Myrsky tuli ja meni

Myrskyn tuli ja meni,  ja oli miedompi mitä luvattiin, ainakin täällä keskisessä Israelissa.   Tosin muissa paikoissa täällä oli tulvia ja autojen juuttumista veteen ja sen sellaista,  mutta kodin viereisessä puistossa  ei tullut muuta vahinkoa kuin pieniä katkenneita oksia ympäri puistoa.  Yhtäkään suurta oksaa ei katkennut tällä kertaa. Myrsky oli myös aika lyhyt, sillä sateisen ja myrskyisen perjantain jälkeen osa lauantaita oli aurinkoista ja vähän sateista. Perjantaina lähdin torille, vaikka olo oli vielä hieman heikko viiruksen vuoksi, mutta eihän myrskyä  joka päivä ole.  Torilla oli hiljaista, eivätkä kaikki edes olleet avanneet kojujaan:  myrskyllä oli niin pelotettu ihmisiä jo parin päivän ajan,   joten suurin osa teki viikonlopun ostokset torstai-iltana eikä perjantai-aamuna kuten yleensä. Kuvassa näkyy Carmel- torin edessä oleva aukio, täysin tyhjänä viikonlopun ensimmäisenä aamuna,

Tänään meinasi käydä köpelösti....  Tämä on kadulta asuintalooni menevä jalkakäytävä, jonka oikealla puolella on parkkipaikkoja.  Joku oli parkkeerannut autonsa niin että osa siitä oli jalkakäytävällä,mutta mitä en huomannut oli tuo putkikäyrä  auton takaosassa. Kävelin nopeasti  enkä huomannut tuota putkea ,  sääri osui siihen , ja samalla kaaduin vatsalleni kadulle...Onneksi ei käynyt pahemmin: hieman pintahaavoja ja kipua vasemmassa kädessä ja  sääressä sininen, turvonnut ja kipeä kohta,  joka onneksi ei haittaa kävelyä.  

Tänään jo oli aurinkoista ja  koko tuleva  viikko on sitten aurinkoinen ,  Tutut kissat toisella puolella katua olivat nauttimassa paremmasta säästä, Nämä kaksi kissaa ovat suuria, hyväkuntoisia ja jo aika iäkkäitä. Punertava kissa muistuttaa hieman edesmennyttä Otto kissaani.

Punertavalla kissalla on vain yksi silmä jäljellä , ja  mustavalkoiselta   puuttuu pari etuhammasta.

Ihania ovat:)😺😺

Myrsky tulossa!

Meille on tulossa kamala myrsky viikonlopuksi. Eilen olin tosi kipeä; kipeämpi kuin vuosiin, ja  oireitteni perusteella syynä oli norovirus. Ihan karmea  olo eilen, mutta tänään heräsin jo paljon paremmassa kunnossa, ja vaikka hieman vielä heikotti,  otin bussin ranta-alueelle. Otin muutaman kuvan siitä rannasta mikä oli lähinnä bussipysäkkiä,  joka sattuu olemaan sama ranta missä ensimmäistä kertaa täällä asuessa kävimme pojan kanssa usein työpäivän ja tarhan  jälkeen, koska asuimme vain parisataa metriä rannasta.

Juuri ennen rantakatua on ohitan muutaman  hotellin; kuten tämän Bell hotellin,  joka sijaitsee ihan nätissä eklektiseen tyyliin 1920-luvulla rakennetussa   talossa, joka tosin kaipaisi hieman uutta maalia.   Kuuman kauden kostea lämpö kuluttaa rakennusten pintoja.

Rantakatua vastapäätä olevan liikenneympyrän takana on vielä pari edullisempaa hotellia, ja tässä kohdassa ohitan jalankulkukäytävän ja saavun ranta-alueelle.

Ei pahemmin ihmisiä tuulisena ja kylmänä päivänä , paitsi joggaavia ihmisiä siellä täällä.

Myrskyn varalle oli rannalle rakennettu  hiekkavalleja, rantaravintolan eteen.   En kävellyt eteenpäin, mutta oletan että koko ranta-alueen ravintolat on suojattu samalla tavalla. Pari vuotta sitten myrskyn aiheuttamat jättilaineet tuhosivat pari ravintolaa sataman alueella.

