tiistai 1. marraskuuta 2016

Kuvakertomus ensimmäisestä sadeaamusta

Tänään se vihdoinkin alkoi,eli sade pitkän kuivan kauden jälkeen. Edellinen pikkusade ei ollut mistään kotoisin mutta aaamupäivällä tänään oli kunnon sade. Ja vaikka säätiedotuksessa oli tällaista säätä luvattu,en muistanut ottaa sateenvarjoa mukaani,eivätkä kengätkään olleet sadesäätä varten... Jouduin hakemaan suojaa Loveat-kahvilasta,jossa on hyvää espressoa...Kävelykadulla piti tänään olla käsityöläistori,kuten aina tiistaisin,mutta katu ammotti tyhjyyttään. 
Hieman myöhemmin odottelin bussia pysäkillä,jossa ei ole katosta,mutta onneksi kahviloilla ja kaupoilla on katos joiden alla ei kastu.Bussia jouduin odottelemaan puoli tuntia (sade saa liikenteen sekaisin...) joten oli hyvin aikaa tarkistella ympäristöä.
Kuten kuvastakin huomaa ,oli lämmin sadepäivä,mutta joidenkin mielestä sade on yhtä kuin talvi,ja vaikka olisi lämmintäkin niin talvitakki pitää olla päällä. Hellerajalla oltiin mutta näin tänään aika monta ihmistä takki päällä....
Alussa bussia odotellessa satoi kevyesti
Mutta sitten alkoi sataa kunnolla,ja kastuin hieman jopa katoksen alla.Eikä vieläkään näkynyt bussia. 
Bussi tuli vihdoinkin:) ,ja sen ikkunasta vilahti ohitse Landwer kahvila. Ulkona ei  istunut ketään...Kotiin tullessa näytti erilaiselta,oli sekä aurinkoista että pilvistä,riippui missä kohtaa oli. Ja puiston lätäköt olivat pieniä;eli Tel Avivin keskustassa kai satoi enemmän kuin asuinseudullani.

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Ehkä talvi tulee pian

Aamulla aikaisin matka kävi Tel Avivin keskustassa sijaitsevaan sairaskassani klinikalle,sillä oli aika ottaa flunssarokote.Minun on vähän pakkokin ottaa tämä rokote astman vuoksi,mutta tosiasia on että parin viimeisen vuoden aikana olen saanut vähemmän kamalia flunssia,kiitos ehkä tuon rokotteen.Käyttekö te lukijat ottamassa flunssarokotteen?
Klinikka on ihan kaupungin sydämessä,ja kadulla on kauniita ja restauroituja vanhoja taloja,joita aina ihailen vaikka olen nähnyt ne miljoona kertaa.
Edellisen ,korjatun talon vieressä on edelleenkin tämä niin rähjäiseen kuntoon päässyt talo,jota ei vieläkään ole kunnostettu.Ei sitä saa purkaakaan,kun se on suojeltu rakennus.Mutta sen korjaaminen maksaa maltaita...
Tässä on vanhemman,korjatun talon päälle,hieman taaemmaksi rakennettu uudempi osa.
Klinikka on remontissa ,ja eri osat on  ahdettu ahtaisiin tiloihin toistaiseksi. Odottelin pääseväni pistettäväksi yli puoli tuntia;oli pitkät jonot eikä ilmastointi toiminut.Oli kuumaa ja nihkeää ja hiki alkoi nousta pinnalle,että sitten inhoan sitä tunnetta.Lopulta pääsin rokotettavaksi,eikä se edes tuntunut:) Nyt pitää sitten toivoa että rokote pitää ne pahimmat pöpöt poissa tänä talvena.
Täällä,kuten Suomessakin,siirryttin talviaikaan viime yönä,ja meillähän on sama aika täällä kuin Suomessa. Pimeä saapuu nyt aikaisemmin,,klo 17 jälkeen...
Täällä on viime päivinä ollut nihkeän lämmintä,mutta säätiedotus lupaa viilenevää tulevalle viikolle,toivottavasti se pitää paikkansa. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille:)

P.S. Joku aika sitten kerroin  miten eksäni palasi monen vuoden jälkeen tänne,Mehän emme olleet ´nähneet 8 vuoteen.Eksä kävi lyhyesti luonani,tuntui kuin vasta eilen olisimme viimeksi tavanneet..........Mutta hän ei ehtinyt olla täällä kuin puolitoista viikkoa;lähti taas  kuukauden työmatkalle. Eksällä on asunto Caracasissa,ja hän kertoi miten oli joutunut ryöstetyksi ulko-ovella,sinne menivät rahat,puhelin ja kello,mutta onneksi säästyi henki.Toivottavasti ei mene nyt sinne lähiaikoina.

torstai 27. lokakuuta 2016

Ensimmäiset pisarat!

