Silmillä syömistä

Hyvää tulevaa viikkoa:) Täällähän sunnuntai  on arkipäivä, joten viikko alkoi tänään. Kuvassa  hauskasti leikattu puu,  joka minulle tuo mieleen laiskiaisen.

Viime viikon alkupuolella kävin  entisessä kantakahvilassani,   jossa olin käynyt viimeksi  paljon ennen koronaa.  Tämä oli se paikka missä tapasin ihmisiä,   ja missä myös tutustuin uusiin ihmisiin,  etenkin alussa,  kun sisällä oli yksi suuri pöytä , jonka äärellä istuvat ihmiset kävivät vähitellen tutuiksi. Joskus kaksi vuotta sitten kahvilan konsepti muuttui , eikä  niitä tuttuja ihmisiäkän enään näkynyt tuolla.  Blogin alkuaikoina olen useinkin maininnut tämän kahvilan,   ja kun astuin sisälle,  omistajan  vaimo, joka oli juuri lähdössä  omaan työpaikkaansa,  halasi ja  oli iloinen minut nähdessään, kuten minäkin hänet nähdessäni, sillä kävin  täällä ensimmäisen kerran  yli 10 vuotta sitten.  Myös mukava tarjoilijatyttö joka on ollut  tuolla jo muutamia vuosia,  oli edelleen tuolla.

Terassikin oli aika samannäköinen kuin ennen,  ja  tuolta näkyy Billien kukkakauppa.

Kukkakauppias Billie oli ihan entisellään  (vasemmalla) mutta kukkakaupan edessä oleva puinen  hyllykkö oli uutta.

Katrico jota ei enään ole.

Tuolta kävelin eteenpäin,  missä vielä toukokuun alkupuolella oli Katrico-niminen  pikkuinen kahvila,  jonka omistajan kanssa oli kiva jutella. Täällä on niin paljon kahviloita,  ja ihmiset istuvat  paljon kahviloissa, ja kun on muutamia kertoja istunut samassa paikassa  tulee jo tutuksi. Kun  oli vielä  ulkonaliikkumisrajoitukset ja kahviloiden&ravintoloiden tiukat  rajoitukset,   täältä pystyi hakemaan kahvia ja istumaan vaikka viereiselle penkille. Omistaja piti paikkaa auki take-awaytä varten,  myös silloin kun se ei  ollut sallittua, ja saikin muutaman kerran siitä sakot, mutta  miten hän olisi muuten maksanut vuokrat ym. ,,, Kun rajoituksia purettiin , paikka  oli auki vielä kuukauden,  ja yhtäkkiä  sitä ei ollutkaan enään,  ja sisällä remontoitiin. Oli surullista nähdä että paikka kesti kaikki koronarajoitukset, mutta kun  vihdoinkin sai olla kunnolla auki,  niin oli pakko sulkea paikka. Näin on täällä käynyt monellekin koronarajoitusten jälkeen.

Paikka  oli nyt täysin erinäköinen ,  ja sitä pitää tämä Yani niminen nuorimies, joka  olisi tarjonnut minulle   keksejä, mutta  kerroin etten voi nyt syödä sellaisia. Kesävaatteet kiristävät  nyt niin että jätin pois kaikki jauhot, sokerit ja juustot paitsi raejuuston,  ja  syön silmilläni tällaisia juttuja. Yani kertoi että hän remointoi paikan kahdestaan ystävänsä kanssa,  ja heti kun hänellä on enemmän rahaa hän tekee paikasta  tosi hyvän näköisen. Täytyy toivoa että asiakkaita riittää  ,  sillä lähistöllä on muitakin kahviloita.

Alkuviikolla uuden paikan avasi myös kuvassa näkyvä nuori kondiittori, Alon Shabo.   joka avasi paikan  uuden rakennuskompleksin alueella, josta äskettäin kirjoitin. 6 vuotta sitten osallistuin  Alonin macarons-kurssille,  ja silloin hän oli vielä suhteellisen tuntematon kondiittori, mutta tänään on yksi kaupungin parhaista ja tunnetuista,  ja muisti minut  , mutt että olen Ruotsista, hih;D

Alonin uudessa pikku paikassa kaikki oli kaunista,  ja takana olevan leipomon työskentelyä voi myös  tarkkailla  kadulle avautuvan ikkunan kautta. Leivokset olivat kuin koruja,mutta en saanut niitä kuvattua, sillä oli aika täyttä,  ja muutaman päivän kuluttua  kadulla oli pitkä jono, sillä uudesta paikasta kirjoitettiin joka lehdessä.