Rannan palmutkin oli suojattu,  ja huomasin että palmun lehdet oli peitetty muovilla. Toivottavasti kestävät myrskyn näin suojeltuina.. Aamulla entinen vuokraisäntäni pohjoisesta lähetti minulle sivun,  jonka kaupunki oli lähettänyt kaikille asukkailleen: Siinä kehotettiin varaamaan ruokaa ja juomaa tarpeeksi, sulkemaan ikkunat ja tarkistamaan ettei ole mitään sellaisia kohtia mistä myrsky voisi päästä sisälle.

Tuulisesta säästä huolimatta  joku oli meressä uimassakin...

Kuntoilupaikassa oli trimmin näköinen porukka kuntoilemassa, ja huomasin etteivät he käyttäneet  paikan kuntoilulaitteita, vaan heillä oli suuresti himoitsemani  TRX-nauhat , jotka he olivat sitoneet kuntoiluvälineisiin, ja mukana näkyi olevan myös joku joka heitä ohjasi.

Ravintolan päällä olevalta puudekiltä katselin vielä hetken kuntoilijoiden puuhia.   

Rantakadulla näkyi vain joggaavia ihmisiä. Nyt täytyy toivoa ettei myrsky tee pahoja tuhoja.

Liitin tämän postauksen Viikon kuva maailmalta -haasteeseen.Muut viikon kuvat  löytyvät täältä

Hyvää vuoden alkua!

Hyvää alkanutta vuotta! Täällä tammikuun 1. päivä alkoi hyvin, sillä saimme vihdoinkin talvisen sään, ja kivasti sadetta,  tänä ennätyskuivana talvena mitä tervetulleinta. Ensimmäistä kertaa tunsin myös että oli kylmä, mutta jo tänään talvitakkini tuntui vähän liian lämpimältä, ja nyt illalla lämpömittari näyttää  17 astetta, eli ei erityisen kylmää. 

Vuoden ensimmäinen päivä  oli myös aika tuulinen, ja vaikka nyt ei olekaan erityisen kylmää; on tämä varmaankin se vuotuinen talvinen viikko.  Eli olen huomannut että lähes joka talvi on noin 1 viikko,  yleensä ehkä 4-5 päivää, jolloin tuntuu että on talvi...

En sitten malttanut tänäänkään ottamasta kuvaa bussin ikkunasta;D

Oikein hyvää vuoden ensimmäistä viikkoa!

Matka 172

Otsikon outo nimi tulee siitä, että hetken mielijohteesta päätin kuvata Tel Avivista kotini lähelle ajavan bussin reittiä ikkunan kautta. 172 on linjan numero.  Kuvat ovat aika tärähtäneitä: yritin ottaa kuvan aina kun bussi hetkellisesti pysähtyi joko liikennevaloihin tai bussipysäkille, mutta aina ei sekään onnistunut, tai sitten kohde ei ollut kuvaamisen arvoinen.  Bussissa olevat ihmiset varmaan ihmettelivät minkä takia kuvaan ikkunan kautta  , mutta oli hauska kuvata bussin reittiä.  Istuin vasemmalla puolella, ja mietin jossain vaiheessa että mitä jos  kuvaisin myös oikealta puolelta;D Ehkä sitten kun puhelimeni on vaihtunut parempaan:  puhelimeni (3 v. käytössä )  kamera on selvästi epätarkempi kuin alussa, ja muutenkin puhelin hidastelee; en yhtään ihmettelisi jos muutkin puhelinvalmistajat tekevät  Applen tavoin jotain vanhoille malleilleen.... Tässä ensimmäisessä kuvassa näkyy äskettäin restauroitu  vanha talo Alleby-kadulla,  lähellä Tel Avivin Carmel-toria.

Liikennevaloissa saan napattua kuvan tuosta vanhasta kauniista talosta Allenby-kadulla.  Allenby-kadun nimi tulee englantilaisen sotamarsalkka  Edmund Allenbyn nimestä.  Kuten kuvista näkyy, tänään on ollut harmaa päivä: luvattiin ehkä sadetta, mutta sitä ei kuitenkaan tullut. Kuvat on otettu noin klo 10 aikaan aamulla,  perjantaina, joka on viikonlopun ensimmäinen päivä.

Matka jatkuu samalla kadulla, mutta Meier-tornitalosta (jonka alakerrassa ruokahalli) tulee kovin tärähtänyt kuva.

Hieman eteenpäin,  ja vasemmalla rakennetaan metroasemaa.

Tämä kulmatalo on hauskan näköinen. Tässä vaiheessa Allenby-kadun nimi on vaihtunut toiseksi.

