Lehtimajajuhla

Huomasin täällä lähistöllä näin kauniisti kukkivan   pensaan, mutta en tiedä mikä pensas on kyseessä. Tietääkö ehkä joku teistä?  Täällä alkoi eilen  Lehtimajajuhla, eli pyhäkausi jatkuu,  ja tänään tiistaina on pyhäpäivä.  Tämä lehtimajajuhla kestää viikon,   ja sen jälkeinen  päivä on Simhat Tora,  joka päättää tämän pitkän pyhäjakson.  Lehtimajajuhlan  muut päivät,  viikonloppua lukuunottamatta, ovat arkipyhiä,  jolloin esim.  valtion virastot  ovat kiinni.

Tässä meidän talon sivulla olevalle tontille pystytetty lehtimaja,  jonka pystyttivät  meidän kerrostalon uudet asukkaat,  nuori uskovainen pariskunta joilla pieni lapsi.  Ensin pelästyin   , sillä muistin  muutaman vuoden takaa viereisen talon perheen,  joilla oli tapana pystyttää lehtimajajuhlan ajaksi jonkinlainen hutera lehtimaja,  istua sen ulkopuolella , grillata , polttaa ahkerasti tupakkaa ja puhua kovaäänisesti aamuyöhön saakka,    juuri makuuhuoneeni ikkunan alla. Se tarkoitti silloin unetonta viikkoa, mutta onneksi lopettivat sen jossain vaiheessa. Kun näin tämän, ajattelin että kun on kyseessä  vauvan vanhemmat, niin tuskin sellaista tapahtuu. Tätä kirjoittaessa  tuon kuvan lehtimajan ympärillä on näköjään koko laaja suku, ja siellä grillataan,  ja  käryä tuli sisään myös ikkunan kautta, mutta onneksi eivät pidä meteliä ,  kuten se aiempi perhe tuolla.

Perjantaina  pysyttelin  tässä asuinkaupungissani Holonissa, ja  istuin läheltä ostetun takeaway-kahvini kanssa  keskustan alueella olevalla aukiolla,  jossa mukavia  penkkejä.  Samalla on mielenkiintoista seurata ihmisiä aukiolla. Harvemmin käyn tuolla , mutta aukion reunalla on todella hyvä  ompelutarvikekauppa,   jossa todella laaja lankavalikoima, joka innostaa virkkaamaan tai kutomaan. 

Tämä nainen oli pystyttänyt edessä olevan penkin päätyyn kaupan missä möi kaikenlaista pientä.  Kauppa ei ainakaan käynyt sillä välin kun join kahviani. Kuten vaatteista huomaa, edelleenkin hyvin lämmintä, ja päiväsaikaan on yli 30 astetta,  mutta jo jonkun aikaa on hikoiluttanut vähemmän,  ja yölläkin on jo miellyttävämpää. Mutta päivisin lämmintä vielä pitkään.

Eilen aamulla kävin ostoksilla Tel Avivin maustetorin alueella,  ja  osa kävelykatua oli maalattu näin nätisti.  Nuo kuviot on maalattu tuolla aiemmin olleen kaupan lattialaattojen kuvioiden mukaan. Aivan ihanasti piristää katua tällainen:)

Tässä vielä katua toisesta suunnasta. Edessä oleva rakennus on synagooga.  Kävelykadun halkaisevat kadut ovat autoille, ja tällä maalauksella haluttiin myös erottaa kävelykatu sivukaduista.

Viikko sitten vein Bambin eläinlääkärille, joka tutki Bambia pintapuolisesti , ja sanoi että minun pitäisi vaihtaa Bambin ruokaa.  jota teinkin.Sovittiin myös että tuon  Bambin pyhien jälkeen  verikokeisiin ym.   Minun piti ostaa Bambille seniorikoirille tarkoitettua,  niveliä tukevaa ruokaa,  ja se  oli loppu kaupasta  josta yleensä ostan Bambin sekä katukissojen ruuat.   Kaupasta sanottiin että sitä kuivaruokaa on taas  pyhien jälkeen.  Bambihan ei enää koske kuivaruokaan, vaan minun pitää  pehmittää kaikki, mutta  googlasin seniorikoirille sopivaa , kotitekoista ruokaa,  ja tein ohjeiden mukaan  ruokaa , jossa on  tummaa riisiä, kanaa ja vihanneksia,  ja se maistui Bambille aika hyvin.  Bambi on myös melkein sokea,  joten aika rajoittunutta on jo koiravanhuksen elämä. Suurimman osan päivästä Bambi nukkuu.