Tuo viimeinen lause on aika hyvä;D

Viimeinen kahvila oli bussipysäkin takana oleva  jäätelöbaari-konditoria Siciliana. Kun odotin bussia siellä kuvattiin jotain,,,

Tämä neitonen piti eri leivoksia käsissään,  ja niitä sitten  (ja häntä) kuvattiin.  Voin kuvitella että oli oikeat herkkusyömingit tuolla kuvausten jälkeen..

Yritin ottaa leivosvitriinistä kuvan,  mutta se ei onnistunut kunnolla. Söin silmilläni..,.,Tuossa paikassa on bussipysäkin takana suuri ikkuna,  josta näkee kun kondiittorit valmistavat leivoksia

Kukkivia puita ja muita juttuja

Kaunis ja myrkyllinen oleanteri kukkii kauniisti

Hyvää alkanutta viikkoa:) Mitä teille kuuluu?   Täällä  on viime aikoina huomattu että korona  on melkein hävinnyt täälläpäin;  Viime päivinä  tartuntoja on on ollut tosi  mitätön määrä, toissapäivänä 4  tartuntaa,   eilen 7 ,  ja vaikeasti sairaiden  määrä tippuu koko ajan,  ja oli eilen 37,  eli koronaosastot on suljettu. Ja näin vaikka  noin 40 prosenttia   eli lähinnä lapset, ovat vielä rokottamatta. Eilen aloitettiin 12-16 vuotiaiden rokotukset. Niitä ei välttämättä tarvita, mutta jos matkustaa esim. ulkomaille, on hyvä jos on rokotettu. Myös  Tel Avivin kaupungintalon aukiolla ollut suuri koronatestiteltta poistui viime viikolla, ja nyt koronatestejä tehdään  sairaskassojen ja  sairaaloiden pisteissä.

Vielä näkee jakarandojen kukintoja

Maan sisällä siis kaikki hyvin koronan suhteen,  ja viime viikolla poistettiin  ravintoloiden rajoitukset, eli nyt sisätiloihin pääsee vaikka ei ole rokotettu. Ehkä täällä  on nyt laumasuoja.   Elokuvateatterit avattiin myös yli vuoden tauon jälkeen,  ja  oli outoa nähdä elokuvamainoksia niin pitkän ajan jälkeen.

Perjantaina kävelin täällä Holonissa, ja ihailin nyt kukkivia liekkipuita.  Tämä liekkipuu on harvinaisen leveä; runko on tuon aidan takana. Upean kukinnan lisäksi parasta näissä liekkipuissa on niiden tarjoama varjoinen suoja.

Jos kaikki hyvin koronan suhteen maan sisällä, niin  matkustaminen on aika hankalaa.   Jos nyt matkustaisin Suomeen,  joutuisin kaiketi ensimmäiseksi tekemään koronatestin lentokentällä, joka muuttui maksulliseksi 1.6.  Suomesta palatessani joutuisin tekemään siellä  koronatestin,  joka on Suomessa todella todella kallis, moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna.  Sen lisäksi joutuisin tekemään  vielä uuden  koronatestin täällä  lentokentällä,   vaikka olen rokotettu, ja sekin testi muuttui maksulliseksi   1.6.   Turisteja ei ole vieläkään , ja matkamessut, joiden piti olla  tammikuussa,  siirrettiin kesäkuuksi, ja sen jälkeen lokakuuksi,  sillä  ulkomaalaiset  osallistujat eivät olisi päässeet  matkamessuille.   Täällä  niin pelätään   että  joku mutaatio pilaa kaiken ,  ja niinpä turismi on edelleenkin jumissa, paitsi  jos kyse on täkäläisistä matkailijoista.  Minulla on kotikadullani 2  turismin parissa työskentelevää  tuttavaa,  jotka ovat olleet lomautettuna jo pitkälti yli vuoden,  ja ovat  niin turhautuneita.   Spontaanisuus ei myöskään ole niinkuin aikaisemmin,  sillä jos haluaa mennä postiin, pankkiin tai museoon,  pitää tehdä ajanvaraus netissä.

