Ennen naamiaishumua

Hyvää naistenpäivän iltaa: )  Lähiseudun jättimarketissa oli tänään normaalia enemmän kukkia ,  ja tässä vain puolet. Marketin kukkakaupan kassalla oli pitkä jono.

Ensi viikon loppupuolella täällä taas vietetään Purim-juhlaa,  ja  naamioasuja -ja tarvikkeita on ilmestynyt joko vaatekauppoihin  tai pop-up-liikkeisiin, ja niitä on monta keskustan alueella. Tämä kauppa on normaalisti ihan vaatekauppa , mutta joka vuosi sinne ilmestyy naamiaisasuja  purim-juhlan alla. Kaupan omistaja,  Rahamim,  myös pukeutuu hassusti joka vuosi, kuten tässä kuvassa;D

Suuri  purim-paraati on taas peruttu,  jo 3. vuosi peräkkäin.  Koronaluvut täällä ovat nyt niin alhaiset, että  ainoa rajoitus on maskipakko sisätiloissa,  mutta luvut olivat korkeat silloin kun  päätettiin perua  paraati, eikä sen järjestämiseen nyt enää ole aikaa. Viime vuonna laitoin koosteen  menneistä paraateista, täällä.

On valinnanvaraa mutta parhaimmat asut ovat aina niillä jotka osaavat itse valmistaa upeita naamiaisasuja.

Värikäs peruukki olisi kiva!

Halpiskaupan tarjontaa. Tässä kaupassa näin tosi upean  kokonaama-naamarin, ja mietin ostanko vai ei ainakin 5 minuutin ajan, mutta en ostanut.  Sen kanssa olisi pitänyt olla paljon muutakin, kuten värikäs   peruukki ja joku asu.

Askarteluliikkeessä oli esillä upeita   pantoja, ja tarvikkeet löytyivät kaupasta.

Kuten joka vuosi,  jättimarketissa oli valtava  valikoima erilaisia koreja.

Ja niiden vieressä erilaisia standeja, joissa  pieniä makeispakkauksia, joilla voi täyttää korin.  Purimina kun on  tapana antaa ruokalahjoja, ja myös muistaan vähävaraisia silloin ruokalahjoilla. Lapset  tuovat kouluun  pakkaamansa namikorin,  ja koreja vaihdetaan muiden kanssa.

Helpommalla pääsee  jos valitsee valmiin pakkauksen. Parhaimmat korit  ovat sellaisia joissa myös itse tehtyjä herkkuja , kuten  purim-juhlaan kuuluvat kolmion muotoiset, täytetyt pikkuleivät.

On millä täyttää korit.

Juhlia ja peruutuksia

Torstaina oli aika luuntiheysmittaukseen.    Tapani mukaan olin hieman etuajassa,  ja  tapoin hieman aikaa seuraamalla  tässä koi-karppien uintia   klinikkarakennuksen  ulkopuolella.  Sain  muutama päivä sitten tulokset, mutta en ole vielä katsonut.  Aina vähän jännittää kaikkien tutkimusten tulokset. 

Luuntiheysmittaus oli siirretty samaan paikkaan missä viimeksi kävin mammografiassa. 

En joutunut onneksi kauan odottamaan vuoroani,  ja poislähtiessä ylitin kadun  ja kävelin kohti siltaa, joka vie toiselle puolelle.  Kun silta pystytettiin, oli helpompi tulla ja mennä pois klinikalta.  sen sijaan että joutui kiertämään pitkän matkan.

Sillalla 

Sillalta on hyvät näkymät.

Tämän näkymän kuvasin oikeastaan vain sen takia että  tuossa oikealla olevassa pyöreässä tornissa on Suomen suurlähetystö.

Toisella puolella siltaa on  viehättävä pieni kaupunginosa,  jossa paljon kahviloita  ja ruokapaikkoja. 

Kävelin  sieltä  TLV Malliin,  joka  on muotiin keskittynyt kauppakeskus. Kalliita merkkikauppoja, mutta myös  H&M;   Zara ja Mango, sekä täkäläisiä edullisempia ketjuja.  Olisin halunnut  HenkkaMauriin, mutta ovet eivät auenneet vaikka niiden oli aika aueta.  Kovin oli tyhjää tuolla, ja monta  tyhjää kauppaa.   Mutta hevoset ja vaunut edelleen tuolla:)

Samana iltana  syttyi Hanukka-kynttelikön 5. kynttilä.  Tällaisia isoja kynttelikköjä  oli pystytetty useaan paikkaan  joka puolella,  ja tämä oli  toisella puolella katua.  Sunnuntaina sytytettiin viimeinen kynttilä.

