja, joilla eri käytännöt mitä tulee hautamuistomerkkeihin. 

Tässä teksti taitaa olla Georgian kieltä. Takana näkyy yksinkertaisia, vaaleita muistomerkkejä, jotka ovat täällä yleisiä. 

Vielä yksi hautamuistomerkki vainajien kuvilla, mutta tässä nimet oli kirjoitettu hepreaksi.

Lähellä Evelynin vanhempien hautoja oli pitkä kuja, joka näytti erilaiselta, ja Evelyn kertoi että tuolla on molemmilla puolilla natsien tuhoamien seurakuntien muistolle pystytettyjä muistomerkkejä. 

En ollut aikaisemmin nähnyt tällaista, ja tämä veti hiljaiseksi. 

Jotkut muistomerkit olivat tosi suuria. Tämä oli puolalaisen Plockin kaupungissa olleen seurakunnan muistomerkki, josta selviää että seurakunnan alku oli vuonna 1237,kunnes natsit tuhosivat seurakunnan jäsenineen. 

Korfun seurakunnan muistolle pystytetty muistomerkki.

Hautausmaan jälkeen piti saada jotain iloisempaa, ja Evelyn halusi mennä kauppakeskuksessa olevaan karkkikauppaan, josta ensimmäinen kuva. 

Muutama päivä myöhemmin näin eräässä sisustuskaupassa nämä muumituotteet, ja pakkohan niistä oli ottaa kuva❤️

Samassa kaupassa oli myös näitä kauniita sinivalkoisia astioita Japanista. Kaappeihin ei vaan mahdu mitään uutta 💙

Kaunista viikonloppua❤️

Kesän loppu

Hyvää alkanutta syyskuuta🍁🍂Täällä heinäkuu oli tilastojen mukaan leudoin 8 vuoteen, ja myös elokuu oli enimmäkseen siedettävä, mutta tällä viikolla kosteusprosentit nousivat kunnolla, samoin kuin lämpöasteet, ja on ollut suorastaan hikistä. Nyt on syyskuu ja edelleenkin hikistä, mutta kuulemma ensi viikolla pitäisi olla normaalit säät, ja toivottavasti 🙏vähemmän hikistä.

Keskiviikkona iltapäivällä minulla oli silmälääkärillä vuositarkistuksen aika, ja silmiini laitettiin niitä iiriksiä suurentavia tippoja. Sen jälkeen näin kaiken vähän epäselvänä. Halusin kuitenkin mennä katsomaan kesäloman (koululaisten..) lopun tapahtumaa asuinkaupunkini Holonin pääpuiston La Park-osassa. Holon on muuten Tel Aviville kuin Vantaa ja Espoo Helsingille. Tulin paikalle klo 17 jälkeen, ja oli vielä aika tyhjää. Tämä elävä patsas oli aika hyvä 💚

Kaikenlaisia otuksia tuolla olikin. Näkökenttäni oli niin epäselvä niiden tippojen takia että tuskin näin mitä kuvasin.

Kaikenlaisten hahmojen lisäksi oli artesaanien myyntipöytiä. 

Tämä elävä patsas oli tosi hyvä! 

Elävä patsas tämäkin.

Pikku juna kiersi aluetta. 

Hieman vihaisen näköinen ankka! Itse asiassa optinen harha, sillä jos katsoo tarkemmin niin huomaa että se onkin joutsen.. 

Pupu oli suosittu🐇

Vähitellen tuli lisää ihmisiä. 

Tämä trio oli suosikkini tuolla. Kuvs vaan olisi pitänyt ottaa eri suunnasta.. 

La Parkin kanaalia ja polkuveneet. 

Pidin kanaalista enemmän ennenkuin se uusittiin, sillä silloin kanaalin keskellä oli pieni saari, jossa viihtyivät sorsat, mutta uudistuksen jälkeen tuolla ei enää ole sorsia. 

Kun on tosi kuumaa ja kosteaa, niin tällainen ohuen ohut paitapusero on mukava. Minulla on 3 samanmallista, mutta yhden olen värjännyt vihreäksi. 