Liekkipuu on Holonin kaupunginteatterin alueella.

Luin Iltasanomista  että hinnat nousevat Suomessa. Sama juttu täällä,  näkyy olevan koronan aiheuttama yleismaailmallinen tilanne tällä hetkellä.  Hedelmät  ja vihannekset ovat tänä vuonna olleet tosi kalliita,   rypsiöljyn hinta nousi keväällä jo  kaksi kertaa,  ja   monet suuret elintarvikeyritykset täällä ovat ilmoittaneet nostavansa hintoja.  Myös sähkötuotteiden ja kosmeettisten tuotteiden hinnat ovat nousussa. 

Puistotie jonka varrella useita  liekkipuita.

Liekkipuun upeat kukat.

Torstaina olin kahvilla yläkerran naapureitten luona, kun kuului meteliä, ja alas katsoessa   huomasin että ikkunan alla oli pienen tytön synttärit.  Paljon lapsia,  hauska hahmo tuolla ja  ohjelmanvetäjä,   sekä vielä upea pomppulinna   vähän sivummalla. Oli meteliä mutta se ei niin häirinnyt.

Sunnuntaina kävin kahvilla torin kahvikaupassa, ja  paikan barista Itai  on tuossa  vasemmalla,  ja muutaman metrin päässä myös bussipysäkin julisteessa, jossa hän mainosti häneen vaikuttanutta kirjaa. Itai on itsekin julkaissut yhden kirjan tähän mennessä,

Kuumaa!

Kaunis ruusu:)  Ruusupuskat kukkivat nyt kodin edessä olevassa puistossa, ja suurin osa kukista

 valkoisia, mutta osassa  on enemmän vaaleanpunaista

Kuumaa tosiaankin,  tätäkin kirjoittaessa on jo ilta, ja 29 astetta. Kuumat aavikkotuulet toivat taas kunnon helteet, ja huomenna ja ylihuomenna  kaikista kuuminta.  Onneksi kuitenkin kuivaa, joten  kestän sen paremmin kuin  kesän kostean kuumuuden. Mutta lauantaina järjestin jo vaatekaappini, ja  laitoin .lämpimät vaatteet pois,  sillä niitä ei tarvita ennekuin joskus vuoden loppupuolella.

Tästä sunnuntaista lähtien ei tarvitse enää käyttää maskeja ulkona,  yli vuoden pakon jälkeen, mikä on helpotus etenkin nyt kun on kuumaa. Tänään aamupäivällä katukuvassa näkyi kuitenkin monta joilla  edelleenkin maski päällä,  sitten sellaisia joilla ei maskia ja myös sellaisia kuten minä tässä kuvassa,  eli maski leualla,  sillä  kun menen bussiin tai kauppaan,  niin maski pitää olla päällä. Saapa  nähdä jos tämä maskittomuus ulkona vaikuttaa jotenkuten  tilastoihin,  se nähdää vasta  muutaman viikon kuluttua. Kun katsoin kuvaa,  tuli mieleen että ihan pakko käydä kampaajalla. Viimeksi kävin ennen koronaa,  ja olen itse pätkinyt hiuksiani,  joissa ei nyt minkäänlaista  kunnon kampausta, joten  pitää muistaa tilata aika kampaajalleni Oferille.

Viime maanantaina oli aika hammaslääkärilleni. Olen täällä joskus maininnut että minulla on ihana ruotsalainen hammaslääkäri Mikael,  jonka vuoksi matkustan pitkän matkan toiseen kaupunkiin. Odottaessa seurasin akvaariokalojen elämää.

Viime viikolla oli vielä aikaisin aamulla ihanan viileää, ja toivottavasti niin myös  tämän hellejakson jälkeen. Tyhjässä kaupungissa on mukavaa tehdä aamulenkki.