Ha-Aliya-kadulla eteläisessä Tel Avivissa .  Oikealla puolella on maustetori.

Kulmatalossa on vihanneskauppa, joka  arkisin on  auki ympäri vuorokauden.

Linja-auto jatkaa matkaansa, ja ohitamme Bialik-Rogozin-koulun, jossa iso osa  siellä opiskelevista lapsista on vierastyöläisten ja pakolaisvanhempien lapsia. Siellä opiskeli aiemmin myös edellisen postauksen Ester, entinen ohjattavani, ja koulusta vuonna 2010 tehty dokumentti voitti lyhyen dokumenttisarjan  Oscarin  vuonna  2011. (dokumentin voi nähdä linkin takana).

Pidän taukoa seuraavan kaupunginosan kohdalla, sillä en bussin ikkunan kautta onnistu oikein kuvaamaan mitään,  Ylitämme junaradan ja moottoritien yläpuolella olevan sillan , ja sen jälkeen olemmekin jo Holonissa, asuinkaupungissani. Tel Avivin vieressä olevat kaupungit ovat kasvaneet niin kiinni Tel Aviviin , ja toisiinsa,  ettei edes huomaan kaupungin vaihtumista.  

Etenemme kohti liikenneympyrää.

Liikenneympyrä  , jonka kohdalla ruuhka on ihan kamala tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Nyt ei ollut.  Tämä ympyrä tulee vastaan kun tullaan kohti kaupungin keskustaa 2 eri suunnasta, ja  suurten tapahtumien kohdalla liikenneympyrässä on niitä mainostavia isoja bannereita.

Bussi kulkee kohti Holonin vanhempaa keskustaa  (toinen keskusta on uudemmalla alueella).  Vasemmalla on kaupunginteatteri, mutta en saa otettua siitä kuvaa.

Tähän vanhaan tornitaloon rakennetaan parvekkeet; osa on jo valmiina,  ja osa vielä työn alla.

Olemme keskustan alueella ,  ja liikenne takkuilee hieman, vaikka ei olekaan ruuhka-aika. 

Seuraavassa kulmassa käännytään oikealle.  Takana näkyy suuri rakennusprojekti,  jossa vanhat huonokuntoiset  ja ränsistyneet talot saivat kyytiä, ja niiden tilalle rakennetaan uudet hienot talot. Vanhojen talojen asukkaat saavat uusista taloista uuden asunnon , ihan veloituksetta, ja koska uudessa talossa on monta asuntoa enemmän kuin vanhassa talossa, hyötyy tietysti rakentajakin. Win-win-tilanne...

Tämän kadun jälkeen linja-auto jatkaa vielä eteenpäin, minkä jälkeen se kääntyy vasemmalle, pitkälle leveälle kadulle . En enään jaksanut kuvata  , joten loppumatkasta ei ole kuvia.

Kun nousen ulos linja-autosta, kävelen hieman eteenpäin ja menen kuvassa takana näkyvään vihanneskauppaan.  Sen jälkeen kadun toiselle puolelle , ja kotiin.

Koiria joka puolella

Koirakoristeita Novy Godin, venäläisen uuden vuoden kunniaksi.   Joulupäivänä menin naapurikaupunkiin tapaamaan Esteriä, tyttöä jonka ohjaaja olin iltapäiväkerhossa.  Minulla oli muutama joululahja Esterille, ja ennenkuin tapasin hänet,  kiertelin hieman kauppakeskuksessa, jossa meidän piti tavata.  Huomasin pop-up-kaupan täynnä jouluisia ja muitakin koristeita.Yksi syy miksi täällä nykyään näkee niin paljon jouluisia koristeita johtuu Novy Godista, joka helposti sekoitetaan jouluun visuaalisen ilmeensä vuoksi.  Kauppa oli täynnä pieniä koirapatsaita ja koirakoristeita. En niin hämmästynyt siitä sillä olin pari päivää aikaisemmin lukenut että  Novy Godiin kuuluu joka vuosi koristeita, jotka itseasiassa ovat kiinalaisen uuden vuoden symboleita.   Seuraavan kiinalaisen vuoden symboli on siis koira:)

Koiria oli meille tuttujen jouluisten koristeiden joukossa vähän joka muodossa, esim, mukeissa tai suola&pippuriastiossa.  Minullakin kesti aika ymmärtää etteivät venäläisen  uuden vuoden niin tutun näköiset koristeet liity jouluun vaan uuteen vuoteen.  Tänne  Novy Godin juhlinta on rantautunut  entisessä  Neuvostoliitossa asuneiden ihmisten,  ja heidän jälkikasvunsa myötä. Heille Novy Godilla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa, vaan se oli kuulemma Neuvostoliitossa ainoa pyhä joka ei liittynyt kommunistiseen puolueeseen.  Neuvostoliiton ideologian mukaan uskonnolliset asiat piti eliminoida, eikä omia pyhiä saanut viettää , mutta Novy Godia saivat kaikki viettää.