Kaunista viikonloppua❤️

Punaista kauneutta

Loppukevään ja alkukesän kauneimpia asioita täällä ovat kukkivat puut, ja viimeisin niistä on  kaikista kaunein  eli liekkipuu.   Yleensä liekkipuut kukkivat  kesäkuun alkupuolella, mutta tänä vuonna kukintoja alkoi näkyä  vasta kesäkuun loppupuolella.  Kukkivan puun kauneuden lisäksi  tämän puun alla on aina varjoinen paikka, mikä on niin tärkeää tällaisessa kuumassa maassa. Olen tainnut useana vuonna laittaa tänne   kuvia liekkipuista,  mutta näitä ei voi olla kuvaamatta, ja tämä postaus on kokonaan omistettu liekkipuille. Ensimmäisen kuvan liekkipuun kukinta on todella runsas;  ihan kaikissa puissa se ei ole näin runsasta.

 

Tämän asuinkaupunkini pääsisäänkäynnin  lähellä alkaa  liekkipuiden   varjostama  kävelytie, ja  siellä on mukavaa kävellä myös kun aurinko porottaa kuumasti ja kirkkaasti.

Varjoisan kävelytien lähellä olevan kadun varrella ovat alkaneet kevytraitiotietyöt, minkä vuoksi tuonne on lisätty aitoja,  ja toivottavasti  ne työt eivät vaikuta näihin puihin ja kävelytieheen.

Tuo kukkien punainen väri on niin upea!

Kukkia myös putoilee paljon puista.

Varjoa riittää myös silloin kun näissä puissa vain lehdet.

Koska liekkipuut kasvavat tuuheina ja leveinä,  ne muodostavat yhdessä katoksen kävelytien päälle.

Tähän punavihreään näkyyn ei kyllästy.

Tämä viimeinen kuva on otettu Tel Avivin Carmel-torin viereiseltä kävelykadulta, ja  tässä näkyy miten kaksi liekkipuuta ovat ikäänkuin kasvaneet yhteen.

Kaunista kesäkuun loppua teille:)

Ei tippaakaan

Jättiläisen kengät kauppakeskuksessa

Otsikko viittaa  siihen ettei meidän talon kraanoista tule tippaakaan vettä.   Kaikki alkoi aikaisin eilen aamulla,  kun  kevytraitiotietä rakentava   yritys  vahingoitti  alueen päävesiputkea.  Se vaikutti koko meidän kaupunginosan ja myös  sen ulkopuolella olevien  rakennusten vedentuloon.  Meidän talossa on vesivarasto,   ja iltapäivällä oli vielä vettä , mutta kun vesivarasto tyhjentyi, loppui veden tulo joskus klo 17 aikaan eilen .  Kaikki soittivat kaupungin palvelunumeroon  ja sieltä sanottiin että asia on hoidossa,  ja eilen klo 23 aikaan  tuli vettä taas  niin että rakennuksen vesivarasto   täyttyi,  ja aamulla vedentulo oli normaalia. Mutta kun tulin myöhemmin kotiin,  kraanoista tuli vain  muutama tippa ja nyt  taitaa olla jo 6 tunti ettei tule tippaakaan vettä koko rakennuksessa.   Nyt  illansuussa selvisi myös että talon vesipumppu, joka johtaa vettä  asuntoihin (en tarpeeksi ymmärrä näistä asioista) ei toimi, koska ei tullut vettä,  ja on siis vahingoittunut.

Eli tosi kurja tilanne,  ja  vesilaitos väittää että ongelma on korjattu, mutta kaupunginosan    WhatsApp-ryhmässä on selvinnyt että monissa taloissa vedentulo tosi niukkaa,  ja meillä siis ei tule mitään, Ja viikonloppuna tosi hankalaa saada ketään  korjaamaan sitä vesipumppua.