Eilen päivällä huomasin että  toisella puolella olevan  uuden toimistotalon ikkunoihin heijastuu taloja, myös oma kotitaloni. 

Hiljaisin päivä

Pomeranssin hedelmä puistikossa,  joka täynnä pomeranssipuita, Käyn aina välillä katsomassa miten pomeranssit kehittyvät, ja nyt eilen  huomasin että ovat vielä aika pieniä, sellaisia mandariinin kokoisia.  Minähän havittelen niitä hedelmiä itselleni.....Pomeranssi on sellainen mitä vain harvat täällä käyttävät, vaikka on tosi monipuolinen sitrus, mutta ei sellainen jota voi sellaisenaan syödä. Puita oli kasteltu ,  siitä vesitipat  pomeranssin pinnalla.

Tänään on sitten Jom Kippur, eli vuoden pyhin päivä juutalaisuudessa,  se päivä jolloin kaikki pysähtyy, ja ihmisten on tarkoitus tehdä itsetutkiskelua. Aamulla aikaisin  vein ensin Bambin puistoon,  mutta koska Bambin kanssa ei enää voi tehdä kunnon kävelyjä,  vein Bambin kotiin  ja tulin  uudestaan ulos.  Tämän pyhän aikanahan ei ole minkäänlaista  liikennetttä , paitsi ambulansseja, paloautoja ym.  Aamulla aikaisin   kadut olivat täysin tyhjiä,  joskin tämän kuvan oton jälkeen näin ambulanssin,  joka ajoi ilman että sireeni oli päällä. Myöhemmin kadut täyttyivät pyöräilevistä lapsista ja aikuisistakin.

Tässä oikealla  näkyy pikkuisen uutta toimistotaloa   ja vasemmalla kodin edessä olevaa puistoaluetta,   ja oli kyllä mahtavaa kun pystyi kävelemään noilla kaduilla ilman että  piti odotella kadun ylitystä liikennevaloissa. 

Menin istumaan tuohon penkille ,  ja kuuntelin veden solinaa joka tulee tuosta kivilammikosta.

Sunnuntaina kuulin jotain rytinää, ja selvisi että se tuli tästä hajonneesta talosta. Tässä oli 4-kerroksinen, joskus 60-luvulla  rakennettu talo.  Viime lauantaina aamulla ensimmäisen kerroksen asukkaat eivät pystyneet avaamaan  ulko-oveaan ,  ja soittivat   paloasemalle.  Myös seinässä oli joku repeämä.  Palomiehet sekä  kaupungin rakennusinsinööri tulivat paikalle, tarkistivat talon kunnon,  ja palopäällikkö  määräsi kaikki asukkaat ulos asunnoistaan. Ihmiset ehtivät  ottaa vain  jotain pientä mukaansa.   Ihmiset tietenkin suuttuivat    kun eivät päässeet hakemaan tavaroitaan,  mutta  heitä ei päästetty sisälle , ja talon ympäristö aidattiin.  Seuraavana aamuna talo hajosi itsestään.  Asukkaille järjestettiin kaupungin puolesta tilapäistä majoitusta,  ja kaikki tietenkin aivan järkyttyneitä siitä  että  kaikki omaisuus hajosi talon mukana, mutta ilman palopäällikön  määräystä  olisi tullut todella paljon ihmisuhreja, kuten kävi Miamissa.  

