sunnuntai 7. elokuuta 2011

Taloja ja muutakin

Talo Tel Avivin keskustan alueella.Todella kaunis talo;luonnossa kauniimpi kuin tässä kuvassa.Sitä on restauroitu nyt aika pitkään ja se onkin viittä vaille valmis.Tuossa yhdessä kerroksessa opetettiin kuulemma ennen restaurointia joogaa.Mitäköhän sinne nyt tulee...
Lähistön katu vieläkin täynnä telttoja.Mihinköhän asti....Eilen oli jättimielenosoitus.
Habima-teatterin ja Mann-auditoriumin(konserttitalo) välisen aukion rakentaminen alkaa olla valmista. Ennen aukiolla oli parkkipaikkoja,nyt autot parkkeerataan maan alle,ja tilalle tuli vihreä puutarha,jota voi voi ihailla penkeillä istuen.
Ihastuin aukiolle tehtyyn pieneen kukkulaan,jonka keskellä oli puu ja sen alla pyöreä penkki.Tämäkin oli viittä vaille valmis.


Tänään muuten oli täällä maanjäristys.Ei suuri,ainoastaan 4,2 Richteriä,mutta seismologien mukaan huolestuttavaa,sillä sen painopiste oli alueella,missä tuollaisia järistyksiä ei yleensä ole ollut.

lauantai 6. elokuuta 2011

Oliiveja ja telttoja

Kodin viereisen puiston 2 oliivipuuta ovat täynnä hedelmää,ja oliivit ovat jo aika isokokoisia.
Oliivipuut ovat ihan puiston reunassa.
Puistossa oleva telttakylä on kasvanut.Edellisessä postauksessa kerroin,että telttoja oli 6,mutta viimeisen laskelmani mukaan niitä on jo 14.Tällaisia telttakyliä on nyt vähän joka puolella maata,ja tänään illalla on suuri mielenosoitus,samaan aikaan monessa kaupungissa.Mielenosoittajat sanovat,etteivät peräänny,ennenkuin heidän vaatimuksiinsa on suostuttu.
Puhuin erään puiston teltoissa asuvan ,pyörätuolissa olevan naisen kanssa. Hän kertoi,että hänen vuokransa pienestä asunnosta oli  noin 500 euroa,ja hän sai tukea asumiseen  140 euroa,mutta kaikkien kulujen jälkeen hän on miinuksella.Yksi puistossa oleva perhe oli kuitenkin jo saanut kaupungilta asunnon.Kunnallista asutusta ei täällä ole nimeksikään Suomeen verrattuna.

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Mielenosoituksia,päättäjäisjuhlia ja sen sellaista

Suomesta paluuni jälkeen on ollut läkähtyttävän kuumaa ja kosteaa.Olihan sitä Suomessakin,mutta täällä se jatkuu pitkään. Herneenversot sentään jaksavat kasvaa,helteestä huolimatta...
Viime viikolla olin iltapäiväkerhon päättäjäisjuhlissa.Kerho,jossa toimin vapaaehtoisena vierastyöläis-ja pakolaislasten kanssa,pitää lomaa vain kuukauden. Päättäjäisjuhla oli koululla,josta tehty dokumentti voitti aiemmin tänä vuonna dokumentti-Oscarin,ja lapset olivat harjoitelleet esitystään tosi kauan,ja hyvin meni:)
Täällä on meneillään jonkinlainen sosiaalinen vallankumous.Tullessani tänne takaisin oli tuonne Rothchild-boulevardille,Tel Avivin kalleimmalle kadulle ,leiriytynyt joukko nuoria ,jotka vaativat muutoksia asumispolitiikkaan.Asunnot ovat parin viimeisen vuoden aikana kallistuneet huomattavasti ,samoin kuin vuokrat,etenkin Tel Avivissa,jossa vuokrat ovat huiman korkeat. Ihmisten on yhä vaikeampi ja vaikeampi päästä kiinni asuntoon. Subventoitua vuokra-asumista,kuten Pohjoismaissa,tuskin on.Parista teltasta  on parin viikon aikana kasvanut koko boulevardin pituinen telttakylä (1.2 km pituinen) ja telttoja on noussut ympäri maata,myös kotitaloni viereisessä puistossa ,jossa vielä viime viikolla oli 2 telttaa ja tänä aamuna jo 6 sellaista...Valtion sairaaloiden lääkärit lakkoilevat, pienten lasten vanhemmat pitivät oman mielenosoituksensa,jossa vaadittiin mm.pitempää äitiyslomaa ja tuettua toimintaa lapsille jo ihan vauvaiästä lähtien. Eilen oli suuri mielenosoitus,samaan aikaan useassa kaupungissa täällä ja vielä ei tiedä mitä tapahtuu,mutta hallitus on sen verran tukalassa tilanteessa että suuria muutoksia on pakko tehdä.Tuloerot ovat kovasti suurentuneet täällä.Kaikki mielenosoitukset ovat olleet rauhallisia,ja esim. viime viikolla mielenosoittajat jakoivat kukkia poliiseille.Jotkut Rotchild-kadun varrella asuvat alkoivat sen sijaan  hermostua,ja valittivat kaupungille,mutta tuolla teltat edelleenkin ovat,samoin kuin monessa muussa paikassa. 
Viime aikoina olen usein törmännyt tähän Technomarinen mainoskuvaan bussipysäkkien ja muiden paikkojen mainostauluissa.Kuvan nuoren miehen kauniissa  kasvoissa oli jotain niin tuttua...vilkaistessani kuvaa tarkemmin,huomasin ,että siinä oli Tuki Brando, Marlon Brandon tyttärenpoika.
Selvästikin huomaa,että samaa näköä on....