Lauantai -aamuna, jolloin  suurin osa kaupoista ja  julkinen liikenne on kiinni,  huomasin ettei minulla ollut maitoa kahvia varten.   Onneksi lähelläni on kaksi myös sapattina  auki olevaa ruokakauppaa,   ja se lähempänä oleva on auki 24/7 , eli aina. Aamulla  kun vein Bambin aamupisulle, näin 2 Venäjänmustaterrieriä  puiston koripallokentällä,  kahden venäläisen  omistajansa kanssa.  Nämä kaksi ovat vielä nuoria,  mutta aika hienosti näkyivät osaavan jo tehdä kaikenlaista. Kun menin ostamaan maitoa, siellä nämä suloisuudet olivat kaupan edessä.

Illalla kaikki näyttää paremmalta...

Sunnuntaina olin menossa kolumbialaiseen tanssiesitykseen.  Näin puolitoista viikkoa sitten  Tel Avivin kaupungin nettisivuilla että kaupunki ja Kolumbian suurlähetystö tarjoavat ilmaisia lippuja  tanssiesitykseen Havana Clubissa.  Tilasin kaksi ilmaista lippua,  ja sovimme eksän kanssa  että tapaamme Havana Clubin edessä olevalla kadulla.

Havana Club on  tuossa edessä olevan Toha-rakennuksen lähellä.  Kun tulin sinne , en löytänyt klubin ovea, mutta odotin kadulla kuten olin sopinut.  Ihmettelin että näytti niin hiljaiselta, eikä näkynyt esitykseen  menossa olevia ihmisiä. Kun  eksä saapui,  kävelimme klubin ovelle, mutta siellä oli kaikki pimeää ja ovi kiinni!  Meidän lisäksi sitä ihmettelivät  3 naista.

Sitten katsoin sähköpostiani.  Olin viimeksi katsonut sähköpostiani joskus aamupäivällä.  Ja apua, klo 11.30 oli tullut  viesti että   esitys on peruttu, koska tämä kolumbialainen tanssiryhmä  ei ollut saanut maahantulolupaa!  Täällähän  suljettiin taas maa turisteilta  heti ensimmäisten omikron-uutisten jälkeen,   mutta esim.  Miss Universum-kilpailijat  (kilpailu ensi viikonloppuna Eilatissa) saivat erikoisluvan.   Arvatkaa harmittiko että  tuo niin odottomani esitys oli peruttu, ja se etten ollut katsonut sähköpostiani.   Eksä oli tosi ärtyyntynyt, sillä hän oli juuri maksanut kalliin parkkimaksun ihan turhaan,  ja  kyydin sijaan matkustin kotiin bussilla.    Ihme että   tuosta peruuntumisesta ilmoitettiin lähes viime hetkellä:(

Eilen , itsenäisyyspäivänä, oli sitten kivempi tapahtuma, eli suomalaisen Kirjakaktus-kirjaston itsenäisyyspäiväjuhlat  kirjastohoitaja Anun luona. Meitä oli tuolla tosi monta, mutta tässä oli vasta vähän paikalle tulleita.

Ja voi mitä herkkuja olikaan tarjolla.   Jokainen toi jotain,mutta etukäteen oli sovittu mitä tuodaan. Tässä Leenan upea  voileipäkakku.

Korvapuusteja ja joulutorttuja.

Ja karjalanpiirakoita ja muita herkkuja. 

Paikalle saapui myös Suomen viehättävä  suurlähettiläs täällä,  Kirsikka  Lehto-Asikainen. Harmikseni jouduin lähtemään tuolta  tosi aikaisin , sillä tällä viikolla  kotikadun yläpuolella olevalla kadulla   tehdään illalla ja yöllä taas kevytraitiotien vihreään linjaan liittyviä alustavia töitä , ja koko katu on silloin suljettu eikä bussini  tule mitenkään lähelle.   Töiden piti tällä viikolla kestää kaksi päivää, mutta nyt ne kestävätkin 4 päivää.  Eli tuli kiire ehtiä ennenkuin katu suljettaan. Kevytraitiotien pitäisi kulkea kodin vierestä vuonna 2027 ( epäilen....) ja edessä monta vuotta  kadun sulkemisia  ja öisiä ääniä .  Ensimmäisen , punaisen linjan,  piti kulkea jo nyt marraskuussa,  mutta sitä siirrettiin vuodella , ja nyt tehdään testiajoja ym. Torstaina on sitten suurlähettilään  itsenäisyyspäivävastaanotto, hieman jälkikäteen tällä kertaa.