Viime viikon keskiviikkona   täällä oli kaatuneitten päivä, jolloin sireeni aamupäivällä  pysäytti kaiken liikenteen ja ihmiset muutamaksi minuutiksi.  Illalla suru vaihtui iloksi ,  kun alkoi itsenäisyyspäivä, eli täällä mennään surusta iloon= elämä jatkuu.   Itse  itsenäisyyspäivä on kansallinen grillauspäivä,  jota edeltävät kaikenlaiset grillaukseen liittyvät tarjoukset   kaupoissa,   mutta aamupäivällä aloin tuntea grillaushajua  koko kodissa , eikä ihme,  sillä kun katselin alas ikkunasta,  siellä näkyi tämä. Suuri perhe kaikkine sukulaisineeen oli tuonut puiden alle 2 pöytää,  ja  ihan puiston laidassa,  eli melkein ikkunani edessä oli tämä ja vielä toinen grilli, jonka käryt  tuuli toi kotiin.  Kaiken lisäksi heillä oli vielä kaiuttimet mukana,  ja musiikki pauhasi kovaa  koko päivän. Soitin kaupungille,  koska tässä puistossa on grillaaminen kielletty, mutta minulle kerrottiin että itsenäisyyspäivän kunniaksi tuollaiset kiellot oli peruttu!  Arvatkaa  ärsyynnyinkö siitä....

Eilen iltapäivällä  Bambin kanssa ulkona.  Bambilla taitaa olla myös hajuaisti heikentynyt iän myötä, sillä hajuja pitää haistella paljon kauemmin kuin ennen.

Olimme lähellä  kaktuspuistoa,  joten tein siellä pienen kierroksen Bambin kanssa.  Kaktusten joukkoon laitetut kierrätysmateriaalitaideteokset ovat aika kivoja,  kuten tämä  riikinkukko.

Tämäkin on aika hyvä.

Samoin kuin strutsit:)

Hyvää alkavaa viikkoa:)

Helmikuun loppu

Viime postauksessa mainitsin että täällä harkittiin  torstaina alkavaa ilta& yö-lockdownia,  ja sellainen tulikin, ja on voimassa vielä tämän  tulevan illan ja yön.  Sen piti vähentää Purim-juhlaan liittyviä  juhlimisia , mutta  monet järjestivätkin  täysin  rajoitusten vastaisia juhlia päiväsaikaan,  eilen Carmel-torin  alueella, ja tänään Jaffassa.  Ei sitten ihme jos maaliskuun 9.  päivälle kaavaillut seuraavat helpotukset perutaan,  kun  silloin näkyy koronatilastoissa näiden juhlien vaikutukset. Että voikin  suututtaa sellainen:  satoja nuoria ihmisiä, ilman maskeja, ilman turvavälejä   juhlimassa , tosin ulkona  mutta ei sillä väliä. 

Eilen aamulla matkustin bussilla  Tel Avivin keskustaan,  ja ihmettelin kun  ei Purim-juhlaa näkynyt missään, ei ihmisiä naamioasuissa, ei mitään. Normaalisti jo pari päivää ennen Purim-juhlaa katukuvassa näkyy paljon naamioasuisia ihmisiä. Korona on kyllä latistanut tunnelman.  Taisin olla kuitenkin liian aikaisin liikkeellä. Odottaessani toista bussia  maustetorille, katselin bussipysäkin takana olevaa telttaa , jossa voi tehdä ilmaisia  koronatestejä. Takana  on toinen teltta, mistä voi hakea rokotuksen,   ja ainakin Tel Avivissa  rokotteen hakeminen on helppoa,  kun tuo paikka on aivan keskustassa eikä tarvitse  edes aikoja rokotteeseen. Silti olen ymmärtänyt että etenkin nuorten aikuisten parissa on  rokotuslaiskuutta. 

Kun tulin ulos bussista, näin Punahilkan.  Pyysin saada kuvata,   ja  sainkin,  mutta valo-olosuhteet tuolla olivat vähän huonot. Punahilkka ihmetteli miksi hän oli ainoa naamioasuinen, mutta  lohduttelin että myöhemmin varmaan näkyy muitakin.

Ostosten jälkeen  bussilla asuinkaupunkini Holonin keskustaan,  ja kaukaa näin nämä kamelit, mutta ne eivät olleetkaan oikeita kameleita. Muistin että  vaikka kaupungin perinteinen Purim-karnevaalikulkue oli peruttu jo toisen kerran,  kaupunki halusi kuitenkin järjestää jotain  värikästä asukkaille. 

Hän oli pukeutunut morsiameksi.....

En tiedä mitä tämä asu esitti, mutta siihen oli käytetty paljon lusikoita ja muita keittiöstä löytyviä  välineitä.... Teepannu keikkui miehen pään päällä.

Elävä patsas,  jota ensin luulin ihan värikkääksi , elottomaksi patsaaksi, mutta ihan oikea ihminen siellä olikin.