Ihanaa,äsken tulivat ensimmäiset sadepisarat lähes puoleen vuoteen:) Aamulla aikaisin kun napsin kuvan tästä kissasta,oli vielä aika kirkas taivas,mutta piti uskoa että luvattua sadetta on tulossa. Vaikka äsken oli kunnon tuuli ja satoi,on kuitenkin helleasteet,eli tämä muistutti trooppista sadetta.Viime vuonna lähes samaan aikaan oli kunnon myrsky,joka kaatoi puita ja laski lämpötiloja,mutta nyt ei tainnut olla ihan sellaista. Ilma on  ihanan raikasta tosi pitkän sadettoman kauden jälkeen:)
Torin lähellä,kävelykadun päässä oleva vanha hotellirakennus on kuoriutunut remonttipeitteistä ja viittä vaille valmis.Hotel Nordau,rakennettu eklektiseen tyyliin 1920-luvulla,oli Tel Avivin ensimmäisiä hotelleja,ja siinä oli jatkuvasti jonkinlaista hotellitoimintaa kunnes rakennus meni remonttiin muutama vuosi sitten. Nyt sen pitäisi avautua kalliina putiikkihotellina... Rakennus on todella kaunis.Katolla on hopeakattoinen torni,joka ei näy niin  hyvin kuvassa. Myös vastapäinen talo,eli vasemmassa kulmassa oleva vanha,tosi rähjäiseen kuntoon päässyt talo,on remontissa,ja jännää nähdä millainen siitä tulee.Tuo katu on täynnä kauniita ja erikoisia rakennuksia.
Ja asuinkaupunkini Holonin keskustan bussipysäkillä huomasin tänään tällaisen telineen,joka on tarkoitettu puhelinten lataukseen,mutta harmi että jotkut ovat luulleet sen olevan roskasäiliö.Taitaa tuo bussipysäkki olla vähän väärä paikka tuollaiselle....
Ruokablogillani on 8.vuotis syntymäpäivä,siitä enemmän täällä.

perjantai 21. lokakuuta 2016

Viikonloppua kohti

Violetit bougainvilleat kukkivat niin kauniisti tässä lähistöllä.Kotikadullani asuva Evelyn vannoo että niillä on lääketieteellistä vaikutusta,että auttavat flunssaan ym. ja olen ollut aika skeptinen kun hän on kerännyt terälehtiä.Mutta taitaa Evelyn sittenkin olla oikeassa.... Meillä on edelleenkin täällä kuumaa siis hellettä,mutta kosteusprosentti on vihdoinkin mennyt alas,ja mikä valtava ero verrattuna mitä oli vielä joitakin viikkoja sitten.Nyt voi jo olla ilman tuuletinta ja ulkona on jo mukavempaa kävellä:)
Aamulla aikaisin maustetorin alueella törmäsin tähän mopon istuimella viihtyvään kauniiseen ja ystävälliseen kissaan.Muistutti minua edesmenneestä Otto-kissastani.
Kissalla /kissoilla oli nurkassa juoma-ja ruoka-astia,ja hyvin syötetyn näköisiä olivatkin.
Puhelimeni käyttöjärjestelmä uusiutui totaalisesti muutama päivä sitten,ja sen jälkeen on tuntunut että puhelimella otetut kuvat ovat entistä vähemmän tarkkoja. 
Kotiin tullessani otin Bambin ja menimme kävelylle samarialaisten pikkuiseen kaupunginosaan kodin lähistöllä.Heilläkin on lehtimajajuhla,mutta erilainen. Heidän lehtimajajuhlansa on kattoon rakennettu upea hedelmäkatos. Näiden laittamiseen on mennyt valtavasti työtunteja.Huomennä heillä on viimeinen juhlapäivä,ja hedelmäkatokset otetaan alas.
Molemmat kuvassa näkyvät kattorakennelmat oli rakennettu ulkoterasseille. Kurkin sisään ja kysyin saanko kuvata. Olivat kovin ystävällisiä ja viivyin kauemmin kuin oli tarkoitus. 
Samarialaiset eivät koskaan istu suoraan katoksen alla,vaan sivuilla,ettei vain joku hedelmä putoisi päälle.
Samarialaisten kirjoitusta.  Tuo pitkä keltainen hedelmä on etrog,Citrus medica. Kysyin mitä siitä tehdään pyhän jälkeen,...kuulemma hilloa.. Samarialaisista lisää täällä