Tämä talo  on kävelymatkan päässä,  ja bussini Tel Aviviin kääntyy ihan sen vierestä.  Muutkin talot tämän hajonneen talon vierestä tutkittiiin,  ja ainakin osa asukkaista sai myös määräyksen lähteä pois asunnoistaan.  Kaupunginjohtaja  esitti muutamia vaihtoehtoja, joista  paras  on se että talon paikalle rakennetaan uusi talo, ja asuntojen omistajat saavat uudet asunnot uudesta talosta, mutta siihen menee pari vuotta. Mutta voin kuvitella ihmisten epätoivoa: esim. pariskunta joiden piti mennä naimisiin muutaman viikon kuluttua  menettivät hääasunsa , kaiken muun lisäksi.

Muistin että osassa Purim-paraati-kuvissani näkyy tuota hajonnutta  rakennusta 
ja sen vierusrakennuksia. 

Talon asukkaat olivat vihaisia ja vaativat kaikenlaista kaupungilta,   mutta  kaupunki ei ole tuosta vastuussa, sillä talon asukkaat eivät koskaan ottaneet yhteyttä kaupunkiin. Jos olisivat , niin kaupungilta olisi tultu tarkistamaan talon kunto.  En usko ettei talossa ollut minkäänlaisia korroosin merkkejä,  vaan taloa ei hoidettu hyvin, ja ihmiset heräsivät vasta kun oli liian myöhäistä.     Mietin omaa 7-kerroksista asuintaloani,  joka  on rakennettu  70-luvun alussa,  ja  joka hajoaisi tuusannuuskaksi,  jos nyt olisi maanjäristys. Kävin kysymässä  asiasta ihmiseltä  joka vastaa meidän talon kunnosta ,   ja hän kertoi että 7. kerroksen ulkoseinässä on halkeama,  mutta että se  on paikattu ja sitä tarkkaillaan.  Sen kuultuani rauhoituin.... Täällä kaikki 80-tai 90-luvun talot on pakko rakentaa niin että  pysyvät pystyssä mahdollisen  maanjäristyksen aikana,  mutta sitä ennen rakennetut talot eivät. Viimeksi tällä alueella oli iso maanjäristys vuonna 1927,  sen jälkeen vain pieniä sellaisia.

Ennen juhlakautta

Kaunista viikonloppua:) Täällä Israelissa ollaan juuri ennen  High Holidays,  eli juhlakautta, joka alkaa maanantaina illalla Rosh HaShanan eli juutalaisen uuden vuoden merkeissä. Se tarkoittaa että tulevalla viikolla maanantai on lyhyt päivä, ja  tiistai ja keskiviikko pyhäpäiviä.  Sitä seuraavalla  viikolla on vuoden pyhin päivä eli sovituspäivä  ja sitä seuraavalla viikolla vielä  viikon kestävä lehtimajajuhla, jossa arkipyhiä. Tänä vuonna  pyhät ovat aikaisemmin,  sillä viime vuonna suurin osa niistä osui lokakuulle,  ja  viime vuonna osa oli myös viikonloppuna,  kun taas tällä kertaa keskellä viikkoa, mikä tekee tästä   syyskuusta tosi rikkinäisen,  ja täällä välillä mietittiinkin pitäisikö koulut avata lokakuussa,  kun tässä kuussa  oppilaat menettävät niin monta päivää. Ei kuitenkaan käynyt niin ,  vaan koulut alkoivat normaalisti syyskuun 1. päivänä, mutta joissain paikoissa täällä koulu alkoikin etäopetuksena.

Viime viikolla  tapasin amerikkalaisen ystäväni Nancyn,  joka nyt muutti tänne ja sai huomata ettei alku täällä ole lainkaan helppoa.  Nancy joutui olemaan viikon karanteenissa,  mutta entinen poikaystävänsä oli niin mukava että antoi hänen käyttöönsä oman asuntonsa.  Kiersimme Nancyn kanssa  asuinkaupunkini  Holonin pääkatua heti Nancyn karanteenin päätyttyä.

Täällä on nyt tosi suuri määrä  tartuntoja, mutta sairaaloiden koronaosastoilla sen sijaan  vakavasti sairaiden määrä on laskenut, minkä pitäisi olla se tärkeämpi kriteeri, eli miten paljon  korona rasittaa sairaaloiden resursseja. Suurin osa sairaaloissa olevista  ja vakavista tapauksista on  sellaisia jotka eivät ole ottaneet rokotteita,  mikä korostaa rokotteiden tärkeyttä. Hieman ärsyttää että  tämäkin aalto täällä on etupäässä ei-rokotettujen aiheuttama.

