Otsikon outo nimi tulee siitä, että hetken mielijohteesta päätin kuvata Tel Avivista kotini lähelle ajavan bussin reittiä ikkunan kautta. 172 on linjan numero. Kuvat ovat aika tärähtäneitä: yritin ottaa kuvan aina kun bussi hetkellisesti pysähtyi joko liikennevaloihin tai bussipysäkille, mutta aina ei sekään onnistunut, tai sitten kohde ei ollut kuvaamisen arvoinen. Bussissa olevat ihmiset varmaan ihmettelivät minkä takia kuvaan ikkunan kautta , mutta oli hauska kuvata bussin reittiä. Istuin vasemmalla puolella, ja mietin jossain vaiheessa että mitä jos kuvaisin myös oikealta puolelta;D Ehkä sitten kun puhelimeni on vaihtunut parempaan: puhelimeni (3 v. käytössä ) kamera on selvästi epätarkempi kuin alussa, ja muutenkin puhelin hidastelee; en yhtään ihmettelisi jos muutkin puhelinvalmistajat tekevät Applen tavoin jotain vanhoille malleilleen.... Tässä ensimmäisessä kuvassa näkyy äskettäin restauroitu vanha talo Alleby-kadulla, lähellä Tel Avivin Carmel-toria.
Liikennevaloissa saan napattua kuvan tuosta vanhasta kauniista talosta Allenby-kadulla. Allenby-kadun nimi tulee englantilaisen sotamarsalkka Edmund Allenbyn nimestä. Kuten kuvista näkyy, tänään on ollut harmaa päivä: luvattiin ehkä sadetta, mutta sitä ei kuitenkaan tullut. Kuvat on otettu noin klo 10 aikaan aamulla, perjantaina, joka on viikonlopun ensimmäinen päivä.
Matka jatkuu samalla kadulla, mutta Meier-tornitalosta (jonka alakerrassa ruokahalli) tulee kovin tärähtänyt kuva.
Hieman eteenpäin, ja vasemmalla rakennetaan metroasemaa.
Tämä kulmatalo on hauskan näköinen. Tässä vaiheessa Allenby-kadun nimi on vaihtunut toiseksi.
Ha-Aliya-kadulla eteläisessä Tel Avivissa . Oikealla puolella on maustetori.
Kulmatalossa on vihanneskauppa, joka arkisin on auki ympäri vuorokauden.
Linja-auto jatkaa matkaansa, ja ohitamme Bialik-Rogozin-koulun, jossa iso osa siellä opiskelevista lapsista on vierastyöläisten ja pakolaisvanhempien lapsia. Siellä opiskeli aiemmin myös edellisen postauksen Ester, entinen ohjattavani, ja koulusta vuonna 2010 tehty dokumentti voitti lyhyen dokumenttisarjan Oscarin vuonna 2011. (dokumentin voi nähdä linkin takana).
Pidän taukoa seuraavan kaupunginosan kohdalla, sillä en bussin ikkunan kautta onnistu oikein kuvaamaan mitään, Ylitämme junaradan ja moottoritien yläpuolella olevan sillan , ja sen jälkeen olemmekin jo Holonissa, asuinkaupungissani. Tel Avivin vieressä olevat kaupungit ovat kasvaneet niin kiinni Tel Aviviin , ja toisiinsa, ettei edes huomaan kaupungin vaihtumista.
Etenemme kohti liikenneympyrää.
Liikenneympyrä , jonka kohdalla ruuhka on ihan kamala tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Nyt ei ollut. Tämä ympyrä tulee vastaan kun tullaan kohti kaupungin keskustaa 2 eri suunnasta, ja suurten tapahtumien kohdalla liikenneympyrässä on niitä mainostavia isoja bannereita.
Bussi kulkee kohti Holonin vanhempaa keskustaa (toinen keskusta on uudemmalla alueella). Vasemmalla on kaupunginteatteri, mutta en saa otettua siitä kuvaa.
Tähän vanhaan tornitaloon rakennetaan parvekkeet; osa on jo valmiina, ja osa vielä työn alla.
Olemme keskustan alueella , ja liikenne takkuilee hieman, vaikka ei olekaan ruuhka-aika.
Seuraavassa kulmassa käännytään oikealle. Takana näkyy suuri rakennusprojekti, jossa vanhat huonokuntoiset ja ränsistyneet talot saivat kyytiä, ja niiden tilalle rakennetaan uudet hienot talot. Vanhojen talojen asukkaat saavat uusista taloista uuden asunnon , ihan veloituksetta, ja koska uudessa talossa on monta asuntoa enemmän kuin vanhassa talossa, hyötyy tietysti rakentajakin. Win-win-tilanne...
Tämän kadun jälkeen linja-auto jatkaa vielä eteenpäin, minkä jälkeen se kääntyy vasemmalle, pitkälle leveälle kadulle . En enään jaksanut kuvata , joten loppumatkasta ei ole kuvia.
Kun nousen ulos linja-autosta, kävelen hieman eteenpäin ja menen kuvassa takana näkyvään vihanneskauppaan. Sen jälkeen kadun toiselle puolelle , ja kotiin.