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Taidetta ja autoja

Lähellä kantakahvilaani,muutaman kadun risteyksessä ,oli pitkään tyhjäksi jätetty ja ränsistynyt entinen maatalouspankin talo,kunnes talo muutama vuosi sitten kunnostettiin,ja alimpiin kerroksiin muutti Lexus-autojen näyttelypiste. En tiennyt että samassa tilassa on myös galleria,ennenkuin luin että Zoonderilla on siellä töitä esillä. Zoonder on täkäläinen molekyyligastronomiaan erikoistunut,hyvin innovatiivinen nuori kokki,joka on myös taiteilija,ja jonka upeaa Instagram-tiliä olen seurannut koko Instagram-historiani aikana.Ylemmän kuvan nimi on "Drowning in Sugar" eli sokeriin hukkuminen,ja varmaankin nuoret näyttelyvieraat miettivät että olisi kiva maistaa noita värikkäitä rakeita.Zoonder on tunnettu siitä että hän valmistaa itse   muotteja joita käyttää sitten syötäviin juttuihin.On jopa tehnyt naamion omasta naamastaan .
Olin aina luullut että rakennuksen sisällä on vain autoja (no Lexus-autot ovat nekin melkein taidetta,ainakin hintansa puolesta),mutta oli mukava tietää että autojen seassa on taidenäyttelyitäkin,jotka vaihtuvat parin kuukauden välein.Itse rakennuskin,joka oli niin rähjääntynyt,oli restauroitu kauniisti. Kuvassa näkyy osa Zoonderin työtä nimeltä "Stay Different"ja yhden sokerikäden kohdalla olikin silmät. Olin muuten ainoa näyttelyvieras tänä aamuna,joten sain rauhassa ihailla tuolla teoksia.
Tässä sokeriset kädet näkyvät paremmin.
Buddha. Zoonder on joskus tarjonnut maksapateeta buddhan muodossa. Seinillä oli Zoonderin Instagramista painettuja töitä ,ja oli tuolla vielä muutama muukin sokerinen työ.
Suuren auto/taidenäyttelytilan ulkopuolella oli korealaisen Seo Young Deokin metallista tehty patsas.Seo Young Deok on tunnettu metallisista ihmishahmoistaan.
Huomasin että alemmassa kerroksessa oli pienempi näyttelytila,joten sinne siis.Olin edelleenkin ainoa näyttelyvieras...Alakerroksessa oli japanilaisen Iguchi Kashun töitä. Iguchi Kashu oli vuosina 1879 -1930 elänyt taiteilija,jonka töitä voi löytää esim, British Museumissa Lontoossa.
Mielelläni ottaisin tällaisen seinälleni;D
Näyttelytilassa oli myös kaunis japanilainen huonekalu,jonka pinnoissa oli Kashun tekemiä töitä.
Hieman lähempää katsottuna
Ja oli tämä.En tiedä onko tämä myös Kashun tekemä,mutta muuta nimeä ei tuolla ollut mainittu,joten oletettavasti on.
Ja nyt illalla monet ihmiset täällä kokoontuvat juhla-aterialle tällaisessa Made in China-lehtimajassa,sillä illalla täällä alkaa lehtimajajuhla. Jotkut kyllä näkevät enemmänkin vaivaa lehtimajojensa kanssa.