Hyrrät

Fikassa oli jo jouluisia koristeita

Tiistaina olin sopinut amerikkalaisen ystäväni   Nancyn kanssa, että  näytän hänelle  ruotsalaisen Fika-kahvilan täällä.   Fika-kahvilapisteitä on kaupungissa 3 ,  ja halusin näyttää Nancylle sen  minkä sijainti on mielestäni paras.

Aamulla odotin bussia joka veisi minut Nancyn luokse, ja  kodin edessä olevan puiston takaosa on bussipysäkin takana. Siellä oltiin juuri desinfioimassa puistoa.   Tuo mies kiersi  desinfiointisuihkunsa kanssa koko puiston alueen. Olin joskus vähän huolissani tuosta kissojen ja koirien vuoksi, mutta minulle on vakuutettu ettei se desinfiointiaine ole niille vaaraksi. Koko koronan aikana katuja ja muita paikkoja on desinfioitu ahkeraan tahtiin.

Nyt kun tämän viikon aikana on  Hanuka-juhla , johon kuuluvat myös munkit (ja muut öljyssä paistetut herkut..) niin munkkeja on joka puolella ,  ja näin myös Fikassa,  ja niitä Nancy halusi kokeilla. Nancy oli teininä vaihto-oppilaana Ruotsissa,  ja puhuu vieläkin aika hyvin ruotsia,  ja on myös yhteydessä  Ruotsin ajan perheen kanssa. Fikan munkit eivät oikeastaan ole munkkeja,  vaan  uunissa paistettuja, pehmeitä  pullan  tapaisia,  ja taikina on maustettu kardemummalla.  Näiden pullamunkkien sisällä on tosi reilu määrä täytettä,  esim. raparperia.  Itse en näistä Fikan pullamunkeista niin välitä,   enkä munkeista muutenkaan (suomalainen possumunkki on poikkeus).

Kaikissa Fikan pisteissä on jotain niin ruotsalaista...

Melkein kaikki Fikan työntekijät ovat myös ruotsalaisia.  Tämän mukavan myyjän  Skånen murretta oli hieman vaikeampaa ymmärtää... Nuo kuvan   korvapuustit ovat kyllä tosi hyviä Fikassa, ja   kaikki kyltit ruotsiksi;D

Fikasta menimme Tel Avivin satama-alueelle, sillä halusimme nähdä  sinne hanuka-juhlan ajaksi pystytetyt suuret sevivon-hyrrät.  Sunnuntai ja etenkin maanantai   ja eilinen  tiistai olivat  harvinaisen  helteisiä,  sillä päivälämpötila kipusi hieman yli 30 asteen.  Onneksi ei kuitenkaan kosteaa  kuumuutta kuten kesällä.  Ja tänään 3 hellepäivän jälkeen asteet alenivat,  saimme aamulla  niin tarvittua sadetta,  ja  näyttää siltä että vähän aikaan ei tule yli hellerajan ylittäviä päiviä.

Siinä ne hyrrät olivatkin.   Hanuka-juhlan  sevivon-hyrrässä  on neljä sivua,  joissa jokaisessa kirjain, jotka ovat  lauseen  "suuri ihme oli täällä "  alkukirjaimet.   Tuo lause viittaa hanukan  historian tapahtumiin  Näitä suuria hyrriä pystyy myös pyörittämään, mutta ne kirjaimet puuttuvat näistä.

Ihmisten vaatteistakin huomaa että oli kuuma päivä. Ja kun tänään oli noin 10 astetta vähemmän,   sadetta mutta ei kylmää,  ihmetytti taas kun näki niin monta ihmistä talvitakissa! Oli yli 20 astetta.....Minulla oli caprihousut ja ohut puuvillapaita, sillä ei tosiaankaan ollut kylmää;D

Nancy pitkine säärineen.

Juhannusjuhlat

Lauantaina,  juhannuspäivänä,  meillä suomalaisilla täällä oli kiva juhannusjuhla.  Juhlaa vietimme Paulan ja hänen miehensä kauniilla piha-alueella.

Kirjastohoitajamme  Anu miehineen. Suomalainen kirjasto täällä Israelissa on viimeiset vuodet ollut heidän kotonaan. Paulan upea kärhö heidän takanaan.

Tarjoilu toimi nyyttikestiperiaatteella,  mutta isäntäväki oli savustanut lohta ja isännän leipoma hapanjuurileipä oli tosi hyvää.

Ihan parasta....