Onneksi seinänaapurini, jotka vasta tänään tulivat kotiin vauvan syntymän jälkeen, kertoivat että jätehuoneen  kraanasta tulee vettä,  ja naapuri oli vielä niin ystävällinen että otti ämpärini ja toi sen minulle täytettynä.  Eli jotain vettä sentään, jota pitää hakea ämpärillä.....

Edit: Tuon kirjoitin eilen, ja illalla myöhään, sen jälkeen kun joku ammattilainen oli käynyt tekemässä jotain katolla,  vettä tuli taas,  samoin aamulla, mutta sitten väheni taas.  Taas piti kutsua  joku ammattilainen  paikalle,   ja vesiallas täyttyi ja on vettä, mutta kun allas tyhjenee , ei taas ole vettä. Kaupungin  kaikille asukkaille avoimessa  Fb-ryhmässä selvisi  että   vedentulo oli ongelmallista monessa kohtaa kaupunkia, täällä lähialueella,  ja taitaa olla ryhmäkanteen paikka ....En oikein ymmärrä näistä vedentuloasioista, mutta täällä vanhoissa kerrostaloissa , kuten siinä missä asun, on katolla vesiallas, joka on vesisäiliö.  Uusissa rakennuksissa ei sellaista ole.

Samassa kauppakeskuksessa  oli näyttely nimeltä "Liisa illuusioiden maassa",  ja  siellä oli erilaisia peilejä sekä muuta hauskaa. Tässä peilissä näkyvät vain vaatteitteni värit.

Ja sitten oli taikapeili joka loihti minusta tosi pitkän ja hoikan;D

Edelllisellä kerralla kun kävin tuolla  paikassa oli kahvila, mutta nyt kahvila oli poissa ja tilalla nämä peilit ja muut  jutut. Kahvila oli ollut tuolla tosi pitkään,   ja yllätyin kun sitä ei enää ollutkaan tuolla.

Kauppakeskuksen  galleriassa  huomasin tosi mielenkiintoisen näytttelyn,  jonka  tarkoitus oli huomioida pois heittämämme   roskien määrä ja mitä niille tapahtuu.. Kaikissa kuvissa  olevat  vaatteet näyttivät kaukaa  hyvän näköisiltä vaatteilta,  kuten tämä, joka on tehty pullonkorkeista,  mutta läheltä huomasi että ne on tehty jätemateriaaleista.  Kun  laitoin muutaman kuvan  näyttelystä  Instagramiin,   valokuvaaja kirjoitti minulle että oli joitakin vuosia sitten viettänyt  muutamia  kuukausia  Lapissa, mm. Kilpisjärvellä, ja kuvannut siellä  revontulia.   Selvisi että valokuvaaja  on yhden ihmisen mediatoimisto, joka  erilaisilla tempauksilla ja  videoilla  yrittää saada ihmiset vähentämään esim. muovin sekä halpamuodin  käyttöä. Kaikki kuvien mallit ja  asujen suunnittelijat toimivat vapaaehtoisesti tässä projektissa.

Morsiamen asu tehty poisheitetystä muovista.

Tässä asussa  käytetty pullonkorkkeja ja muovia.

Hänen  jakkunsa  on tehty kertakäyttökasseista.

Tällä viikolla oli suuri  harmistuksen paikka kun huomasin että joku oli lähes kokonaan tuhonnut "perunamaani",  Muutamia kuukausia sitten huomasin unohtaneeni käyttää perunan, johon oli kasvanut ituja.  Laitoin perunan takapihalla olevaan suureen ruukkuun, josta poistin  siellä kasvaneet   rikkaruohot, ja hoidin "palstaani" viemällä sinne säännöllisesti vettä  ja lisäämällä multaa.  Perunan varret olivat kasvaneet tosi hyvin,  ja laskin että ennen juhannusta minulla on muutamia uusia perunoita, mutta  viikon alussa joku oli työntänyt  ruukkuun  jonkun kuivanhtaneen pensaan,  ja tuhonnut perunani!  Pikkuruisia pottuja oli 4 joista yksi vihreä, joten jätin sen ruukkuun, ja tuhoutuneissa juurissa oli pikkuruisia  mukuloita joista olisi vielä tullut pottuja.  Keitin pikkuruiset potut,  päälle voita ja tilliä, ja hyviä olivat, mutta kun  ne olivat minimaalisen kokoisia niin eihän tuossa mitään syötävää ollut.