Viime viikon loppupuolella kävin Tel Avivin kaupungin viereisessä   kauppakeskuksessa  , ja siellä oli tällaisia virkattuja installaatioita.

Oli myös virkattuja patsaita. Sitten muistin lukeneeni  että  Kutchinatella,  afrikkalaisten pakolaisnaisten kollektiivilla,  on tuolla  pop-up-kauppa pyhään saakka.

Pikkuruisessa pop-up-kaupassa oli aivan ihanan värikkäitä , käsintehtyjä tuotteita.  5 vuotta sitten kävin pakolaisnaisten keskuksessa,  jossa he tekevät   näitä ihanuuksia,  ja kirjoitin siitä. 

Tällä viikolla kävelin myös torin halki pitkästä aikaa. Torin ihan alimmainen osa on katettu, muut osat eivät  eli sateella kastuu.   Sadetta tosin saadaan täällä vielä odotella  pitkään, ja kuuma yli 30 asteen lämpö jatkuu.

Osa Carmellan ihanaa kojua tai oikeastaan vihannesparatiisia.

Viinirypäleitä.  Hedelmät ovat tänä vuonna olleet ihan järkyttävän kalliita täällä, ja yksi syy siihen on tämän vuoden  liian lämmin talvi.

Liian makeita minulle....

Kävin myös katsomassa miten  vastapäätä olevan suuren , lähes valmiin toimistotalon  puistoalue  voi.  Kivilampeen oli  nyt lisätty vettä  , ja  se oli jaettu kivillä 4 osaan,  niiin että solisevan veden ääni kuului joka kohdasta. Vihdoinkin tajusin mikä tuon kivisen lammen tarkoitus on:  rentouttava lammikko,  sillä se solisevan veden ääni on tosiaankin rentouttava.

Tämä viikonloppu on myös  ollut surullinen , sillä ylemmässä kuvassa  näkyvä punertava kissa  Gingi kuoli luonani tänään.  Gingi oli todella ystävällinen kissa, joka tuli aina luokseni ja seurasi Bambia ja minua, ja jota sai myös silitellä. Olen varmaan  syöttänyt Gingiä 7 vuoden ajan. Joskus viikko sitten huomasin ettei Gingiä ole näkynyt  , ja eilen iltapäivällä löysin huonossa kunnossa olevan kissan talon takaa. Sillä oli toinen  käpälä kuivuneessa veressä ,  ja myös alaleuka oli täynnä kuivunutta verta. En vaan voinut jättää  Gingiä ulos, ja kannoin sen kotiin. Laitoin Gingin  ensin kylpyammeeseen, ja myöhemmin tähän isoon vatiin.  Kissa  oli todella heikossa kunnossa, ja oletan että se oli joutunut auton alle tai jotain sen tapaista.   Puhdistin hieman kissan haavoja , ja laitoin niihin  antibioottivoidetta, sillä muuta ei minulla  ollut.  Kissa joi eilen aika hyvin , mutta ei halunnut syödä mitään.

Aamulla  kissa näytti vieläkin heikommalta,  ja soitin kaupungin palvelunumeroon,  jossa sanottiin etteivät voi auttaa koska  kaupungin veterinaarinen osasto on lauantaisin suljettu.  Ajattelin että pyydän heitä viemään kissa sunnuntaina aamulla  kaupungin klinikalle,  jossa se saisi  piikin,  sillä tajusin että sillä oli myös sisäisiä vammoja,   eikä oikein mitään voinut kissalle tehdä paitsi  päättää piikillä  sen kärsimyksen.  Gingi kuitenkin ehti kuolla ennen sitä, mutta ainakin se sai kuolla  turvallisessa paikassa,   jossa olin vieressä, eikä ulkona.  Surullista, mutta näitä ulkokissoja vaanii kaikenlaiset vaarat:  autot, ihmiset, sairaudet ym. 