Anneli oli leiponut pullaa

Mustikkapiirakkaakin oli.  Kuvia tuli otettua vain ihan vähän ,  ja enimmäkseen ruuista ,  kuten huomaatte. Meitä oli tuolla alle 50 henkeä, ja kaikilla maskit mukana, kuten oli kutsussa muistutettu. . Nousevien tartuntalukujen vuoksi  maskisakkoa korotettiin,  ja jos nyt jää kiinni ilman maskia, sakko on jo melkein 150 euroa.  Tänään bussissa  kuljettaja torui jokaista joilla maski ei ollut päällä tai vain suun edessä,  eikä maskiton tyttö saanut tulla bussiin.

Vuohia ja juustoja

Ihana vuohi joka halusin pään taputuksia koko ajan:)

Tänään iltana täällä perheissä kokoonnutaan  viettämään  Shavuot-juhlaa, jolla on eri merkityksiä, mutta yksi niistä on sadonkorjuujuhla. Shavuot osuu yleensä aina samoihin aikoihin kuin kristitty Helluntai, joka liittyy alkuperältään ja ajankohdaltaan tuohon Shavuot-juhlaan. Shavuotin juhlapäivällisellä kuuluu syödä  juustoisia ruokia,  ja   juustokakut kuuluvat lähes joka pöytään silloin.  Kun kaikki edellisten korona-ajan juhlien aikana  oli täysi ulkonaliikkumiskielto,  ei sitä nyt ole, eli  sukulaiset voivat kokontua toistenssa luokse, ja täällähän kokoonnutaan tällaisille aterioille koko suvun voimin,  yleensä.  Ennen  pyhää monilla juustoloilla on myös ovet auki,   ja niissä vieraillaan ahkerasti,  ainakin normaalina aikana.  Eksä ehdotti että menemme  erääseen juustolaan josta  en ollut aiemmin kuullut,  ja kuin luin juustolan (sivut harmi kyllä vain hepreaksi) taustasta,  huomasin että perheen äiti on Suomesta.

Ajoimme sinne, ja  menimme sisälle juustolan  rakennukseen . Juustola sijaitsee alueella jota jotkut kutsuvat Israelin Toscanaksi, ja  alueella on useita juustoloita sekä viinitarhoja. Kaunista oli nytkin matkan varrella vaikka luonto on jo  kuivunut pois.

Tuolla voi syödä paikan päällä juustolan vuohenjuustoja ja jugurtteja,  ja paikka oli auki, vaikka ravintolat ja kahvilat täällä avasivat vasta eilen, keskiviikkona. Mutta ei hätää , välimatkaa muihin oli reilusti.  Kun tuonne astui sisälle tuli jotenkuten tuttu olo kun rakennuksessa oli käytetty niin paljon puuta.

Salissa oli paljon kivoja yksityiskohtia.

Olisi ollut niin kiva puhua tuolla suomea, mutta  juustolan emäntä on töissä Suomen suurlähetystössä, eikä  ollut paikalla. Hänen miehensä ,  juustomestari,  kertoi että perhe  oli asunut Oulussa 4 vuotta, kunnes  tulivat tänne vuonna 2006,  ja avasivat vuohifarmin ja juustolan. 

Ihania vuohenjuustoja.

Juustotiskin kohdalla on ikkuna, josta näkyy missä juustot tehdään. Varjoni taisi tulla mukaan tuonne;D

Jaoimme juustolautasellisen  eksän kanssa.

Ulkopuolella oli suuri katettu terassi.   Ihan mahtava paikka tämä.

Ja sitten pääsin katsomaan vuohia . Olen käynyt monessa juustolassa, mutta en ole päässyt katsomaan vuohia, mutta täälläpä pääsi.  Vuohet ovat ihania , samoin lampaat ja lehmätkin.

Oli valkoisia,  ruskeita ja mustia vuohia.

Olisin voinut jäädä tuonne  vielä katsomaan vuohia, mutta eksällä oli kiire, eivätkä vuohet häntä kiinnostaneet. Tälle farmille on kyllä pakko päästä joskus uudestaankin.

Koska vielä ei voi järjestää mitään kunnon tapahtumia,  kaupunki oli laittanut kuvauspisteitä eri puolille kaupunkia.  Tämä oli lyhyen kävelymatkan päässä,  ja  kun vein Bambin ulos poikkesin katsomaan mitä sinne oli laitettu.   Edestä en voinut kuvata koska siellä oli jonollinen äitejä ja pikkulapsia odottamassa kuvausvuoroaan. Shavuot-juhlaan kuuluu  valkoiset asut, ja kukkaseppele päässä,  ja monella pikkuisella olikin tekokukkaseppele päässä.

Jokaiseen kuvauspisteeseen oli laitettu myös näyttelijä , ja kun hän huomasi että yritin kuvata, hän kääntyi ja poseerasi.

Minullakin on valkoinen tekokukkaseppele,  ja leikin hieman puhelimen filttereillä;D