Vastaan tuli oranssiasuinen keppikävelijä.   Ehkä tämän piti olla viime vuoden peruutetussa Purim-kulkueessa, sillä kulkueissa on yleensä aina myös korkeita keppikävelyhahmoja.

Sama vielä takaapäin.

Jatkoin kävelyä ja ohitin nämä kaksi hahmoa.

Sitten vastaan tuli tällainen hahmo. Ei aavistustakaan mitä  tuo kultainen hahmo esitti, mutta mieleen tuli Intia. Satu?

Sama takaapäin.

Kävelin kohti bussipysäkkiäni.  Pikkutytöille prinsessa-asu on  aina se paras.

Päätin matkustaa bussilla pari pysäkkiä eteenpäin omasta pysäkistäni,  sillä olin lukenut että vanhan ostokeskuksen aukio on yksi 4 paikasta minne kaupunkin on järjestänyt jotain, etupäässä lapsille.

Sielläkin oli korkea oranssipukuinen hahmo.

Sama takaapäin. Tuolla oli hieman tungosta. Kaikilla oli maskit , mutta toivon että he olivat myös rokotettuja.

Yritin katsoa mikä aiheutti tuon pienen tungoksen.

Syy tungokseen oli keijukainen,   joka puhalsi ilmapalloja lapsille.

Hyvää helmikuun loppua ja kevään odotusta💚

Purim-muistoja

Purim-koristeita supermarketissa

Torstaina täällä on taas vuoden hauskimman juhlan, purimin , aatto.  Vuosi sitten  rajut koronarajoitukset alkoivat juuri  purimin aikaan,  ja harmittelin silloin sitä että asuinkaupunkini vuotuinen purim-karnevaalikulkue oli peruttu, sen jälkeen kun koko vuoden oli työskennelty hahmojen , pukujen ja tanssien parissa. Ja koska korona, ei tuota kulkuetta ole tänäkään vuonna.  Hallituksen pitäisi päättää tuleeko  yösulku torstain ja   perjantain välille, sillä täällä pelätään mahdollisia kiellettyjä purim-juhlia silloin.    Ja ihan syytäkin on niitä pelätä,  sillä kun  kaupat ,torit , kauppakeskukset,  kuntosalit ja kulttuuritapahtumat (vain sellaisille joilla takana 2 rokotetta)  avautuivat  eilen sunnuntaina,  niin koronakerroin onkin heti pompahtanut ylöspäin.  

Lähiseudun  jättimarketin toiseen kerrokseen vievien rullaportaiden alla oli suuri valikoima  erilaisia  koreja. Purimin aikanan on tapana antaa ruoka& herkkulahjoja muille,  ja tuolla oli kaikenlaisia  pieniä makeisia,  naksuja ja muuta joita voi kerätä koriin ja paketoida sen sitten nätisti.

Koska  tänä  vuonna ei ole mitään suuria Purim.-juhlia eikä tapahtumia, päätin tehdä tänne koosteen edellisten vuoden  paraateista ja ihmisistä. Tämän perheen  näin viime vuonna kävelykadulla, juuri ennenkuin  alkoi ensimmäinen lockdown.  Paraati siis peruttiin viime vuonna,  mutta monet juhlat olivat silloin koronalinkoja, joista tartunnat lähtivät leviämään.

Tämä hassu vaatekaupan ukko on joka vuosi aika hassun näköinen. Näin hänet tänään , ja kysyin aikooko hän  naamioitua,  ja hän sanoi että aikoo naamioitua hmmmm.... huoraksi... No se pitää nähdä;D

Tästä eteenpäin  kuvia edellisvuosien purim-kulkueista, joissa pääosassa ovat aina lapset ja nuoret. 

Beatles

Haaremitanssi

Mitäköhän tapahtui hahmoille joita valmistettiin kokonainen vuosi viime vuoden paraatia varten.Toivottavasti niitä voidaan käyttää tulevina vuosina.

Angry Birdsit joitakin vuosia sitten.

Intiaaneja

Tällä miehellä oli hieno asu,

Kukkaistytöt

Minni Hiiret

Papukaija

Merirosvot

Pikku Chaplinit

Intiaanitytöt

Värikästä menoa

Sadetakit

Toivottavasti ensi vuonna tilanne on sellainen että kulkue voidaan taas järjestää.