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Keltakukkainen puu

Suomeen lähtiessäni täällä lähistölläni kukkivat punakukkaiset poinciana-puut.Palatessa takaisin oli keltakukkainen Edit. Tämä ei olekaan akaasia vaan keltainen poinciana.Tietoa tästä enemmän täällä akaasia täydessä loistossaan viereisessä puistossa.Tai ainakin  luulen tämän puun olevan akaasia.
Valtava puu antaa hyvän suojan polttavaa aurinkoa vastaan,mutta putoilevat kukinnot myös sotkevat ympäristöään. Mutta kaunis se on! Bambikin tykkää olla  puun antaman varjon alla....
Mielettömän kauniita ovat mielestäni myös koivut ja tekisi mieli kokeilla joskus ,jos siemenet itäisivät täällä,vaikka epäilen sitä.Sitäpaitsi siementen aika on aina silloin kun en ole Suomessa.Ei kai koivua voi ruukussa kasvattaa,vai voiko?

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Luomutila ja ihana keidas Sipoossa

Toiseksi viimeisenä päivänäni Suomessa ehdin vielä tavata Omenamintun,jonka kyydissä pääsin 2 ihanaan paikkaan Sipoossa.Omenamintun olin aiemmin tavannut ihan sattumalta helmikuussa Suomessa ollessani,sillä  käydessäni Kampin Suomalaisessa Kirjakaupassa joku tarttui hihaani ja kysyi olenko minä se Yaelian Israelista! Silloin rupattelimme aika kauankin siinä kirjakaupassa ja päätimme tavata uudestaan,kun tulen kesällä Suomeen. Omenamintulla oli kyllä ilmiömäinen tunnistamiskyky,sillä olisinkohan minä noin hyvin tunnistanut jonkun kuvan perusteella,etenkin ,jos tapaa jonkun ihan sattumalta;D
Ajoimme ensin Majvikin biodynaamiselle luomutilalle.Tilalla on luomutuotteita myyvä ihana kauppa.
Kaupassa  ei ollut myyjää,vaan tuotteet otettiin itse,kirjattiin vihkoon ja rahat laitettiin laatikkoon.Vihanneksia varten oli kunnon vanhan ajan vaaka! Kaikki vihannekset ovat tilalla kasvatettuja ja luomua.Oli aika erikoista tuollainen itsepalvelu!
Valkoisissa pusseissa on tilan omia jauhoja,luomua tietenkin.Harmi,että ne painavat sen verran,etten voinut mukaani viedä...muutenkin oli melkein ylipainoa tänne palatessani.Kaupassa myydään omien tuotteiden lisäksi myös muita luomutuotteita.
Koko tilan alue oli muutenkin erittäin kaunis.Pihalla tepasteli muutama onnellinen kana,mutta niiden munia ei ainakaan käyntimme aikana ollut kaupassa.
Majvikista ajoimme lähistöllä olevaan Keidas Cafeeseen.Kahvilassa myydään oman leipomon tuotteita.
Keitaan alue on ihastuttava ja täynnä kauniita yksityiskohtia.Kuvassa paikan savusauna,jonka voi vuokrata.
Keitaassa on aiemmin käynyt myös Unelma,joka on siitä kirjoittanut täällä
.

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Torikuvia

Helsingissä ollessani otin torikuvia molemmista suurista toreista;Kauppatorista ja Hakaniemen torista,ja niiden yhteydessä olevista ruokahalleista. Tarkoitus oli ottaa näitä kuvia blogiystäväni Sarahin luomalle uudelle sivustolle,jonne kerätään kuvia ja tekstiä kaiken maailman toreista. Tuolla sivustolla onkin jo kuvia vaikka minkä maan toreista,mutta Suomen torit eivät siellä vielä  ole,ja niinpä otin sillä tarkoituksella torikuvia. Sarahista olen kertonut enemmän täällä,kun olimme hänen luonaan keräämässä villikasveja.
Kuinkas sattuikaan että molempina kuvauskertoina oli pilvinen ja harmaa sää.Lopulta kuvia oli niin paljon,että piti valita,joten lähetin Sarahille vain Kauppatorilta kuvaamani kuvat,ja Hakaniemen torin kuvista laitoin tänne kollaasit. Kuvat lähetin Sarahille suoraan,koska en laita niistä juttua (englanniksi) blogiini,ja saapa nähdä,mitkä niistä tulevat tuonne torisivustolle.

torstai 21. heinäkuuta 2011

takaisin kotona

Viime yönä palasin tänne kotiin,ja inhoamani kostea lämpö tuntui heti ulos tullessa.Ei täällä paljon Suomea lämpimämpää ollut,mutta se kosteus.....Puoli neljän aikaan aamulla olin kotona ja väsymys tuntui.Kuukauden poissaolon jälkeen tuntui alussa hieman oudolta olla takaisin täällä.
Eilen hyvästelin Oton
Ja Niilon
Ja  aamulla hain Bambin koirapensionaatista ja voi sitä iloa,kun se näki minut.Kotimatka väsytti Bambiakin kunnolla
Lentoni Suomesta (Hollannin kautta) oli vasta iltapäivällä,ja aamulla ehdin vihdoinkin Harakan Taivaaseen,josta ostin SusuPetalin tekemän rannekorun.Yritin helmikuun lumisessa säässa etsiä tuon kaupan mutten silloin löytänyt;nyt katsoin kunnolla kartasta ja helpostihan se löytyi. SusuPetalin rannekorut ovat kauniita ja tämä musta-valko-harmaa rannekoru sopi juuri minulle.