lauantai 15. lokakuuta 2016

Hellettä vieläkin

Edelleenkin täällä riittää hellettä;päivisin asteet kipuavat 30 asteen paikkeille,ja yölläkin on vielä yli 20 astetta,tosin yhtenä aamuna mittari osoitti 19 astetta aikaisin aamulla. Piti katsella viime vuoden postauksista että millaiset säät oli silloin,ja lokakuun loppupuolella talvi tuli rytinällä. Saapa nähdä miten tänä vuonna;odottelen jo niin viileämpiä säitä. Kuten huomaatte,en tosiaankaan ole helteen ystävä.... Tässä kuvassa näkyy pieni katukirjasto Tel Avivin keskustassa:niitä on kaupungissa muutama,mm. ranta-alueella on yksi.
Pyhiäkin täällä on riittänyt niin että alan jo  olla  ihan sekaisin päivistä:keskiviikkona oli vuoden pyhin päivä Jom Kippur,jolloin ei ole lainkaan liikennettä mutta se on päivä jolloin lapset voivat ajaa huoletta teillä polkupyörillään,ja ennen pyhää onkin pyöräliikkeissä vilkasta. Kuvassa vasemmalla näkyvällä tontilla parkkeeravat yöksi kuorma/tavarankuljetusautot,mutta sinne on jossain vaiheessa tulossa iso toimistotorni ja myös pieni kauppakeskus,joten lähiympäristöni muuttuu paljon siitä mitä se oli kun tänne muutin. Tosin vie aikaa ennenkuin kaivinkoneet ilmestyvät tuolle tontille. Harmittelin kun hieman kauempana rakennettiin uusi lukio ihanan villiintyneen aluen paikalle,mutta kuvan tontilla ei ole kuin hiekkaa,joten ihan mukavaa jos tulee kauppoja ja kahviloita ja muita palveluita viereen. Kunhan säästävät vieressä olevat vanhat eukalyptuspuut.
Oli kyllä erilaista olla lenkillä Bambin kanssa tuona liikennettömänä pyhäpäivänä kun sai kulkea kaduilla,eikä autoja näkynyt,paitsi kerran ambulanssi. Heti Jom Kippurin  jälkeen oli oli yksi ainoa arkipäivä,sen jälkeen viikonloppu ja heti viikonlopun jälkeen alkaa lehtimajajuhla,joten huomenna on taas puolikas päivä. Kunhan nämä pyhät loppuvat niin toivottavasti säätkin muuttuvat.....

tiistai 11. lokakuuta 2016

Suomi-faneja

Hostellin katolta näkyi mm . tällaisia rakennuksia
Eilen oli taas suomalainen kirjasto;tällä kertaa normaalia myöhemmin koska viime maanantaina täällä oli pyhä(Kirjasto on aina kuun ensimmäisenä maanantaina). Kirjaston jälkeen Anneli ja minä ajoimme bussilla rantaan päin,sillä ihan sen lähellä,Hayarkon 48-hostellissa piti olla Suomeen liittyvä tapahtuma Kyseessä oli kulttuurivaihtoa,ja Facebookin mukaan suomalaisilla oli tapahtumaan ilmainen sisäänpääsy,ja drinksukin.Tapahtuma oli tuon mukavan ja siistin ,ihan rannan vieressä olevan hostellin katolla.(Kaikki siellä ottamani kuvat ovat tärähtäneitä...)
Huomasimme Annelin kanssa olevamme ainoita suomalaisia;Suomen suurlähetystössä harjoittelijana olevan Teemun lisäksi,joka oli kutsunut meidät.  Kattoterassi alkoi täyttyä ja suurin osa kuului puhuvan venäjää... Mutta sitten löysimme tämän kuvassa näkyvän niin miellyttävän nuoren miehen,joka oli käynyt jonkun suomenkielen kurssin,opettelee sitä itsekseenkin ja rakastaaa Suomea!Todellinen Suomi-fani! Talin kanssa saattoi ihan keskustellakin suomeksi,tosin aina välillä piti kääntää joku sana. Anneli taas löysi argentiinalaisen neitokaisen,joka oli teininä viettänyt vaihto-oppilasvuoden pohjoisessa Suomessa,ja rakastunut Suomeen ja salmiakkiin. Suomi-faneja näkyy olevan paljon:) Tännä luokseni kohta tuleva amerikkalainen Nancy on ollut teininä vuoden vaihto-oppilaana Ruotsissa,ja pystyy monen monen vuoden jälkeen vielä puhumaan ja kirjoittamaan hyvin ruotsia:) Välillä puhummekin ruotsia,silloin kun emme halua että meitä ymmärretään;D
Baarissakin oli Suomen lippu:)
Kuva täältä
Ja eilen avattiin Moskovassa täkäläisen Cofix-halpiskahvilaketjun ensimmäinen Venäjän piste. Jonottajia näkyi olevan paljon,eikä ihme sillä kaikki tuolla maksaa 50 ruplaa,eli paljon paljon vähemmän kuin kahvikuppi esimerkiksi Starbucksissa. Cofixikin,jolla on täällä jo toistasataa pistettä,on tarkoitus avata satoja Cofix-pisteitä eri puolilla Venäjää. Hieman harmittaa että hinnat tuolla ovat halvemmat kuin täällä ,ja valikoimakin kuulemma suurempi. Moskovan Cofixissa kuulemma saa porkkanamehua kermavaahdolla,(näin kuulemma sitä juodaan Venäjällä..) ja syrnikilettuja,mitä täällä Israelin Cofixeista ei saa.Seuraavaksi ketju kuulemma laajenee Englantiin.