Pitkä viikonloppu

Tämä hieno tulppaanikoriste tuli tänään vastaan,  kun menin pitkästä aikaa käymään  Tel Avivin keskustan vanhassa kauppakeskuksessa , josta pidän paljon enemmän kuin uusista, suurista kauppakeskuksista. 

Hienosti oli kauppakeskus taas koristeltu,  ja tällä kertaa keväisesti. Tässä kauppakeskuksessa on aina niin kivat koristelut.

Viikonloppu oli normaalia pitempi,  sillä Pesah eli juutalainen pääsiäinen osui heti sapatin jälkeen. Kristittyjen pääsiäinen on saanut alkunsa pesahista, mutta on saanut uuden sisällön.   Lauantai-iltana,  pesah-aattona,   olin kutsuttu naapuripariskunnan luokse, jotka asuvat 2 kerrosta ylempänä.  Todella lyhyt matka  oli vieraalla eli minulla.  Meillä oli tosi mukava ilta: naapuripariskunta on  tavannut myöhäisellä iällä,  ja  mies asui monta vuotta  Hollannissa ,  ennenkuin   palasi tänne Israeliin.  Juhla-aterialla oli myös miehen poika vaimoineen ,  sekä heidän kaksi pientä poikaansa. Miehen poika sekä pojan vaimo ovat kasvaneet Hollannissa, ja molemmilla on  hollantilainen  äiti ja israelilainen isä.  Oli todella herkullinen ilta, kuten kuvastakin  näkyy, ja kotimatkani  oli mukavan lyhyt illan  jälkeen:) Harmi vaan että kiva pariskunta on etsimässä asuntoa toisesta  kaupungista, ja muuttavat pois jossain vaiheessa.

Viime postauksessa kerroin että kylmä kausi on loppunut, mutta taisin hieman erehtyä, sillä tuo  ilta oli tosi viileä, ja yö kylmä . Olin jo vaihtanut paksun talvipeittoni hyvin ohueen  kevätpeittooni,  ja se ei lämmittänytkään tarpeeksi,  joten piti laittaa jotain päälle.   Nyt on ollut muutamia tosi miellyttäviä päiviä ja illat ja aikaiset aamut viileitä.

Aamulla aikaisin kävin torin kahvikaupassa kahvilla,  ja torin edessä  olevalla aukiolla on tämän viikon aikana näyttely torin historiasta,  sillä tori täyttää 100 vuotta.

Tässä kuva torin alkuajoista,  1920-luvulla.   Silloin  torikauppiaat tulivat tuonne hevosten ja kärryjen   kanssa,   eikä vakituisia kojuja vielä ollut; ne tulivat   muutama vuosikymmen myöhemmin. Molemmat kuvassa olevat talot ovat vieläkin tuolla, vaikkakin hieman eri näköisinä.

Edellisen kuvan oikealla oleva rakennus  on tänään matalempi ja ehkä eri värinenkin.

Pesah-viikolla  on hieman turhauttavaa   käydä  supermarketeissa sillä niin monet tuotteet on piilotettu  kuten oluet tässä kuvassa. Tuotteet jotka kuuluvat  Hametz-ryhmään ovat pannassa tällä viikolla. Muttta on olemassa kauppoja , joissa näitä säännöksiä ei noudateta, joten jos  haluaa vaikka tavallista pastaa tai leipää, niin sitä kyllä löytää helposti. Pesah-viikkona suurin osa leipomoista on kiinni, ja  gluteenittomia tuotteita on tarjolla enemmän kuin normaalisti.

Hyvää uutta viikkoa ja Pääsiäisen aikaa:)

Olispa jo syksy

Hong Kongin Bauhinia bussipysäkillä

Niin , ei vielä näy syksyä täällä,  ja tämä viikonloppu on ollut jopa erittäin kuuma.    Sitä kyllä edelsi muutama miellyttävä päivä, ja alkoi jo tuntua että  pian viilenee, mutta ei taida vielä . Katselin viime vuoden lokakuun  postauksia ,  ja silloinkin olisin halunnut viileämpiä päiviä,  mutta syyskuu täällä oli kuumin ikinä. Eilinen kuumuus aiheutti myös  pahoja vahinkoja, sillä eri alueilla oli hurjia tulipaloja, ja  10 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Jotkut kodit olivat palanneet kokonaan.  On kyllä kamalaa  tulla takaisin ja löytää kodistaan vain palaneet rauniot. 

