Vaikka rakastan Tel Avivin Carmel-toria yli kaiken, niin oli tosi mukavaa taas päästä näkemään Jerusalemin ruokatoria, joka koostuu parista pääkadusta, ja monesta sivukadusta. Jerusalemin tori on katettu, toisin kuin Tel Avivin tori, jossa voi kastua sateella.
Niitä pienempiä torikatuja tuolla on niin monta että välillä en oikein tiennyt missä olin, mutta torin alueella on monen monta ruokapaikkaa, ja ne olivat lähes kaikki täynnä, sillä oli vielä lounasaika.
Olisin halunnut mennä sisälle marsipaanikauppaan, sillä Tel Avivissa en ole nähnyt samanlaista, mutta juuri kun halusin mennä sisälle tutkimaan niin sinne tupsahti suuri ryhmä, jotka olivat jollain ruokakierroksella. Nämä värikkäät marsipaanit olivat kaupan ulkopuolella.
Kiersin ja kiersin, ja löysin etiopialaisen kaupan, josta ostin rakastamaani etiopialaista mausteseosta,
berbereä , Tel Avivissa kun sitä saa vain puolen kilon tai kilon pusseissa, mutta tuolla mausteseosta oli irtopainossa. Kaupassa oli myös kuvassa näkyvät etiopialaiset
injera-leipälätyt.
Kaupassa oli myös etiopialaisia kahvikuppeja, joita varmaan ostavat vain etiopialaiset tai Etiopia-fanit.
Tässä kaupassa oli kone, joka tekee riisikakkusia. Tiedättehän, niitä jotka muistuttavat pahvia...Kaupassa valmistetaan myös tattarista tehtyjä kakkusia, jotka maistuvat paljon paremmalta kuin riisikakut, joten ostin paketillisen.
Juustot ovat maistuneet juustokauppiaalle.
Sieltä ajoimme ylös
Öljymäelle. Heti autosta ulos astuttuamme näimme kamelin, ja vaikka olen samassa paikassa ollut kamelin kyydissä joskus ikuisuus sitten, kun asuin täällä ensimmäistä kertaa, niin nyt minua säälitti tuo kameli, ja toivoin että omistaja kohtelee sitä hyvin. Ainakin se näytti suhteellisen hyvinvoivalta.
Ylhäältä Öljymäellä on mahtavat näkymät alas kaupunkiin, ja suoraan edessä näkyy Jerusalemin vanhaa kaupunkia, josta erottuu kultakupolinen
Kalliomoskeija.
Tämä on näkymä kun katselee sivummalta.
Tässä vasemmassa alakulmassa näkyvät
venäläisortodoksisen Maria Magdalena-kirkon kultaiset kupolit. Kirkko on
Getsemanen puutarhan vieressä. Kirkon kryptaan on haudattu prinssi Philipin, Edinburghin herttuan, äiti,
Battenbergin prinsessa Alice. Prinsessa Alice kuoli Buckinghamin palatsissa vuonna 1969, mutta hänet haudattiin toivomustensa mukaan kirkon kryptaan tätinsä , suuriruhtinatar
Elisabeth Fjodorovnan viereen.
Näköalapaikan takana sijaitsee
7 Arches-hotelli. Hotellin rakennutti aikoinaan Jordanian hallitus, ja se toimi vuosikymmeniä InterContinental-ketjun hotellina, kunnes InterContinental-ketju ensimmäisen Intifadan aikana päätti luopua yhteistyöstä hotellin kanssa. Hotellin nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa. Vanhahtanut hotelli restauroitiin vuonna 2016, ja hotellin kaikki työntekijät ovat itäisen Jerusalemin arabipuolelta. Hotellin paras puoli on näkymä alas Jerusalemin vanhaan kaupunkiin.
Eksän piti mennä vessaan , ja hotelli oli sopivasti ihan vieressä , joten sinne. Hotellin toisen kerroksen aulassa huomasin nämä koristeelliset lamput.
Öljymäeltä ajoimme alas, ja sieltä kohti
Scopusvuorta , sillä seuraava kohteemme oli brittiarmeijan sotahautausmaa Scopusvuoren alueella.
Tänne on haudattu ensimmäisen maailmansodan aikana Palestiinassa kaatuneet (taisteluissa ottomaaneja vastaan) brittiläisen kansanyhteisön sotilaat ja muu henkilökunta. Hautausmaalla on 2, 515 hautaa , ja englantilaisten lisäksi sinne on haudattu Australian, Uuden Seelannin, Intian, Egyptin ja brittiläisen Länsi-Intian sotilaita ja henkilökuntaa. Hautojen joukossa on myös kansainyhteisön juutalaiset sotilaita. Kansainyhteisön sotahautausmaita on Israelin alueella 3: Jerusalemissa, Ramlassa sekä BeerShevassa. Ramlan kansainyhteisön sotahautausmaalla
lepää ikuista untaan mm. Harry Potter, joka kuoli toisen maailmansodan aikaan Hebronissa.
Hautausmaan vieressä kukki mantelipuu.
Sotahautausmaalta ajoimme kohti
Itkumuuria, sillä eksä oli luvannut parille tutulleen laittaa heidän kirjoittamiaan lappusiaan muurin koloihin.
Tässä vaiheessa eksällä oli nälkä, joten pysähdyimme erään itä-Jerusalemin leipomon edessä. Siellä oli laatikollinen jättikokoisia falaffeleita, ehkä 4 kertaa suuremmat kuin normifalafelit. Eksä osti 3 jättifalafelia, ja kun olin puraissut muutaman palasen jättifalafelista, tuntui kuin söisin sementtiä, ja onneksi oli vesipullo mukana. Eksä söi niitä hieman enemmän, mutta hänelle jäi hieman ihmeellinen olo noista möhkäleistä.
Leipomon jälkeen oli aika ajaa kotiinpäin, ja pääosin uskovaisten asuttamalla alueella otin salakuvan auton ikkunan kautta. Jerusalem on täynnä historiaa, ja tällä matkalla tuli nähtyä siitä osa.