Eilen perjantaina kävin taas  samassa vanhassa kauppakeskuksessa,  jossa torstaisin ja perjantaisin ruokatori, josta voi ostaa valmista , eri etnisten keittiöiden ruokaa kotiin, tai syödä paikan päällä., Tämä koju on suurin , Samaan aikaan kauppakeskuskessa oli myös  second hand-tapahtuma,  ja  monta vaatekojua,. Kauppakeskuksen katolla oli  vaatteiden vaihtotapahtuma, mutta en mennyt sinne , sillä tarkoitus oli mennä toiseen tapahtumaan.

Olin matkalla  Houses  from Within-tapahtumaan.  Vihdoin täällä tuntuu että  on palattu normaaliin: PCR-testit tänne tullessa peruttiin kaikilta,  viime viikolla oli suuri katuruokafestivaali  pitkän tauon jälkeen,  kesäkuun alkupuolella suuri vegaaniruokafestivaali  myös pitkän tauon jälkeen , Pride-tapahtumat ja kulkueet ,  ja nyt tämä Houses from Within-tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan lähes 200 paikkaan, minne ei muuten pääsisi.  Osaan pitää rekisteröityä  , osaan ei , ja osa on eri aiheisia kierroksia, jotka liittyvät arkkitehtuuriin.  En ollut ensin  ajatellut mennä mhinkään,  mutta keskustan alueella oli japandi-tyyliin kunnostettu piha-asunto, jonka halusin nähdä. Tämä oli pimeän ja huonokuntoisen asunnon kunnostaneen arkkitehdin, joka myös sisustussuunnittelija,  asunto.  Kun tulin paikalle , oli pitkä jono,  ja  sisään pääsi kerrallaan  vain muutama henkilö. Kengät piti myös ottaa pois ennenkuin astui sisälle. Täällähän ei melkein kukaan ota kenkiä pois sisään tullessa, mutta tähän asuntoon tullessa pitää ottaa kengät pois.  Asunto on talon takana ,  paljon alempana, ja siihen kuuluu oma piha. 

Koska ulkona  oli pitkä jono, ja aikaa kierrellä asunnossa vain lyhyen aikaa, napsin nopeasti vain muutaman kuvan. Sisään tullessa tuntui niin tutulta; minusta asunnossa näytti enemmän  skandinaaviselta kuin japanilaiselta mutta esim. vanhempien makuuhuoneessa sänkynä oli japanilainen tatamisänky.  Vaihdoin  pari sanaa  asunnon omistajan /arkkitehdin/sisustussuunnittelijan kanssa.

Pariskunnalla on kaksi pientä tytärtä,  jotka jakavat  pienen huoneen,  ja  tämä kerrossänky ihastutti. Ylempään vuoteeseen vievät  portaat, joissa on säilytystilaa,  ja kummassakin sängyssä on lamput sekä pieni hylly kirjoille.

Tällainen terassipiha  ihan kaupungin keskustassa, lähellä kaikkea ,  on kyllä mahtava juttu.

Eilen illansuussa kun  korjaaja tuli katsomaan mitä vesiongelmalle pitää tehdä,  jouduin olemaan katolla jonkun aikaa.  Tässä näkyy samarealaisten  pikkuruisen kaupunginosan taloja. Katolle ei ole kauhean helppo mennä, sillä oven tilalla on luukku,   josta pitää jotenkuten mahtua kulkemaan katolle ja sieltä pois. 6 vuotta sitten kuvasin eri suunnista näkymiä katolta, ja niistä huomaa miten paljon lähialue on sinä aikana muuttunut.

Tämän ison toimistotalon tilalla oli silloin vielä  villiintynyt alue, jossa kävin usein Bambin kanssa kävelyllä. Tällä viikolla alkoi myös lämmetä kunnolla,  ja  nyt on peittona vain lakana.