Olen itse kokenut tulipalon 2 kertaa: ensimmäistä kertaa täällä Israelissa , muutama vuosi ennenkuin palasin Suomeen.  Asuintaloni naapuritalo oli historiallinen rakennus ,  joka oli viimeiset vuotensa toiminut elokuvateatterina,  ja yhtenä myöhäisenä iltana se syttyi palamaan.   Tulipalorakennuksen ja oman asuintaloni välillä oli puita, ja pelättiin että tuli leviäisi sitä kautta  ssuintaloomme.  Olimme jo nukkumassa kun  palomies koputti oveen  ja pyysi menemään kadulle.  Pukeuduin, nappasin nopeasti pojan  ja laukkuni,  ja vietimme koko yön  kadulla, mikä oli stressaavaa , ennenkuin tuli saatiin sammutettua.  Aamulla aikaisin en saanut kuitenkaan lupaa mennä  kotiin , mahdollisen häkämyrkytyksen vuoksi, joten vein pojan suoraan kadulla vietetyn yön  jälkeen (valveilla tietysti) päiväkotiin,  ja menin töihin.  Töissä silmät eivät tietenkään pysyneet auki,  joten oli pakko mennä kotiin, jonne sai jo mennä. Tästä selvittiin säikähdyksellä,  mutta se historiallinen rakennus paloi poroksi,  eikä sen tilalle ole vieläkään rakennettu mitään .

Toinen kerta oli  Suomessa, pakkassäällä.  Naapuri oli jättänyt palavat kynttilät  ikkunalaudalle, verhojen!! viereen, ja  siitä syttyi palo. Tunsin savun hajua, kukaan ei ollut siellä kotona, ja soitin palolaitokselle.  Sillä aikaa kun palokunta sammutti asunnon tulipaloa, joka onneksi ei ehtinyt kasvaa liian suureksi, vietimme pojan kanssa   kylmällä parvekkeella. 

Tämä viikonloppu (joka nyt loppui, sunnuntaihan on täällä arkipäivä) päätti pitkän  , ns. High Holidays-pyhäkauden, joka tietysti tänä vuonna  oli poikkeuksellinen, kiitos koronan, ja muutenkin suurimmalta osalta pyhäpäivät osuivat viikonlopuksi tällä kertaa. Tämä viimeinen pyhä oli lehtimajajuhlan päättävä pyhä,  ja  näitä tällaisia "lehtimajoja "  näkyi vähän siellä sun täällä,  ehkä enemmän kuin normaalisti ,  sillä sai juhlia vain samassa  kodissa asuvien perheenjäsenten kanssa. 

Myrkyllisiä marjoja

Tämän lockdownin täällä piti alunperin loppua nyt parin päivän päästä , mutta sitä taas pidennettiin, vaikka luvut ovat laskeneet.  Minua ärsyttää  se että  ei eristetty niitä alueita,  joilla selvästi oli paljon enemmän tartuntoja kuin muilla, eli  ultraortodokseilla.    Ärsyttää myös se että  että kaikki ravintolat, kahvilat, baarit ym. ym eivät ole edes saaneet myydä tuotteitaan  muuten kuin lähettien kautta, mikä tekee monelle kannattavuudesta tosi huonoa.  Vaikeaa on ymmärtää miksi tietyt katujalkakaupat saavat olla auki mutta toiset eivät.

Tyhjä katu eräänä aamuna.

Suloinen pikkuruinen kissanpentu  tärähtäneessä kuvassa.  Näitä on kaksi, ja  ne kitisivät muutaman päivän puiston reunan pusikossa,  eikä emoa ollut näkyvissä.   Onneksi ne nyt ovat saman kadun naapurin Evelynin   tyttären hellässä hoidossa,  kunnes kasvavat, ja  niille voi etsiä kotia.  