Koiria oli jopa kuusen palloissa.  Valitan kuvien tosi huonoa laatua; otin kuvat puhelimen kameralla joka on kyllä tosi huono. Puhelimeni on muutenkin viime aikoina reistaillut, ja kai se niin on että nykyisten kännyköiden  maksimi-ikä on joku 3 vuotta , kuten minun puhelimeni.   Odotan ensi vuoden alkuun, ja katson löytyykö joku puhelin  jossa parempi kamera ja hyvä hinta/laatusuhde.

Eilen kävin supermarketissa, joka myös näytti jouluiselta. Tämä on venäläisperäisten suosima ketju, ja koristeet ovatkin tuolla Novy Godia varten.

Esteriä oli ihana tavata: Tapasimme ensimmäistä kertaa  hänen ollessaan 7 vuoden ikäinen, ja nyt hän on lähes pituiseni, 14 vuotias nuori nainen. 

Koko joulukuu oli säiden puolesta tosi huono:  oli liian lämmintä ,ei satanut ja joulua edeltävällä viikolla oli tosi lämmintä, ja  harmaata, kuten näkyy tässä kuvassa . 

Jouluaattona kaikki muuttui:  tuli sadetta, aika mukavastikin, ja hellesää muuttui viileämmäksi sääksi.  Nyt on taas aika normaali sää, vaikkakin tämä talvi on taas selvästi hyvin vähäsateinen, mikä ei ole hyvä juttu.  Aamut ovat  nyt kylmiä,  mutta päiväsaikaan auringossa tuntuu ihan lämpimältäkin.

Hyvää Joulua

Oikein Hyvää Joulua kaikille:)  Kuten olen kirjoittanut, täällä joulua ei vietetä kuin joisssain piireissä,  mutta joulun visuaalisia ilmeitä on tänä vuonna näkynyt entistä enemmän. Mutta joulua voi kuitenkin viettää täälläkin, monessakin paikassa.

Eilen kävin maustetorilla , ja menin katsomaan sen lähellä olevaa joulukauppaa, jossa on tosi suuri valikoima joulukoristeita, ja muovisia joulukuusia.

Tapaan joulupäivänä Esterin, jonka ohjaaja olin iltapäiväkerhossa, ja on nyt jo ehtinyt 14 vuoden ikäiseksi.  Ester näki tämän kuvan nallet, ja sanoi haluavansa sellaisen joululahjaksi.   Olin jo ostanut Esterille lahjan, joten nalle jää nyt kauppaan. 

Muovikuusi kaupan ulkopuolella.

Joulua kohti

Joulu lähenee, ja edelleenkin olen etsinyt joulun merkkejä täällä.    Koristeita näkee siellä sun täällä: tämä pukki on suklaakaupan ikkunassa.

Sunnuntaina huomasin että torin viereisen kävelykadun ja sen sivukadun puut oli koristelu sekä jouluisin koristeisin, että tänään päättyvän valon juhlan koristeilla.

Kiva että puita oli näin koristeltu. Kuvan olen ottanut aikaisin aamulla, juuri kun käsityöläistorin ihmiset olivat pystyttämässä kojujaan.

En katsellut tarkkaan mitään kojuja, mutta tässä oli suloisia käsitöitä.

Kojujen takana olevan kahden kaupan välissä olevan oven molemmille puolille oli tehty uusi mosaiikkityö.

Toisen reunan mosaiikkityö oli uimapukukaupan vieressä. Uimapuvut voisivat olla hyvinkin käytössä nyt, sillä epänormaali sää jatkuu. Päiväsaikaan kummallisen lämmintä, eikä yölläkään mitenkään kylmää.  Perjantaiksi on luvattu  27 astetta, eikä sadetta näy. Mutta puhelimen sääaplikaationi näyttää että joulun jälkeen hieman viilenisi, toivottavasti, sillä tänään näin perhosen,  mikä ei kuulu täälläkään talveen.

Hyvää joulun odotusta kaikille:)