Evelynin kotiin pennut eivät voi jäädä,  sillä siellä on  vuosi sitten hänelle tuomastani kissanpennusta kasvanut Grey-kissa,  ja tämä kuvassa näkyvä Toy-koira. Greystä on kasvanut mustasukkainen ja hieman agressiivinenkin kissa, joka ei ehkä hyväksy toista kissaa sinne,

Kaunista viikonloppua täältä lämpimästä. 

Hiljainen päivä

Viime perjantai-iltana täällä hiljentyi ihan  kaikki, kun alkoi vuoden pyhimmän päivän , Jom Kippurin , aatto. Silloinhan ei ole liikennettä missään: ei maassa,  merellä tai ilmassa.  Ambulanssit ym. tietenkin kulkevat jos on tarvetta. Illansuussa   kun vein Bambia iltapisulle kaduilla oli jo tyhjää, ja  pyöräilijät , etupäässä  lapset, ilmestyivät tyhjille kaduille pyörineen. 

Yleensä aina odotan tätä kerran vuodessa tapahtuvaa päivää,  juuri hiljaisuuden vuoksi,  mutta nyt kun meillä täällä on  tämä tiukka lockdown,  ei tuntunut samalta.

Aamulla aikaisin ,  menimme Bambin kanssa pienelle lenkille,  Täällä on ollut  perjantaista lähtien  tosi kuumaa ja kosteaa, vaikka oli jo syyskuun loppu. Viimeisten päivien aikana on hiki taas tullut pintaan, mutta toivottavasti ainakin kosteus  laskee pian.

Tästä tosiaankin näkee miten tyhjää on  Jom Kippur-päivänä,  Pikku pyöräilijät eivät vielä olleet ilmestyneet  kaduille.  Tätä lockdownia on ollut nyt  2½ viikkoa,  puolitoista viikkoa tiukempana kun ensimmäinen viikko,  ja eilen taas pidennettiin sen kestoa.  Tartuntaluvut ovat edelleenkin korkeita, mutta tärkeintä on  se miten paljon  korona-sairaita on sairaaloissa,  ja miten sairaaloiden  kapasiteetit kestävät. Ainakin pari päivää sitten sairaaloiden päälliköt , toisin kuin jotkut ns. asiantuntijat, vakuuttivat että tilaa on ihan hyvin osastoilla,  mutta jos nousu jatkuu, niin voi olla ongelma.  Suurimmat tartunnat   ovat kahdella sektorilla: arabiväestön alueilla ja ultraortodoksien alueilla,  ja hieman tuntuu väärältä se että kun alkoi olla selvää että sieltä ne tartunnat tulevat, niin miksi ei pidetty kiinni alueellisista rajoituksista.,,,  

Pyhän jälkeisenä aamuna odottelin bussia  lähiseudun supermarkettiin.  Jouduin odottamaan kuumassa tosi kauan , eli  ainakin 40 minuuttia,  sillä  julkinen liikenne kulkee minimikapasiteetilla,  jotkut tutut linjat eivät lainkaan,  eikä  yhteys bussiaplikaatioin ja bussien välilläkään tunnu toimivan normaalisti. Pysäkin takana oli tämä kaunis  ja ystävällinen kissa.

Kissa halusi rapsutuksia, ja valitti aina  kun lopetin.

Siinähän se aika kului pysäkillä, kun rapsuttelin   kissaa leuan alta,  mutta kun en jaksanut enään, ja seisoin tässä aidan vieressä  , aurinkoa piilossa, niin kissapahus suuttui ja raapaisi. Onneksi vain ihan pintaraapaisuja. 

Nyt kyllä hävettää.....

Lopuksi ihan uusi video,  jossa  täkäläinen artisti , entinen The Voicen voittaja Elkana Marziano ja  Emiraateista kotoisin oleva  laulaja Waleed AlJassim laulavat dueton.  Duetossa lauletaan englanniksi , arabiaksi ja hepreaksi,  ja video on tosi upea:)

Oikein hyvää lokakuuta kaikille:)

Vapun alla

Pienet pomeranssivauvat

Jestas kuinka aika on mennyt nopeasti, huomenna jo vappuaatto.  Tuntuu välillä että  tämä aika on mennyt kuin unessa, ja se aika  ennen sitä oli kauan sitten.   Vappuhan täällä ei ole kuten Suomessa ja Ruotsissa:yleensä työväenliikkeet ovat jotain pientä marssia järjestäneet, mutta tänä vuonna sekin on poissa laskuista. Korona-luvut täällä ovat nyt suotuisammat,  ja niinpä huomisesta  lähtien saakin liikkua jo ilman rajoituksia, jos se liittyy urheilulliseen toimintaan.  Jee, saa kävellä nyt kauemmas:)

Tänään täällä  on vietetty 72, itsenäisyyspäivää,  joka alkoi eilen iltapäivällä ulkonaliikkumiskiellolla, tähän iltaan klo 20 saakka. Tosin tässä kodin edessä olevassa puistossa on nyt  tätä kirjoittaessa niin paljon lapsiperheitä, että ovat näköjään  jättäneet sen huomioimatta... Täällähän mennään aina surusta iloon  kun ensin on kaatuneitten päivä, ja heti sen jälkeen itsenäisyyspäivä. Kaikki oli niin erilaista  tänä vuonna:  kaatuneitten päivänä  hautausmaat suljettiin ,  ja itsenäisyyspäivän aattona -ja päivänä ulkonaliikkumiskielto. Eilen  kaupunki järjesti ilotulituksen , jonka vain kuulin ,  sillä  rakenteilla oleva  toimistotorni esti niiden näkemisen.  Iso osa kaupungin asukkaista, minäkin,  olimme sitä mieltä että nyt ei pitäisi käyttää rahaa   ilotulituksiin , vaan käyttää siihen menevä raha  niille jotka sitä nyt niin tarvitsevat,   mutta kaupunginjohtaja piti päänsä.  Illalla kaupungin katuja  kiersivät kuorma-autot, joiden lavalla esiintyivät tiskijukat ja muutakin,   mutta sekin jäi näkemättä ja kuulematta,  koska asuntoni ei ole kadulle vaan puistoon päin. 

Täällä on tapana järjestää myös ilmailuesityksiä  itsenäisyyspäivänä. Tänä vuonna lentokoneet lensivät pohjoisesta   etelään , ja tekivät kierroksia sairaaloiden yläpuolella.

Täällähän on kasvomaskipakko,  ja ihana suomalainen Viivi täällä ompeli minulle nätin kangasmaskin. Kuva on otettu ennenkuin sain Viivin tekemän maskin.

Huomasin että  puhelimella oli muutama kuva lähiseudusta , joten laitan ne tänne sillä puhelin on siinä vaiheessa että muistia pitää tyhjentää usein.  Kuvat otin Bambia ulkoiluttaessa helmikuun lopulla, kun vielä olimme tietämättömiä tulevasta. Silloin luonto oli kauneimmillaan,  ja tällä hetkellä kaikki tässä näkyvä vihreä on kuivunut pois.  Tämä on kaupungin ja teollisuusaluen rajalla oleva pieni kylämainen kaupunginosa, jonka nimeä en löydä , eikä sitä edes näy kartalla, ja  joku joskus kertoi että  alue on sellainen minne ihmiset ovat joskus asettuneet ilman virallista järjestelelyä,  ja  sen vuoksi alueella ei edes ole asvalttia eikä mitään, mutta siinä piileekin tämän alueen viehätys, aivan kuin tulisi maaseudulle. Joku päivä varmaankin tämänkin  alueen tilalle rakennetaan jotain tornitaloja...

Alue on kodin lähellä,   ja viileänä kautena se on mukava alue Bambin ulkoiluttamista varten. Alueella on pieniä taloja, ja jokaisen talon pihalla sitruspuita. Tämä talo on pitkään ollut autiona, ja katselin noita sitruunoita, joita olisin niin halunnut poimia....

Tuolloin helmikuussa  näyttikin siltä että siellä nyt asui joku, sillä pihalla on tuoleja ja pyykkiä kuivumassa.   Muutenkin näytti siltä että taloa oli vähän maalattu sitten viime kerran.

Oikein hauskaa Vappua :)